Mataayo 22
22
Ekereengio kinyaangi yobotëti
(Rk 14:15-24)
1Wiiki Yeeso naahuunchukiiyi abaanto baara kubireengio, aragaamba iga: 2“OBogaambi bueNöökoe boonga omogaambi woonde onö aakörëëye umumura waaë inyaangi yobotëti. 3Agatoma abaköri bemeremö baaë kuya koberekera abaraarekoa baachë kunyaangi, siböönö tebaachere inyaangi eyo hai. 4Agatoma abaköri bemeremö abaande kobaraarekoa, aragaamba iga: ‘Inyaangi yaanë böönö ebaaye; ichintang'aana na iching'öömbë ichinuru chigöögeroe, ibiinto biöönsoe bibaaye, motaacha kunyaangi yobotëti!’ 5Siböönö abaraarekoa baara tebatondoreeyoe hai, na ore wöönsoe akaya goköra emeremö gëëë: owoonde akaya komogoondo gööë na owoonde akaya ubusuruusia bööë, 6enkaaga eyo na abaande mbaagöötere abaköri bemeremö baara, bakabatëma, na kobaiita. 7Omogaambi oora akareerra bokong'u; agatoma abasirikare baaë, bagaiita abaiiti baara na bakabasaambera umugi gööbö. 8Haakurua, agateebia abaköri bemeremö baaë iga, ‘Inyaangi yaanë ebaaye, siböönö abaanto banö naaraarekere tebaisaiine hai. 9Böönö kaya komakörööngate, moraareke abaanto abaaru banö moranyööre, baachë kunyaangi.’ 10Abaköri bemeremö baara bakaya komakörööngate, bagateebia abaanto bare böönsoe baare kunyööra, abaiiya na ababeebe, inyuumba yinyaangi egaichora abaanto.
11“Hanö omogaambi aageeye komaaha abagëni baara, akanyööra omoonto woonde onö wanyöörre ataisöhiiyi engebo yinyaangi. 12Akamubuuria iga, ‘Mosaani, niyeke okörre osöhere monö otaisöhiiyi engebo yinyaangi?’ Omoonto oora akahana buchua. 13Haakurua omogaambi oora agateebia abaköri bemeremö baara iga, ‘Tamoböha amabökö na amagoro momotabute kebara kugisuunte haara; hayo nehö koreba ugukuura na ogokarratia amaiinö.’ ” 14Yeeso agasookerria iga, “Abaraarekoa na abaaru, siböönö abaahoroa mbakë iigö.”
Iribuurio rekohakana iriguuti koMogaambi
(Mk 12:13-17; Rk 20:20-26)
15Haakurua abaBarisaayo baara bakaya bagaköra eseemi iga bayi guiköna Yeeso guching'ana. 16Kohayo bagatoma abeega baabö abamui hamui na abaanto birikömö reHeerooti kuya hare Yeeso, bakagaamba iga, “Muiigia, ntomanyere iga nomohëënëore, nkuiigiaore enchera yeNöökoe kobohëënë, na tokööböha moonto otëëmö ere yöönsoe hai. Kugira totoondoreeyoe na obonënë bomoonto hai. 17Tatoteebiambë, niyeke uguitëgëërra? Gose mbuuya tohakanë iriguuti hare Gaisaari gose kana mbobeebe?” 18Na Yeeso wanyöörre namanyere eseemi yaabö embeebe, kohayo akabateebia iga, “Baiinyu bare baiteerri! Kugira ke muuchere kunyigua? 19Nyorokia hanö isiriingi yakohakanera iriguuti!” Nabö bakaromorëëntëra isiriingi, 20akababuuria iga, “Ituubö enö, na iriina renö, nibiang'ui?” 21Bakamuhuunchukiria iga, “NibiaGaisaari.” Kohayo Yeeso akabateebia iga, “Mbuuyambë, hakana Gaisaari binö bireenge ibiaGaisaari, na eNöökoe binö bireenge ibieNöökoe.” 22Hanö baaiguure iigö mbaarogoorre; bakamutiga, bagatanora, bakaya.
