6
Jesus Niġipkaġai 5,000 Iñuich
(Matthew 14.13-21; Mark 6.30-44; Luke 9.10-17)
1Taavruma aquagun Jesus ikaaŋaruq taaguŋatchianun tasiata Galilee-m. Taamna tasiq taggisiqaġmiruaq Tiberias-mik. 2Aasii iñusalaich maliŋagaat tautuŋavlutiŋ aliuġnaqtuanik nalupqinaiyautinik kiutilaamiñik iłuaqsivḷugich naŋirrutiqaqtuat. 3Jesus mayuŋaruq qimiqqamun, aasii tamauŋa aquptaaqłuni iḷitchitquraniḷu. 4Tavra Itqaun Qulaurrusiqiviŋmun niqinaqiviat Jews qalliŋaruq. 5Qiviaqami tautuŋagai iñusalaich qairuat inmiñun, Jesus uqallautiŋagaa Philip, Sumiñ tauqsiġñiaqpisa punniġnik makua iñuich niġitqulugich? 6Taamna uqallausiġiŋagaa uuktuaqsaqługu Philip, qanuq ilaa ilimiñi iḷisimaŋaruq suyumaaqtilaamiñik. 7Philip kiuŋagaa, 200 taala naamayumiñaitchut punniqsisigisaġuptigik iñullaa mikiruuramikunnii niġiyumiñaqsiḷugu. 8Iḷaŋata iḷitchitquraŋisa, Andrew-m Simon Peter-m aniqataata, uqallautiŋagaa Jesus. 9Imma nukatpiaġruk maaniittuq tallimanik barley-ñik punniġutilik malġugniglu iqalluŋnik. Suliqutauniaqpat innatun iñugiaktigiruanun? 10Jesus uqallaŋaruq, Aquptaaqtitchigik iñuich. Taamna ini ivgukkaŋaruq. Tavraasii iñuich iluqaġmiŋ aquvinŋarut. Iñugiaktilaaqaqpalliŋarut 5,000-tun aŋutit. 11Tavra Jesus tiguŋagai punniġich, aasii quyaanikami God-mun, autaaŋagai aquppiruanun, tainnatun suli iqalluk, qanutun niġisuktilaaŋatiktun. 12Tavra niġianigataġmata pisuġuiqł̣utiŋ, ilaan uqallautiŋagai iḷitchitqurani, Katitchigik iḷakut kisiŋŋuqtauruat iksaluquŋiḷḷugich. 13Tavra iliŋisa katinŋagaich iḷakut aasii immiqł̣ugich qulit malġuk aguummaich tallimaniñ barley-ñiñ punniġniñ, iḷakuŋich taapkua niġiruat. 14Iñuich tautukamirruŋ Jesus savaktuaq taavrumiŋa aliuġnaqtuamik nalupqinaiġutauruamik kiutilaamiñun, uqallaŋarut, Tavra iḷumun uqaqtaa God-im qaiyumaaŋaruaq nunamun. 15Puttuqsrivḷuni iñuŋnun qaiḷutiŋ tigguġlugluni umialiguqtitchaaqsimmanni, Jesus kisimi aullatqiŋaruq qimiqqanun.
Jesus Pisuaqtuq Qaaŋagun Immam
(Matthew 14.22-33; Mark 6.45-52)
16Unnugiaġman, iḷitchitquraŋi atqaŋarut tatchimun. 17Ikivlutiŋ umiaqpauramun, ikaaqsaŋagaat tasiq Capernaum-mun. Taaqsigaluaqtillugu Jesus ullaŋaitkai suli. 18Tasiq qaiḷḷiġuŋaruq qanuq anuġiqpak anuqqaŋaruq. 19Ipuqsruanikamiŋ piŋasutulluunnii naagga sisamatun mile-luuġutitun, tautukamirruŋ Jesus pisuaqtuaq immam qaaŋagun qalliruaq umiaqpauramun, iliŋich iqsitchapiaġataŋarut. 20Ilaan uqallautiŋagai, Uvaŋauruŋa, iqsiñasi. 21Tavra quyatchaŋarut ikitquyumavlugu umiaqpauramun, aasii tavrauvvaa nunaliñŋarut sivuniġikkamiŋnun.
Iñuich Ivaġaat Jesus
22Uvlaakumman iñusalaich taaganitchianiinŋaruat tatchim, iḷitchuġiŋagaat atausisualuk umiaqpauraq tavraniinŋatilaaŋanik. Iḷisimaŋagaat Jesus ayaqatauŋaisilaaŋanik iḷitchitquramiñun, aglaan qimakługu aullaŋatilaaŋat. 23Aasiivsauq allat umiaqpaurat Tiberias-miñ nunaliñŋarut qaniŋanun inim niġġivigiŋaraata iñuich punniġnik Atanġum quyyatiŋaraiññik. 24Tavra iñuich iḷitchuġikamiŋ Jesus piisilaaŋanik, iḷitchitquraŋiḷu, iliŋich iksruŋammiut umiaqpauranun aasii aullaqłutiŋ Capernaum-mun, ivaqługu Jesus.
