Mataayo 25
25
Ekereengio kiabaiseke ikumi ibitiinde
1“Haakurua oBogaambi bueNöökoe mburituubana kiabaiseke ikumi, banö baaimukiri ichitara chaabö, bakaya guturuung'ana omotëti. 2Abaiseke bataano mbaareenge abakaangi, na abaande bataano nkanyööra nabang'aiini. 3Abakaangi baara mbaaimukiri ichitara chaabö siböönö bakaanga kuimukia amaguta gaande, 4abang'aiini baara bö mbaaimukiri ichitara chiaabö hamui na amaguta gaande guchinchuba. 5Omotëti oora agategeta guucha, abaiseke baara bagasuundagera na bakaraara.
6“Hanö böhikere ubutiko gatai bakaiigua igituri kebara, ‘Omotëti ngoogonö, motaacha mumuturuung'ane!’ 7Abaiseke ikumi baara bakabooka bakagöötia ichitara chaabö. 8Haakurua abakaangi baara bagateebia abang'aiini baara iga, ‘Motatutuëënera amaguta makë iigö, kugira ichitara cheiito chirarima.’ 9Abang'aiini baara bakahuunchukia iga, ‘Aa-a, iga hai, tegaratuiise baiito na baiinyu hai. Mbuuya muyi kobaara bakuguria amaguta muigorre abiëënë.’ 10Abaiseke abakaangi baara bakaya kogora amaguta; na hanö wanyöörre batanooye, omotëti oora akahika. Na abaiseke bataano baara wanyöörre baiseemiri, bagasöha hamui na omotëti kuya kunyaangi eera yobotëti, na egesaku kegasiikoa.
11“Enkaaga enke iigö abaiseke baande baara bagaacha, nabö bagakuura baraboora iga, ‘Monënë, Monënë! Otatuigorra!’ 12Omotëti oora akabahuunchukiria iga, ‘Ndabateebia obohëënë iga tembamanyere hai.’ ” 13Yeeso akabateebia iga, “Kohayo muhure, kugira urusiko gose enkaaga temogemanyere hai.”
Ekereengio kiabaköri bemeremö batato
(Rk 19:11-27)
14“Obogaambi bueNöökoe mboreba këhanö omoonto woonde wanyöörre aratuna kuya obogëni; akaberekera abaköri baaë abemeremö, akabatoora kuriiha ibiinto biaaë. 15Akabahakana umui waabö ichiimbiria ekerëëngërë kenö kerëng'aiine na ogotora kööë: umui akamoha ichitaraanta isaano, na owoonde akamoha ichitaraanta ibire, na owoonde akamoha etaraanta imui; haakurua agatanora, akaya obogeni bööë. 16Omoonto oora aahaayoe ichitaraanta isaano agachikörra ibiaasara, akanyööra kö ichiinde isaano. 17Na oora aahaayoe ichitaraanta ibere, nawë wiiki agaköra këhayo, akanyööra kö ichiinde ibere. 18Siböönö omoköri wemeremö oora aahaayoe etaraanta imui, wë akaya agatuka ubuiina haanse, akabisa mö etaraanta yomonënë waaë.
19“Hanö ichinsiko ichincharu chiahëtere omonënë wabaköri bemeremö baara akariinga, agataanga goköra irisaabo ribiinto biaaë hamui nabö. 20Omoköri wemeremö oora aahaayoe ichitaraanta isaano agaacha akamoha ichitaraanta isaano chiinde chiira. Akagaamba iga, ‘Wang'aaye ichitaraanta isaano Monënë, maahambë! Ichiinde wiiki isaano nchiochinö naanyööra.’ 21Omonënë oora akagaamba iga, ‘Waköra buuya, numuuyaore na omoköri wemeremö omohëënë! Nomohëënëore kubiinto ibikë, kohayo nendagotoore umuimirirri wibiinto ibiaaru. Taacha ogöökë hamui na omonënë waaö!’ 22Haakurua omoköri wemeremö oora aahaayoe ichitaraanta ibere agaacha, nawë akagaamba iga, ‘Waang'aaye ichitaraanta ibere, Monënë, maahambë ichiinde ibere nchiochinö naanyööra!’ 23Omonënë waaë oora akagaamba iga, ‘Waköra buuya, numuuyaore na omoköri wemeremö omohëënë! Nomohëënëore kubiinto ibikë, nendagotoore umuimirirri wibiinto ibiaaru. Taacha ogöökë hamui na omonënë waaö!’ 24Haakurua böönö, omoköri wemeremö oora aahaayoe etaraanta imui agaacha, akagaamba iga, ‘Monënë, nemanyere iga nomoonto omogogoore, nkogësaore hare otabusuuye, nkuiiriaore hare otanyërëgaini. 25Nööböhere, kohayo nkaya nkabisa etaraanta yaaö haanse. Kohayo taimukia etaraanta yaaö.’
