Luka 22
22
UYuda Isikalyote akumusutula uYesu
(Matayo 26:1-5, 14-16; Maluko 14:1-2, 10-11; Yohana 11:45-53)
1Umusika gwa kyaka kya mikaate igingaya luhaafu#22:1 Kyaka kya mikaate igingaya luhaafu Lole Ikyaka kya mikaate igingaya luhaafu. gwali biihi, ikyaka ikyo kyatambulwaga Paasaka. 2Avateekedzi avakomi, pamwinga na vawulanidzi va milagililwe, vaatemulaga ingʼaasi ya kumukomela uYesu. Neke kangi vaalimaga ulo kinyele, pakuva vavoogopaga avaanu.
3Suwe uSetano akumwingilaga uYuda, ye aatambulwaga Isikalyote. Umuunu uyo aali yumwinga va vanyigendwa va Yesu vanyikyumi na vavili (12). 4Neke uYuda ahelelage ku vateekedzi avakomi, na ku vakomi va vakolokolooni avaaloleelaga itembeli. Iikwidiingʼanaga navo ngita kye ahadza akumusutula uYesu. 5Ulo lwavakeeliidze mbandu avakomi avo, neke viidiingʼanage nu mwene ukumupeela amagoobeli. 6UYuda iikwidikilaga, iivangaga ukutemula umusika umunofu ugusivedza ni lilugu lya vaanu, ukuta amusutule uYesu ukwawo.
Ukwigelanidza ulwa Paasaka
(Matayo 26:17-25; Maluko 14:12-21; Yohana 13:21-30)
7Ikigono ikya mikaate igingaya luhaafu kiifikaga. Ikigono ikyo, avaanu vaahindzaga indzanangʼolo, dze vaaviikaga ukuvedza dza Paasaka. 8Neke uYesu amutumage uPetulo nu Yohana, atigilage, “Muhelele mukatugelanidzile ikyakuliya kya Paasaka.” 9Vakumuwuudzaga viitigilaga, “Wiisaka tukagelanidze kwiya?” 10Akuvalongelaga iitigilaga, “Pe mwikwingila mu wudzenge wa Yelusalemu, mudzitaangʼana nu mwadaada yumwinga, íitwikile indziilo ya lulenga. Mumuniniilage ukufikila mu nyumba ye iikwingila. 11Apo mumulongelage umunya nyumba uyo mutigilage, ‘UMuwulanidzi iiwuudza ukutigila, “Ikiyumba kya vagendzi kigenda kwiya? Ndiisaka ukuliilasa na vanyigendwa vangu ikyakuliya kya Paasaka.” ’ 12Nave ahadza akuvawoneesa ikiyumba ikikomi kya kukyanya ku goloofwa, íkigelaniidzwe pa kwikala. Umo mwe mwene mukatugelanihidzile.”
13Avanyigendwa avo viihegaga, viihelelaga, viifikaga mu wudzenge uwo. Pe vaaviye váfikile, viiwonaga dzonda dzili ngita kye ávalongiye uYesu. Neke vagelanidzage ikyakuliya kya Paasaka.
Ikyakuliya kya Paasaka
(Matayo 26:26-30; Maluko 14:22-26; 1 Vakolindo 11:23-25)
14Umusika gwa kuliya gwifikaga. Neke uYesu iikalage mu kuliilasa na vatume vaakwe. 15Akuvalongelaga iitigilaga, “Ndídobwike mbandu ukuliilasa naanye ikyakuliya kya Paasaka iyi, pe ndaave ndisinaa ndihelela mu mumuko. 16Ndikuvalongela ukutigila, sindilaaliya kangi ikyakuliya kya Paasaka ukufikila uNguluvi pe ahadza akuvapoka avaanu vaakwe vonda nu kutema.”
17UYesu iinyamulaga ikinywelo ikinya difwayi, akumuhongedzaga uNguluvi iitigilaga, “Kote, munyuwe nyivonda! 18Ndakyene ndikuvalongela ndiitigila, sindilaanyuwa kangi idifwayi ukufikila uwutwa wa Nguluvi pe wiikwadza.”