Iribuurio igoro yukuriooka kurua kobaku
(Mk 12:18-27; Rk 20:27-40)
23Kurusiko royo bëënë AbaSatukaayo baande bagaacha hare Yeeso; mbö baara bakogaamba iga tebaanto barriooka kurua kobaku hai. 24Bakagaamba iga, “Umuiigia, Mosa naagaambere iga hanö ndanyööre omoonto akuure atatigere abaana, mura omööbö naratëtë umusino oora okorri iga baibore abaana, amogörrökiri umugi gööë. 25Baareenge hö weiito abamura muhuungate abienda imui. Umumura omotaangi agatëta omokari na agakua ataraibora abaana, kohayo agatiga umusino waaë hare mura omööbö. 26Mura omööbö oyo nawë agakua wiiki ataraibora mööna komokari oyo, gekaba këhayo bëënë kowagatato kuhika böönsoe muhuungate. 27Hanö abamura bayo böönsoe baakuure, omokari oora nawë agakua. 28Böönömbë, hanö abaku barriooka omokari oora moka ng'ui areba? Kugira böönsoe bayo, mbanö wanyöörre baasöha mööë!”
29Yeeso akabahuunchukiria iga, “Baiinyu möösira gukugira konö motamanyere amaandekö gose ninyööra nichiinguru chieNöökoe. 30Kugira hanö abaku barriooka mbareba kiabamaraika bakuriooba, tebaretëta gose batëtoe hai. 31Na komang'ana gukuriooka kuabaku: kana temöögasömere mona Nöökoe aabateebiri hai? Hanö aagaambere iga, 32‘Uni nuuni Nöökoe waAbrahamu, Nöökoe waIsaka, na Nöökoe OYaköbö.’ Nawë neNöökoe wabahoru, tiiga nowabaku hai.” 33Hanö umuiiro aaiguure iigö, naarogooreeye amaiigio gaaë.
Iriragirrio irinënë
(Mk 12:28-34; Rk 10:25-28)
34Hanö abaBarisaayo baaiguure iga Yeeso aharri abaSatukaayo, mbaairaine hamui, 35umui waabö, onö aareenge umuiigia waMaragö, akabuuria Yeeso gokomosaacha, 36aragaamba iga, “Muiigia, niragirrio ke rekerre göönsoe koMaragö?” 37Yeeso akamuhuunchukiria iga, “ ‘Ohaanche oMonënë eNöökoe waaö gonkörö yaaö yöönsoe, na omööyö gööö göönsoe na kobong'aiini bööö böönsoe.’ 38Reyo ndiö iriragirrio renö rekerre göönsoe na wiiki ndiö erembërë. 39Erekabere renö reenga reyo niiga, ‘Ohaanche omorobëri waaö këhanö wihaanchere umuëënë.’ 40AMaragö gaMosa göönsoe hamui na amaiigio gabanaabi nkomaragirrio abere gayo gaböhere.”
Iribuurio igoro yaMasiihi
(Mk 12:35-37; Rk 20:41-44)
41Hanö abaBarisaayo wanyöörre bairaiine hamui, Yeeso akababuuria iga, 42“Niyeke muguitëgëërra igoro yaMasiihi? Kana noMööna ong'ui?” Bakamuhuunchukiria iga, “NoMööna oTauti.” 43Yeeso akababuuria iga, “Kugira ke hanö uMuiika göösekerreeye Tauti akamoberekera iga, ‘OMonënë’ aragaamba iga,
44‘OMonënë naateebiri oMonënë waanë iga:
Ikara hanö gokobökö köönë koboreo
kuhika ntoore ababisa baaö haanse yamagoro gaaö?’
45Hanö oranyöörembë Tauti aamoberekeeye iga ‘OMonënë,’ niyeke wiiki Masiihi aakörre abaaye omööna waaë?” 46Tewoonde aatorre kuhuunchukiria Yeeso neeba neng'ana imui hai; na kurua royo temoonto aakarehere kumubuuria amang'ana gaande hai
Currently Selected:
Mataayo 22: EE95
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
New Testament in Igikuria © Bible Society of Kenya, and Bible Society of Tanzania, 1995.