26“Omonënë waaë oora akamoteebia iga, ‘Ore morösu na omoköri wemeremö omobeebe, waamanyere iga nkogësande kurua hare ntaabusuuye na nkuiiriande kurua hare ntaanyërëgaini imbusiro? 27Nyööre kura waatoorre eseenti yaanë kobeengi, nengatorre kuginyööra hamui na egetooroa kö hanö nkaariingere. 28Böönö, motamuruusia etaraanta eyo anayo mohë oora ana ichitaraanta ikumi. 29Kugira ore wöönsoe ana egeento nariëëngëribua, wiiki naraabë na ibiaaru bokong'u binö bihëtere; siböönö onö ataana geento, ninyööra negekë keera anakiö, nariruusibua. 30Kohayo omoköri wemeremö onö ataana bueera - morëkërë kuya kebara haara kugisuunte; na hayo nehö koreba ugukuura na ogokarraatia amaiinö.’
Ogokëënga ikiina kiumuhiko
31“Hanö oMööna woMoonto ariicha kioMogaambi kubuhiku bööë hamui na abamaraika baaë böönsoe, nariikara kugituumbe këëë ikiobogaambi kiubuhiku, 32na abaanto böönsoe gokebara mbariya gosaanga mbërë yaaë. Nawë narebaahora amakömö abere, këhaara umuirigania akööhora amang'oondi kurua guchiimburi. 33Naretoora amang'oondi boreo bööë, na ichiimburi bomösi bööë. 34Haakurua böönö oMogaambi nareteebia abaanto baara baaboreo bööë iga, ‘Taacha, baiinyu banö moitabiribua na Taata, More omoondo obogaambi bonö möseemiriibui amarua ensemoka yekebara. 35Kugira naare na omoraamboko mokaang'a ibiaakorea, nkanyööra neena inyöönta mokaang'a amaanche nkanyua; ngaacha nemogëni mokanyirigania, 36nkanyööra nekeng'aabi mokaang'a engebo; nkaroora mogaacha gonköönia, nkaböhoa mogaacha gontaarra gokeböhë.’ 37Nehö abaroonge baara barimuhuunchukiria iga, ‘Kana, Monënë, ndoohai royo tökorooche orambokere togakoha ibiaakorea, gose ona inyöönta togakoha amaanche okanyua? 38Kana ndoohai waachere omogëni togakuirigania, okeng'aabi ogötëëyoe, togakoha engebo? 39Kana ndoohai töökorooche omorooyi gose oreenge gokeböhë, togaacha kogotaarra hö?’ 40OMogaambi narihuunchukia iga, ‘Ndabateebia obohëënë, hanö oranyööre möököreeye iigö umui wabaanto baiito ninyööra noonö ataisaine, hayo nuuni mööre gokörra!’
41“Haakurua nareteebia baara babomösi bööë iga, ‘Motandueera hanö, baiinyu baara moihiimoa na eNöökoe! Kayi kuibëri riomörrö gonö göseemiriibui iRisaambo hamui na abamaraika baario! 42Wanyöörre ndaambokere siböönö mokaanga koong'a ibiaakorea, neena inyöönta siböönö mokaanga koong'a amaanche gakunyua. 43Ngaacha nemogëni siböönö mokaanga kunyirigania, nekeng'aabi siböönö mokaanga koong'a engebo; nkaroora na nkaya gokeböhë siböönö mokaanga guucha gonköönia.’ 44Haakurua nehö baremuhuunchukiria iga, ‘Kana, Monënë, ndoohai royo tökorooche orambokere, gose ona inyöönta, gose omogëni, gose okeng'aabi, gose omorooyi, gose oreenge gokeböhë, na baiito tokaanga gokorerra?’ 45OMogaambi arebahuunchukiria iga, ‘Ndabateebia obohëënë iga, këëbore mööngere gokörra umui wabakë baanë banö, hayo nuuni mööngere gokörra,’ 46Bayo böönö mbarihirua kunyaanyi yakuyeeyo, siböönö abaroonge baara mbariya kobohoru bokuyeeyo.”