19Neke anyamulage umukaate, amuhongedzage uNguluvi, amegulage, avapeelage, atigilage, “Ugu gwe muvili gwangu, ugwitawulwa wiimila weenyo. Mulimage ndeeni ulwa kuundziwuka uneene.” 20Ndeeni, pe vaaviye váliye, iinyamulaga ikinywelo ikili ni difwayi iitigilaga, “Ikinywelo iki lwe lufingo#22:20 Lufingo Lole Ulufingo ku Figanulo. ulupiya lwa danda yangu, iyiikwitika wiimila weenyo.
21“Lino mudzeelage, umuunu ye iisaka ukuusutula, ali mu kuliilasa naane.#Ndzimbililo 41:9 22Ndakyene uMuswamuve va Muunu iihelela kukomwa, ngita uNguluvi kye aagulwime. Neke kangi ali nu lukali, umuunu uyo ye akumusutula!” 23Apo, avatume va Yesu viivangaga ukwiwuudza veene ukutigila, ye ani umwawo ye ahadza iilima ulo!
Umukomi ye ani
24Avanyigendwa va Yesu viivangaga ukukaananila ulwa ani umwawo ye mukomi ukulutila. 25UYesu akuvalongelaga iitigilaga, “Avatwa va nyi idzingi viitema ni ngufu, kangi vakuvaviika avaanu vaawo paanyi pa wutawulilwe waawo, navo vakwitambula Vatawudzi va vaanu.
26“Neke kangi unyeenye, mutanage ukuvedza ngita aveene. Umuunu umukomi umwenyo, uyo avedzage ngita muunu mudebe ku vonda. Ye iilongodza avaanu, avedzage ngita mulimila-vangi. 27Lino umukomi ye ani? Ye uyo ye akwikala mu kuliya ikyakuliya, enewuli ye akuvalimila? Ye mwene ye akwikala mu kuliya! Neke kangi uneene ndili pamwinga naanye, ngita muunu ye akuvalimila avangi.
28“Unyeenye mukali naane mu ngemyo dzonda idza malimo gangu. 29Lino na yuune ndikuvapeela ingufu dza kutema mu wutwa wangu, ngita uDaada kye áameeliye uneene. 30Apo mulaaliya nu kunyuwa naane ku wutwa wangu. Kangi muliikala mu fideego fya wutwa ukuhiga ifipelela finyikyumi ni fivili ifya Vaisilaheli.”
UYesu iilonga ukutigila uPetulo ahadza akumukaana
(Matayo 26:31-35; Maluko 14:27-31; Yohana 13:36-38)
31UYesu iitigilaga, “Simoni, Simoni! Uludzeelage wunofu ukutigila, uSetano ányiliike nu kupeelwa ukuvagela unyeenye, ngita muunu ye iipeeta ingana yaakwe. 32Neke kangi uneene, ndíkulapangiye kwa Nguluvi, ukuta utanage ukuleka ukuufuuwa. Kangi pe wiivedza úumilukiye, uvakangadzage na vayago.” 33USimoni akumuhigaga iitigilaga, “Mutwave! Uneene ndíitawuwe ukuvedza naave, nde kuvedze kudindilwa mu ndinde, enewuli kufuwa!”
34UYesu akumuhigaga iitigilaga, “Petulo! Ndikukulongela ukutigila, ikilo iya neengʼuli indzogolo pe yisinaa yivika, wiivedza úungʼaanile nyakadatu ukutigila usiindzeeliye.”
Ukwigelanidza ukwikangadza mu mumuko
35Pambele uYesu akuvawuudzaga avanyigendwa vaakwe iitigilaga, “Pe ndikavatumile musikali na magoobeli, nambe bogolo, enewuli ndaatu, mukaagayile kiinu?” Viitigilaga, “Nambi.” 36UYesu akuvalongelaga iitigilaga, “Lino, ngana umuunu ali na magoobeli ategulage, ni bogolo ndeeni. Nave ye angaya lipanga, agudzage ilikoote lyakwe, neke agule ilipanga. 37Pakuva amadzwi gaasimbiilwe wiimila wa neene agiitigila, ‘Aavaliliilwe pamwinga na vahosi.’#Isaya 53:12 Lino ndikuvalongela ndiitigila, idzo dzinya kulimika ukwangu, kangi dzili biihi ukulimika.” 38Vakumulongelaga viitigilaga, “Mutwave! Lolage! Apa poogali amapanga gavili.” Umwene iitigilaga, “Lúkwiliye luulo.”