Mataayo 22
22
Ekereengio kinyaangi yobotëti
(Rk 14:15-24)
1Wiiki Yeeso naahuunchukiiyi abaanto baara kubireengio, aragaamba iga: 2“OBogaambi bueNöökoe boonga omogaambi woonde onö aakörëëye umumura waaë inyaangi yobotëti. 3Agatoma abaköri bemeremö baaë kuya koberekera abaraarekoa baachë kunyaangi, siböönö tebaachere inyaangi eyo hai. 4Agatoma abaköri bemeremö abaande kobaraarekoa, aragaamba iga: ‘Inyaangi yaanë böönö ebaaye; ichintang'aana na iching'öömbë ichinuru chigöögeroe, ibiinto biöönsoe bibaaye, motaacha kunyaangi yobotëti!’ 5Siböönö abaraarekoa baara tebatondoreeyoe hai, na ore wöönsoe akaya goköra emeremö gëëë: owoonde akaya komogoondo gööë na owoonde akaya ubusuruusia bööë, 6enkaaga eyo na abaande mbaagöötere abaköri bemeremö baara, bakabatëma, na kobaiita. 7Omogaambi oora akareerra bokong'u; agatoma abasirikare baaë, bagaiita abaiiti baara na bakabasaambera umugi gööbö. 8Haakurua, agateebia abaköri bemeremö baaë iga, ‘Inyaangi yaanë ebaaye, siböönö abaanto banö naaraarekere tebaisaiine hai. 9Böönö kaya komakörööngate, moraareke abaanto abaaru banö moranyööre, baachë kunyaangi.’ 10Abaköri bemeremö baara bakaya komakörööngate, bagateebia abaanto bare böönsoe baare kunyööra, abaiiya na ababeebe, inyuumba yinyaangi egaichora abaanto.
11“Hanö omogaambi aageeye komaaha abagëni baara, akanyööra omoonto woonde onö wanyöörre ataisöhiiyi engebo yinyaangi. 12Akamubuuria iga, ‘Mosaani, niyeke okörre osöhere monö otaisöhiiyi engebo yinyaangi?’ Omoonto oora akahana buchua. 13Haakurua omogaambi oora agateebia abaköri bemeremö baara iga, ‘Tamoböha amabökö na amagoro momotabute kebara kugisuunte haara; hayo nehö koreba ugukuura na ogokarratia amaiinö.’ ” 14Yeeso agasookerria iga, “Abaraarekoa na abaaru, siböönö abaahoroa mbakë iigö.”
Iribuurio rekohakana iriguuti koMogaambi
(Mk 12:13-17; Rk 20:20-26)
15Haakurua abaBarisaayo baara bakaya bagaköra eseemi iga bayi guiköna Yeeso guching'ana. 16Kohayo bagatoma abeega baabö abamui hamui na abaanto birikömö reHeerooti kuya hare Yeeso, bakagaamba iga, “Muiigia, ntomanyere iga nomohëënëore, nkuiigiaore enchera yeNöökoe kobohëënë, na tokööböha moonto otëëmö ere yöönsoe hai. Kugira totoondoreeyoe na obonënë bomoonto hai. 17Tatoteebiambë, niyeke uguitëgëërra? Gose mbuuya tohakanë iriguuti hare Gaisaari gose kana mbobeebe?” 18Na Yeeso wanyöörre namanyere eseemi yaabö embeebe, kohayo akabateebia iga, “Baiinyu bare baiteerri! Kugira ke muuchere kunyigua? 19Nyorokia hanö isiriingi yakohakanera iriguuti!” Nabö bakaromorëëntëra isiriingi, 20akababuuria iga, “Ituubö enö, na iriina renö, nibiang'ui?” 21Bakamuhuunchukiria iga, “NibiaGaisaari.” Kohayo Yeeso akabateebia iga, “Mbuuyambë, hakana Gaisaari binö bireenge ibiaGaisaari, na eNöökoe binö bireenge ibieNöökoe.” 22Hanö baaiguure iigö mbaarogoorre; bakamutiga, bagatanora, bakaya.