Jesus Punniġuruq Iñuunaqtuaq Isuitchuamun
25Paqinnamirruŋ taaganitchiani tatchim, ilaisa uqallautiŋagaat, Rabbi, qaŋa mauŋaqpich? 26Jesus kiuŋagai, Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, ivaġivsiŋa niqinŋuġniqsi punniġnik pisigivlugu, pisigisuŋaġnagich tautukkasi aliuġnaqtuat nalupqinaiyautit kiutilaamnun. 27Siġġaqutiginagu niqiłhiñaq nuŋuraġaqtuaq, aglaallu siġġaqutigisiuŋ taamna nuŋulaitchuaq, niqitun ittuaq iñuupkaġumiñaqłusi isuitchuamun. Iġñiŋata Iñuum aitchuġumiñaġaasi taavrumiŋa niqimik, qanuq God-im Aapam ataniġnaqusiŋagaa tainna piḷḷasivḷugu. 28Tavra ilaisa apiġiŋagaat, Suruksrauvisa siġġaqutiqaġniaġupta savaaġitquraŋiñik God-im? 29Jesus kiuŋagai, Uvva savaaq savaaġitqukkaŋa God-im ilivsiññun, ukpiquvlusi Aapam tiliraŋanun. 30Ilaisa kiuŋagaat, Sumik piñiaqpich aliuġnaqtuamik nalupqinaiġuglugu kiutilaan uvagut tautuaksraptiŋnik aasii ukpiġluta? Sumik piñiaqpich? 31#Ex 16.4, 15; Ps 78.24.Maŋŋuuvut niqiqaqtitautuiññaŋarut maana-mik nunagluktuamiinnamiŋ, aglausimaruq Bible-ni, “Ilaan niqiqaqtituiññaŋagai qiḷaŋmiñ.” 32Jesus uqallautiŋagai, Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, Moses pamanŋaitkai taipkua maŋŋuusi punniġmik qiḷaŋmiñ, aglaan Aapama. Suli paŋmapak-unnii aitchuutigituiññaġaa taamna punniq qiḷaŋmiñ punnipiaguruaq. 33Qanuq God-im pigikkaŋa punnipiaq ilaaguruq atqaqtuaq qiḷaŋmiñ aasii aitchuivḷuni iñuggunmik isuitchuamik nunam iñuŋiñun. 34Tavra uqallautiŋagaat, Ataniiq, aitchuqsimaaqtigut taavrumiŋa punniġmik. 35Jesus uqallautiŋagai, Taamnauruŋa punniq iñuupkairuaq iñuŋnik isuitchuamun. Iñuk qairuaq uvamnun kaakkumiñaipiaqtuq, suli iñuk ukpiqtuaq uvamnun imiġuksiuyumiñaipiaqtuq.
36Aglaan uqallautiŋagaluaqtillusi tautuŋanivḷuŋa aasiuvva ukpiŋitchusi. 37Iluqaġmiŋ iñuich Aapam qaisaŋi qaiñiaqtut uvamnun, aasii iñuk qairuaq uvamnun pisuŋiññiaŋitkiga. 38Qanuq atqaŋaruŋa qiḷaŋmiñ piyaqtuqługu pisuutaa tilisiruam uvamnik, uvaŋa pisuutiŋiḷaaġa. 39Aasiuvva pisuutaa tilisiruam uvamnik, tammaitquŋił̣ł̣uŋa sumikunnii ilaan qaisaŋanik uvamnun, aglaan aŋipkaġlugich iluqaisa aqulliġmi uvlumi. 40Uvva pisuutaa Aapama, iñupayaat tautuktuat Iġñiŋanik ukpiġvigivlugulu iñuggutiqaġniaqtut isuitchuamik, aasii uvaŋa aŋipkaġniaġitka aqulliġmi uvlumi.
41Tavra Jew-guruat uqamayuutigirraqsiŋagaat pisigivlugu uqallautaa, Taamnauruŋa punniq atqaqtuaq qiḷaŋmiñ. 42Iliŋich uqallaŋarut, Jesus-guŋitpauna, iġñiŋa Joseph-gum? Iḷisimagivut aapaŋalu aakaŋalu. Suvluniasii paŋmapak uqaqpa, Uvaŋa atqaŋaruŋa qiḷaŋmiñ? 43Jesus uqallautiŋagai, Uqamayuŋaiġitchi. 44Kiñaliqaa qaiyumiñaitchuq uvamnun Aapam tilisiruam uvamnik qaisuliqsinŋisuaqpani. Aasii uvaŋa aŋipkaġniaġiga uvlumi aqulliġmi. 45#Is 54.13.Aglautiŋagaat uqaqtiŋisa God-im inna, “Iliŋiyguuq iluqaisa iḷisautiniaġai God-im.” Iñupayaaq naalaġniŋaruaq Aapamik iḷitchivḷuniḷu ilaaniñ qairuq uvamnun. 46Taamna sivuniqaŋitchuq iñupayaamun tautuŋaniḷugu Aapa aglaan kisima God-miŋŋaqtuaŋaa tautuŋagiga Aapa.
47Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, iñuk ukpiqtuaq iñuggutiqaqtuq isuitchuamik. 48Uvaŋa taamnauruŋa punniq iñuunaqtuaq. 49Maŋŋuusi niġiŋarut maana-mik nunagluktuami aasii tuquŋarut. 50Aglaan punniq uqautigikkaġa, atqaqtuaq qiḷaŋmiñ aasii iñuum niġigumiuŋ tuquniaŋitchuq. 51Uvaŋauvva iñuunaqtuaq punniq atqaqtuaq qiḷaŋmiñ. Kialiqaa niġigumiuŋ taamna punniq ilaa iñuuniaqtuq isuitchuamun, aasii uvaŋa timiga punniġuruq aitchuutiginiakkaġa nunam iñuŋi iñuggutiqaquvlugich.
52Jew-guruat tavrani uqavaaqatigiirraqsiŋarut avanmun uqaqłutiŋ, Qanuġluni uuma iñuum aitchuġumiñaqpatigut timimiñik niġitquluta? 53Tavra Jesus uqallautiŋagai, Iḷumutupiaġataq uqallautigivsi, niġiŋisuaġuvsi timaanik Iġñiŋata Iñuum suli imiġlugu auŋa, iñuggutaitchusi. 54Iñuk niġiruaq timimnik suli imiqtuaq aumnik iñuggutiqaqtuq isuitchuamik, aasii aŋipkaġniaġiga aqulliġmi uvlumi. 55Qanuq timiga niqipiaġatauruq, suli auga imipiaġatauruq. 56Iñuk niġiruaq timimnik suli imiqtuaq aumnik atausiŋŋuqatauruq uvamnun, uvaŋalu ilaanun. 57Iñuupkaġaaŋa suaŋŋataata iñuuruam Aapam tilisiruam uvamnik, tainnatulliasii iñuich niġiruat uvamnik iñuupkaġniaġmigai suaŋŋanma. 58Taamnauruŋa punniq atqaŋaruaq qiḷaŋmiñ, iñuum niġigumiuŋ iñuuniaqtuq taimuŋa. Inŋitchuq maana-tun maŋŋuuvsi niqigituiññaŋagaluaqługu aasii tuquvlutiŋ. 59Taapkua Jesus uqalugiŋagai Jew-guruat aŋaiyyuvianni, iḷisaurriḷḷaġmi Capernaum-mi.
Uqaluich Isuitchuakun Iñuggutikun
60Iñugiaktuat iḷitchitquraŋisa tusaakamisigik tamatkua uqaluich uqallaŋarut, Siġḷiġnaqtut taapkua uqaluich. Kiña kaŋiqsiyumiñaqpa sumik sivuniqaqtilaaŋanik? 61Tavra Jesus, puttuqsrivḷuni iḷitchitqurani uqamayuktilaaŋannik taavrumuuna, uqallautiŋagai, Taapkua uqaluich ukpiġutaiqsitkaqsivasi? 62Qanuq aasii piñiaqpisi tautuaqsiguvsiuŋ Iġñiŋa mayuqtuaq irvigiŋaramiñun sivuani? 63Ilitqusiq aitchuiruq iñuggunmik, timi aitchuiḷaitchuq iñuggunmik. Uqaluich uqautigiŋaratka ilivsiññun sivuniqaqtut ilitqusivsiññun aasii aitchuivḷutiŋ iñuggunmik. 64Aglaan iḷasi ukpiŋitchut. Jesus isuaniñqaŋa iḷisimaŋagai kisuutilaaŋat ukpiŋitchuat kiutilaaŋalu aitchuutiginnigniaqtuaq inmiñik. 65Tavra ilaa uqallaŋaruq, Taamna pisigivlugu uqallautiŋagivsi kiñaliqaa qaiyumiñaiññivḷugu Aapam qaiyumaliqsinŋisuaqpagu uvamnun.
66Taavruma aquagun iñugiaktuat iḷitchitquraŋiñiñ qapiŋarut aasii kukiḷuqatigiŋaiqł̣ugu tavraŋŋaaglaan. 67Jesus uqallaŋaruq qulit malġugnun, Ilivsivsauq aullaġniaġmivisi? 68#Mt 16.16; Mk 8.29; Lk 9.20.Simon Peter-m kiuŋagaa, Ataniiq, kimun aullaġniaqpisa? Ilivich uqaluqaqtutin iñuunaqtuanik isuitchuamun. 69Aasiiḷi uvagut ukpiliŋarugut, suli iḷitchuġianiŋagiptigiñ Piḷuutaitchuaġigaatin God-im. 70Jesus kiuŋagai, Piksraqtaaġiŋagivsi, ilivsi qulit malġuk, naaggauvva iḷari tuunġauruq. 71Uqautigiŋagaa Judas iġñiŋa Simon Iscariot, qanuq iḷaŋata qulit malġuk aitchuutigiyumaaŋagaa.