UYesu iilapangila ku Kidunda kya Miseyituni
(Matayo 26:36-46; Maluko 14:32-42)
39Neke uYesu ahegage, ahelelage ku Kidunda kya Miseyituni, ngita kye aadzooviye, avanyigendwa vaakwe navo vakumuniniilaga. 40Pe áfikile ku kidunda ikyo, akuvalongelaga iitigilaga, “Mulapangilage kwa Nguluvi, ukuta ingemyo dzitane ukuvalema.”
41Neke avalekage apo, ahelelage pawutalo padebe, uwutaali wa kutoodza iliganga. Iifugamaga, iilapangilaga kwa Nguluvi iitigilaga, 42“Ve Daada! Ngana úkeeliye, uunyedzehedze ikinywelo kya mumuko iki. Neke kangi si kutigila lulimikage lwe ndíkeeliye uneene, nda haamu, lulimikage lwe úkeeliye uveeve!” [43Baaho umunyamwandza ukuhuma kukyanya akumwadzilaga uYesu, akumukangadzaga. 44Kangi uYesu iiginaga ukulapangila, pakuva aanyengʼemiye mbandu mu numbula. Pe iilapangila, ilifuke ngita midomo gya danda gyadomolelaga paanyi.]#22:43-44 Amadzwi aga simoogali mu wusimbe uwungi uwa kataali.
45Pe aaviye álapangiye, iikwimaga, iihelelaga ku vanyigendwa vaakwe, akuvawonaga vágoneeliye, pakuva vaali nu wuhuguvafu. 46Akuvalongelaga iitigilaga, “Kye kiki múgoneeliye? Mulamuke! Mulapangilage kwa Nguluvi, ukuta ingemyo dzitane ukuvalema.”
UYesu iikwibatwa na valongodzi va Vayahudi
(Matayo 26:47-56; Maluko 14:43-50; Yohana 18:3-11)
47UYesu pe aali mu kulonga idzo, liifikaga ililugu likomi lya vaanu líilongwidze nu Yuda, yumwinga mu vanyigendwa vaakwe vanyikyumi na vavili. Neke uYuda amuhegelelage uYesu amunoonele, ukuta amuhungile. 48UYesu akumuwuudzaga iitigilaga, “Yuda! Ukumusutula uMuswamuve va Muunu wugendela wa kumunoonela?” 49Avanyigendwa va Yesu pe vadziweene idzo nu kudzeela idzo idzihadza dziilimika, vakumuwuudzaga viitigilaga, “Mutwave! Tuvatove na mapanga?”
50Baaho yumwinga vaawo iimyatulaga ni lipanga ilisiikidza ilya kundiyo ilya mulimila-vangi va muteekedzi umuvina. 51UYesu akumukaanidzaga iitigilaga, “Bihile ukulima ulo!” Iipamyaga ilisiikidza lya mulimila-vangi uyo, akumunaniyaga.
52UYesu akuvawuudzaga avateekedzi avakomi, avakomi va vakolokolooni va tembeli, pamwinga na vavaha va Vayahudi, iitigilaga, “Mwádzile na mapanga ni sondzo kuundzibata ngita ndikuyigaluka isilikaale? 53Ifigono fyonda, ndikali naanye mu lipaala lya tembeli, kangi musikaandzibatiige! Neke kangi lino, iki kye kivalilo kyenyo, gwe musika gwe iitema umutwa va kiisi.” 54Suwe avaanu avo vakumwibataga uYesu, vakumusindikaga ku nyumba ya muteekedzi umuvina. Nayu Petulo aaniniilaga mumbele lwa pataali.
