Geŋ kono kʼiŋkino ni wulle tuddó maŋ, nuŋ batum o kʼede urzi nʼa kʼette ki tuddá ye. Wo tiŋ geŋ miŋ ki rooto munɗa soo kono wede naabadó yʼa tʼoone bee. Iŋkino nuŋ batum nʼottilso a ɗoŋ deero tʼeedó, wo i dʼede asigiryagi ɗoŋ nuŋ goole tʼeedaŋ. Aame ni rootiyo a wede soo: “Kʼodo!” maŋ, geŋ yi dʼeŋgilso. Aame ni rootiyo a wede doolo: “Kʼedi!” maŋ, geŋ yi dʼettiyo. Wo aame ni rootiyo a ɓulayó: “Naabo ette ki-tʼiso!” maŋ, geŋ yi-ti tʼisiyo.» Aame Isa yʼilliga ono gen̰n̰o maŋ, yʼa ziiɗa giggirí kono yode geŋ me, wo yʼa-gime ki tukki ɗoŋ duuru ɗoŋ i yi daaniya, yʼan di ruute, yʼede: «Kun ollo, nʼun di rooto: Adda siiɗo kʼIzirayel batum toŋ, ni kʼuune ye wede a zaape addí a Raa aa yode kino eŋ me.»