Iribuurio igoro yukuriooka kurua kobaku
(Mk 12:18-27; Rk 20:27-40)
23Kurusiko royo bëënë AbaSatukaayo baande bagaacha hare Yeeso; mbö baara bakogaamba iga tebaanto barriooka kurua kobaku hai. 24Bakagaamba iga, “Umuiigia, Mosa naagaambere iga hanö ndanyööre omoonto akuure atatigere abaana, mura omööbö naratëtë umusino oora okorri iga baibore abaana, amogörrökiri umugi gööë. 25Baareenge hö weiito abamura muhuungate abienda imui. Umumura omotaangi agatëta omokari na agakua ataraibora abaana, kohayo agatiga umusino waaë hare mura omööbö. 26Mura omööbö oyo nawë agakua wiiki ataraibora mööna komokari oyo, gekaba këhayo bëënë kowagatato kuhika böönsoe muhuungate. 27Hanö abamura bayo böönsoe baakuure, omokari oora nawë agakua. 28Böönömbë, hanö abaku barriooka omokari oora moka ng'ui areba? Kugira böönsoe bayo, mbanö wanyöörre baasöha mööë!”
29Yeeso akabahuunchukiria iga, “Baiinyu möösira gukugira konö motamanyere amaandekö gose ninyööra nichiinguru chieNöökoe. 30Kugira hanö abaku barriooka mbareba kiabamaraika bakuriooba, tebaretëta gose batëtoe hai. 31Na komang'ana gukuriooka kuabaku: kana temöögasömere mona Nöökoe aabateebiri hai? Hanö aagaambere iga, 32‘Uni nuuni Nöökoe waAbrahamu, Nöökoe waIsaka, na Nöökoe OYaköbö.’ Nawë neNöökoe wabahoru, tiiga nowabaku hai.” 33Hanö umuiiro aaiguure iigö, naarogooreeye amaiigio gaaë.
Iriragirrio irinënë
(Mk 12:28-34; Rk 10:25-28)
34Hanö abaBarisaayo baaiguure iga Yeeso aharri abaSatukaayo, mbaairaine hamui, 35umui waabö, onö aareenge umuiigia waMaragö, akabuuria Yeeso gokomosaacha, 36aragaamba iga, “Muiigia, niragirrio ke rekerre göönsoe koMaragö?” 37Yeeso akamuhuunchukiria iga, “ ‘Ohaanche oMonënë eNöökoe waaö gonkörö yaaö yöönsoe, na omööyö gööö göönsoe na kobong'aiini bööö böönsoe.’ 38Reyo ndiö iriragirrio renö rekerre göönsoe na wiiki ndiö erembërë. 39Erekabere renö reenga reyo niiga, ‘Ohaanche omorobëri waaö këhanö wihaanchere umuëënë.’ 40AMaragö gaMosa göönsoe hamui na amaiigio gabanaabi nkomaragirrio abere gayo gaböhere.”
Iribuurio igoro yaMasiihi
(Mk 12:35-37; Rk 20:41-44)
41Hanö abaBarisaayo wanyöörre bairaiine hamui, Yeeso akababuuria iga, 42“Niyeke muguitëgëërra igoro yaMasiihi? Kana noMööna ong'ui?” Bakamuhuunchukiria iga, “NoMööna oTauti.” 43Yeeso akababuuria iga, “Kugira ke hanö uMuiika göösekerreeye Tauti akamoberekera iga, ‘OMonënë’ aragaamba iga,
44‘OMonënë naateebiri oMonënë waanë iga:
Ikara hanö gokobökö köönë koboreo
kuhika ntoore ababisa baaö haanse yamagoro gaaö?’
45Hanö oranyöörembë Tauti aamoberekeeye iga ‘OMonënë,’ niyeke wiiki Masiihi aakörre abaaye omööna waaë?” 46Tewoonde aatorre kuhuunchukiria Yeeso neeba neng'ana imui hai; na kurua royo temoonto aakarehere kumubuuria amang'ana gaande hai
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
New Testament in Igikuria © Bible Society of Kenya, and Bible Society of Tanzania, 1995.