UPetulo akumukaana uYesu
(Matayo 26:57-58, 69-75; Maluko 14:53-54, 66-72; Yohana 18:12-18, 25-27)
55Avaanu vala pe vaaviye váfikile pa lipaala lya muteekedzi umuvina, viikodzaga umooto pagatinagati mu lipaala, viikootaga. UPetulo nave iihegelelaga, akwikalaga pamwinga navo. 56Umulimila-vangi yumwinga muhindza, wiimila wa lumuli lwa mooto akumuwonaga uPetulo íikalile, akumulolaga wunofu, iitigilaga, “Nayu muunu uyu, akiivedzasaga nave.” 57Neke kangi uPetulo akaanage atigilage, “Mwayuuvaave! Uneene sindimudzeeliye!”
58Pambele padebe, umuunu uyungi akumuwonaga uPetulo, iitigilaga, “Na yuuve uli muyaawo va vala.” UPetulo akumuhigaga iitigilaga, “Ve muunuave! Siye neene!”
59Pe kyaviye kíhelaniidze ikivalilo ngita kimwinga wuli, umuunu uyungi iikangadzaga iitigilaga, “Ndakyene umuunu uyu akali pamwinga nave, pakuva uyu nave muhuma ku Galilaya!” 60UPetulo iihigaga iitigilaga, “Ve muunuave! Lwe wiilonga ulo, sindiidzeela!”
Umusika guugo pe ali mu kulonga idzo, indzogolo yiivikaga. 61UMutwa Yesu iiseedukaga, akumulolaga uPetulo. Neke uPetulo iiwukage amadzwi ge akamulongiye uYesu ukutigila, “Ineengʼuli, indzogolo pe yisinaa yivika, wiivedza úungʼaanile nyakadatu.” 62Neke uPetulo ahumage kwivala, avembage hiilo.
Avakolakyanda vakumubenapula uYesu
(Matayo 26:67-68; Maluko 14:65)
63Avamwadaada avamuloleelaga uYesu, vamuyeyewusaga nu kumutova. 64Vamudindaga nu mwenda ku miiho, neke vamuwuudzage vatigilage, “Salile, ye ani ye ákutovile?” 65Viiginaga ukumuliga amaligo goloofu.
UYesu iihigwa pa kiwungu ikya Vayahudi
(Matayo 26:59-66; Maluko 14:55-64; Yohana 18:19-24)
66Pe kwaviye kúkiye, kiilundanaga ikiwungu kya vavaha va Vayahudi,#22:66 Ikiwungu kya vavaha va Vayahudi Lole Ikiwungu kya Vayahudi ku Figanulo. mu avo mwali na vateekedzi avakomi na vawulanidzi va milagililwe, nayu Yesu iisindikwaga pawutalo apaawo. 67Neke vamuwuudzage vatigilage, “Utulongele! Uveeve ve Mesiya?” UYesu akuvahigaga iitigilaga, “Nde ndivalongele, musiigela muufuuwe. 68Kangi nde ndivawuudze, simuunyiga. 69Ukuvangila lino, uMuswamuve va Muunu iivedza íikalile ulubali ulwa kundiyo#22:69 Ulubali ulwa kundiyo Kwe kutigila, uYesu iitemasa nu Nguluvi. ulwa Nguluvi uMunya Ngufu.”
70Neke vonda vatigilage, “Kwe kutigila, uveeve uli Muswamuve va Nguluvi?” UYesu akuvahigaga iitigilaga, “Unyeenye yuunye ye mwilonga ukutigila, uneene yuune!”
71Neke ikiwungu ikyo kitigilage, “Twitemula uwoolesi wa kiki kangi? Twípulikiye yuufwe amadzwi ukuhuma mu mulomo gwakwe yumwene!”
Цяпер абрана:
Luka 22: BEZ
Пазнака
Падзяліцца
Капіяваць
Хочаце, каб вашыя адзнакі былі захаваны на ўсіх вашых прыладах? Зарэгіструйцеся або ўвайдзіце
© 2022 Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Luka 22
22
UYuda Isikalyote akumusutula uYesu
(Matayo 26:1-5, 14-16; Maluko 14:1-2, 10-11; Yohana 11:45-53)
1Umusika gwa kyaka kya mikaate igingaya luhaafu#22:1 Kyaka kya mikaate igingaya luhaafu Lole Ikyaka kya mikaate igingaya luhaafu. gwali biihi, ikyaka ikyo kyatambulwaga Paasaka. 2Avateekedzi avakomi, pamwinga na vawulanidzi va milagililwe, vaatemulaga ingʼaasi ya kumukomela uYesu. Neke kangi vaalimaga ulo kinyele, pakuva vavoogopaga avaanu.
3Suwe uSetano akumwingilaga uYuda, ye aatambulwaga Isikalyote. Umuunu uyo aali yumwinga va vanyigendwa va Yesu vanyikyumi na vavili (12). 4Neke uYuda ahelelage ku vateekedzi avakomi, na ku vakomi va vakolokolooni avaaloleelaga itembeli. Iikwidiingʼanaga navo ngita kye ahadza akumusutula uYesu. 5Ulo lwavakeeliidze mbandu avakomi avo, neke viidiingʼanage nu mwene ukumupeela amagoobeli. 6UYuda iikwidikilaga, iivangaga ukutemula umusika umunofu ugusivedza ni lilugu lya vaanu, ukuta amusutule uYesu ukwawo.
Ukwigelanidza ulwa Paasaka
(Matayo 26:17-25; Maluko 14:12-21; Yohana 13:21-30)
7Ikigono ikya mikaate igingaya luhaafu kiifikaga. Ikigono ikyo, avaanu vaahindzaga indzanangʼolo, dze vaaviikaga ukuvedza dza Paasaka. 8Neke uYesu amutumage uPetulo nu Yohana, atigilage, “Muhelele mukatugelanidzile ikyakuliya kya Paasaka.” 9Vakumuwuudzaga viitigilaga, “Wiisaka tukagelanidze kwiya?” 10Akuvalongelaga iitigilaga, “Pe mwikwingila mu wudzenge wa Yelusalemu, mudzitaangʼana nu mwadaada yumwinga, íitwikile indziilo ya lulenga. Mumuniniilage ukufikila mu nyumba ye iikwingila. 11Apo mumulongelage umunya nyumba uyo mutigilage, ‘UMuwulanidzi iiwuudza ukutigila, “Ikiyumba kya vagendzi kigenda kwiya? Ndiisaka ukuliilasa na vanyigendwa vangu ikyakuliya kya Paasaka.” ’ 12Nave ahadza akuvawoneesa ikiyumba ikikomi kya kukyanya ku goloofwa, íkigelaniidzwe pa kwikala. Umo mwe mwene mukatugelanihidzile.”
13Avanyigendwa avo viihegaga, viihelelaga, viifikaga mu wudzenge uwo. Pe vaaviye váfikile, viiwonaga dzonda dzili ngita kye ávalongiye uYesu. Neke vagelanidzage ikyakuliya kya Paasaka.
Ikyakuliya kya Paasaka
(Matayo 26:26-30; Maluko 14:22-26; 1 Vakolindo 11:23-25)
14Umusika gwa kuliya gwifikaga. Neke uYesu iikalage mu kuliilasa na vatume vaakwe. 15Akuvalongelaga iitigilaga, “Ndídobwike mbandu ukuliilasa naanye ikyakuliya kya Paasaka iyi, pe ndaave ndisinaa ndihelela mu mumuko. 16Ndikuvalongela ukutigila, sindilaaliya kangi ikyakuliya kya Paasaka ukufikila uNguluvi pe ahadza akuvapoka avaanu vaakwe vonda nu kutema.”
17UYesu iinyamulaga ikinywelo ikinya difwayi, akumuhongedzaga uNguluvi iitigilaga, “Kote, munyuwe nyivonda! 18Ndakyene ndikuvalongela ndiitigila, sindilaanyuwa kangi idifwayi ukufikila uwutwa wa Nguluvi pe wiikwadza.”
19Neke anyamulage umukaate, amuhongedzage uNguluvi, amegulage, avapeelage, atigilage, “Ugu gwe muvili gwangu, ugwitawulwa wiimila weenyo. Mulimage ndeeni ulwa kuundziwuka uneene.” 20Ndeeni, pe vaaviye váliye, iinyamulaga ikinywelo ikili ni difwayi iitigilaga, “Ikinywelo iki lwe lufingo#22:20 Lufingo Lole Ulufingo ku Figanulo. ulupiya lwa danda yangu, iyiikwitika wiimila weenyo.
21“Lino mudzeelage, umuunu ye iisaka ukuusutula, ali mu kuliilasa naane.#Ndzimbililo 41:9 22Ndakyene uMuswamuve va Muunu iihelela kukomwa, ngita uNguluvi kye aagulwime. Neke kangi ali nu lukali, umuunu uyo ye akumusutula!” 23Apo, avatume va Yesu viivangaga ukwiwuudza veene ukutigila, ye ani umwawo ye ahadza iilima ulo!
Umukomi ye ani
24Avanyigendwa va Yesu viivangaga ukukaananila ulwa ani umwawo ye mukomi ukulutila. 25UYesu akuvalongelaga iitigilaga, “Avatwa va nyi idzingi viitema ni ngufu, kangi vakuvaviika avaanu vaawo paanyi pa wutawulilwe waawo, navo vakwitambula Vatawudzi va vaanu.
26“Neke kangi unyeenye, mutanage ukuvedza ngita aveene. Umuunu umukomi umwenyo, uyo avedzage ngita muunu mudebe ku vonda. Ye iilongodza avaanu, avedzage ngita mulimila-vangi. 27Lino umukomi ye ani? Ye uyo ye akwikala mu kuliya ikyakuliya, enewuli ye akuvalimila? Ye mwene ye akwikala mu kuliya! Neke kangi uneene ndili pamwinga naanye, ngita muunu ye akuvalimila avangi.
28“Unyeenye mukali naane mu ngemyo dzonda idza malimo gangu. 29Lino na yuune ndikuvapeela ingufu dza kutema mu wutwa wangu, ngita uDaada kye áameeliye uneene. 30Apo mulaaliya nu kunyuwa naane ku wutwa wangu. Kangi muliikala mu fideego fya wutwa ukuhiga ifipelela finyikyumi ni fivili ifya Vaisilaheli.”
UYesu iilonga ukutigila uPetulo ahadza akumukaana
(Matayo 26:31-35; Maluko 14:27-31; Yohana 13:36-38)
31UYesu iitigilaga, “Simoni, Simoni! Uludzeelage wunofu ukutigila, uSetano ányiliike nu kupeelwa ukuvagela unyeenye, ngita muunu ye iipeeta ingana yaakwe. 32Neke kangi uneene, ndíkulapangiye kwa Nguluvi, ukuta utanage ukuleka ukuufuuwa. Kangi pe wiivedza úumilukiye, uvakangadzage na vayago.” 33USimoni akumuhigaga iitigilaga, “Mutwave! Uneene ndíitawuwe ukuvedza naave, nde kuvedze kudindilwa mu ndinde, enewuli kufuwa!”
34UYesu akumuhigaga iitigilaga, “Petulo! Ndikukulongela ukutigila, ikilo iya neengʼuli indzogolo pe yisinaa yivika, wiivedza úungʼaanile nyakadatu ukutigila usiindzeeliye.”
Ukwigelanidza ukwikangadza mu mumuko
35Pambele uYesu akuvawuudzaga avanyigendwa vaakwe iitigilaga, “Pe ndikavatumile musikali na magoobeli, nambe bogolo, enewuli ndaatu, mukaagayile kiinu?” Viitigilaga, “Nambi.” 36UYesu akuvalongelaga iitigilaga, “Lino, ngana umuunu ali na magoobeli ategulage, ni bogolo ndeeni. Nave ye angaya lipanga, agudzage ilikoote lyakwe, neke agule ilipanga. 37Pakuva amadzwi gaasimbiilwe wiimila wa neene agiitigila, ‘Aavaliliilwe pamwinga na vahosi.’#Isaya 53:12 Lino ndikuvalongela ndiitigila, idzo dzinya kulimika ukwangu, kangi dzili biihi ukulimika.” 38Vakumulongelaga viitigilaga, “Mutwave! Lolage! Apa poogali amapanga gavili.” Umwene iitigilaga, “Lúkwiliye luulo.”
UYesu iilapangila ku Kidunda kya Miseyituni
(Matayo 26:36-46; Maluko 14:32-42)
39Neke uYesu ahegage, ahelelage ku Kidunda kya Miseyituni, ngita kye aadzooviye, avanyigendwa vaakwe navo vakumuniniilaga. 40Pe áfikile ku kidunda ikyo, akuvalongelaga iitigilaga, “Mulapangilage kwa Nguluvi, ukuta ingemyo dzitane ukuvalema.”
41Neke avalekage apo, ahelelage pawutalo padebe, uwutaali wa kutoodza iliganga. Iifugamaga, iilapangilaga kwa Nguluvi iitigilaga, 42“Ve Daada! Ngana úkeeliye, uunyedzehedze ikinywelo kya mumuko iki. Neke kangi si kutigila lulimikage lwe ndíkeeliye uneene, nda haamu, lulimikage lwe úkeeliye uveeve!” [43Baaho umunyamwandza ukuhuma kukyanya akumwadzilaga uYesu, akumukangadzaga. 44Kangi uYesu iiginaga ukulapangila, pakuva aanyengʼemiye mbandu mu numbula. Pe iilapangila, ilifuke ngita midomo gya danda gyadomolelaga paanyi.]#22:43-44 Amadzwi aga simoogali mu wusimbe uwungi uwa kataali.
45Pe aaviye álapangiye, iikwimaga, iihelelaga ku vanyigendwa vaakwe, akuvawonaga vágoneeliye, pakuva vaali nu wuhuguvafu. 46Akuvalongelaga iitigilaga, “Kye kiki múgoneeliye? Mulamuke! Mulapangilage kwa Nguluvi, ukuta ingemyo dzitane ukuvalema.”
UYesu iikwibatwa na valongodzi va Vayahudi
(Matayo 26:47-56; Maluko 14:43-50; Yohana 18:3-11)
47UYesu pe aali mu kulonga idzo, liifikaga ililugu likomi lya vaanu líilongwidze nu Yuda, yumwinga mu vanyigendwa vaakwe vanyikyumi na vavili. Neke uYuda amuhegelelage uYesu amunoonele, ukuta amuhungile. 48UYesu akumuwuudzaga iitigilaga, “Yuda! Ukumusutula uMuswamuve va Muunu wugendela wa kumunoonela?” 49Avanyigendwa va Yesu pe vadziweene idzo nu kudzeela idzo idzihadza dziilimika, vakumuwuudzaga viitigilaga, “Mutwave! Tuvatove na mapanga?”
50Baaho yumwinga vaawo iimyatulaga ni lipanga ilisiikidza ilya kundiyo ilya mulimila-vangi va muteekedzi umuvina. 51UYesu akumukaanidzaga iitigilaga, “Bihile ukulima ulo!” Iipamyaga ilisiikidza lya mulimila-vangi uyo, akumunaniyaga.
52UYesu akuvawuudzaga avateekedzi avakomi, avakomi va vakolokolooni va tembeli, pamwinga na vavaha va Vayahudi, iitigilaga, “Mwádzile na mapanga ni sondzo kuundzibata ngita ndikuyigaluka isilikaale? 53Ifigono fyonda, ndikali naanye mu lipaala lya tembeli, kangi musikaandzibatiige! Neke kangi lino, iki kye kivalilo kyenyo, gwe musika gwe iitema umutwa va kiisi.” 54Suwe avaanu avo vakumwibataga uYesu, vakumusindikaga ku nyumba ya muteekedzi umuvina. Nayu Petulo aaniniilaga mumbele lwa pataali.
UPetulo akumukaana uYesu
(Matayo 26:57-58, 69-75; Maluko 14:53-54, 66-72; Yohana 18:12-18, 25-27)
55Avaanu vala pe vaaviye váfikile pa lipaala lya muteekedzi umuvina, viikodzaga umooto pagatinagati mu lipaala, viikootaga. UPetulo nave iihegelelaga, akwikalaga pamwinga navo. 56Umulimila-vangi yumwinga muhindza, wiimila wa lumuli lwa mooto akumuwonaga uPetulo íikalile, akumulolaga wunofu, iitigilaga, “Nayu muunu uyu, akiivedzasaga nave.” 57Neke kangi uPetulo akaanage atigilage, “Mwayuuvaave! Uneene sindimudzeeliye!”
58Pambele padebe, umuunu uyungi akumuwonaga uPetulo, iitigilaga, “Na yuuve uli muyaawo va vala.” UPetulo akumuhigaga iitigilaga, “Ve muunuave! Siye neene!”
59Pe kyaviye kíhelaniidze ikivalilo ngita kimwinga wuli, umuunu uyungi iikangadzaga iitigilaga, “Ndakyene umuunu uyu akali pamwinga nave, pakuva uyu nave muhuma ku Galilaya!” 60UPetulo iihigaga iitigilaga, “Ve muunuave! Lwe wiilonga ulo, sindiidzeela!”
Umusika guugo pe ali mu kulonga idzo, indzogolo yiivikaga. 61UMutwa Yesu iiseedukaga, akumulolaga uPetulo. Neke uPetulo iiwukage amadzwi ge akamulongiye uYesu ukutigila, “Ineengʼuli, indzogolo pe yisinaa yivika, wiivedza úungʼaanile nyakadatu.” 62Neke uPetulo ahumage kwivala, avembage hiilo.
Avakolakyanda vakumubenapula uYesu
(Matayo 26:67-68; Maluko 14:65)
63Avamwadaada avamuloleelaga uYesu, vamuyeyewusaga nu kumutova. 64Vamudindaga nu mwenda ku miiho, neke vamuwuudzage vatigilage, “Salile, ye ani ye ákutovile?” 65Viiginaga ukumuliga amaligo goloofu.
UYesu iihigwa pa kiwungu ikya Vayahudi
(Matayo 26:59-66; Maluko 14:55-64; Yohana 18:19-24)
66Pe kwaviye kúkiye, kiilundanaga ikiwungu kya vavaha va Vayahudi,#22:66 Ikiwungu kya vavaha va Vayahudi Lole Ikiwungu kya Vayahudi ku Figanulo. mu avo mwali na vateekedzi avakomi na vawulanidzi va milagililwe, nayu Yesu iisindikwaga pawutalo apaawo. 67Neke vamuwuudzage vatigilage, “Utulongele! Uveeve ve Mesiya?” UYesu akuvahigaga iitigilaga, “Nde ndivalongele, musiigela muufuuwe. 68Kangi nde ndivawuudze, simuunyiga. 69Ukuvangila lino, uMuswamuve va Muunu iivedza íikalile ulubali ulwa kundiyo#22:69 Ulubali ulwa kundiyo Kwe kutigila, uYesu iitemasa nu Nguluvi. ulwa Nguluvi uMunya Ngufu.”
70Neke vonda vatigilage, “Kwe kutigila, uveeve uli Muswamuve va Nguluvi?” UYesu akuvahigaga iitigilaga, “Unyeenye yuunye ye mwilonga ukutigila, uneene yuune!”
71Neke ikiwungu ikyo kitigilage, “Twitemula uwoolesi wa kiki kangi? Twípulikiye yuufwe amadzwi ukuhuma mu mulomo gwakwe yumwene!”
Цяпер абрана:
:
Пазнака
Падзяліцца
Капіяваць
Хочаце, каб вашыя адзнакі былі захаваны на ўсіх вашых прыладах? Зарэгіструйцеся або ўвайдзіце
© 2022 Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.