Currently Selected:
Mataayo 25: EE95
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
New Testament in Igikuria © Bible Society of Kenya, and Bible Society of Tanzania, 1995.
Mataayo 25
25
Ekereengio kiabaiseke ikumi ibitiinde
1“Haakurua oBogaambi bueNöökoe mburituubana kiabaiseke ikumi, banö baaimukiri ichitara chaabö, bakaya guturuung'ana omotëti. 2Abaiseke bataano mbaareenge abakaangi, na abaande bataano nkanyööra nabang'aiini. 3Abakaangi baara mbaaimukiri ichitara chaabö siböönö bakaanga kuimukia amaguta gaande, 4abang'aiini baara bö mbaaimukiri ichitara chiaabö hamui na amaguta gaande guchinchuba. 5Omotëti oora agategeta guucha, abaiseke baara bagasuundagera na bakaraara.
6“Hanö böhikere ubutiko gatai bakaiigua igituri kebara, ‘Omotëti ngoogonö, motaacha mumuturuung'ane!’ 7Abaiseke ikumi baara bakabooka bakagöötia ichitara chaabö. 8Haakurua abakaangi baara bagateebia abang'aiini baara iga, ‘Motatutuëënera amaguta makë iigö, kugira ichitara cheiito chirarima.’ 9Abang'aiini baara bakahuunchukia iga, ‘Aa-a, iga hai, tegaratuiise baiito na baiinyu hai. Mbuuya muyi kobaara bakuguria amaguta muigorre abiëënë.’ 10Abaiseke abakaangi baara bakaya kogora amaguta; na hanö wanyöörre batanooye, omotëti oora akahika. Na abaiseke bataano baara wanyöörre baiseemiri, bagasöha hamui na omotëti kuya kunyaangi eera yobotëti, na egesaku kegasiikoa.
11“Enkaaga enke iigö abaiseke baande baara bagaacha, nabö bagakuura baraboora iga, ‘Monënë, Monënë! Otatuigorra!’ 12Omotëti oora akabahuunchukiria iga, ‘Ndabateebia obohëënë iga tembamanyere hai.’ ” 13Yeeso akabateebia iga, “Kohayo muhure, kugira urusiko gose enkaaga temogemanyere hai.”
Ekereengio kiabaköri bemeremö batato
(Rk 19:11-27)
14“Obogaambi bueNöökoe mboreba këhanö omoonto woonde wanyöörre aratuna kuya obogëni; akaberekera abaköri baaë abemeremö, akabatoora kuriiha ibiinto biaaë. 15Akabahakana umui waabö ichiimbiria ekerëëngërë kenö kerëng'aiine na ogotora kööë: umui akamoha ichitaraanta isaano, na owoonde akamoha ichitaraanta ibire, na owoonde akamoha etaraanta imui; haakurua agatanora, akaya obogeni bööë. 16Omoonto oora aahaayoe ichitaraanta isaano agachikörra ibiaasara, akanyööra kö ichiinde isaano. 17Na oora aahaayoe ichitaraanta ibere, nawë wiiki agaköra këhayo, akanyööra kö ichiinde ibere. 18Siböönö omoköri wemeremö oora aahaayoe etaraanta imui, wë akaya agatuka ubuiina haanse, akabisa mö etaraanta yomonënë waaë.
19“Hanö ichinsiko ichincharu chiahëtere omonënë wabaköri bemeremö baara akariinga, agataanga goköra irisaabo ribiinto biaaë hamui nabö. 20Omoköri wemeremö oora aahaayoe ichitaraanta isaano agaacha akamoha ichitaraanta isaano chiinde chiira. Akagaamba iga, ‘Wang'aaye ichitaraanta isaano Monënë, maahambë! Ichiinde wiiki isaano nchiochinö naanyööra.’ 21Omonënë oora akagaamba iga, ‘Waköra buuya, numuuyaore na omoköri wemeremö omohëënë! Nomohëënëore kubiinto ibikë, kohayo nendagotoore umuimirirri wibiinto ibiaaru. Taacha ogöökë hamui na omonënë waaö!’ 22Haakurua omoköri wemeremö oora aahaayoe ichitaraanta ibere agaacha, nawë akagaamba iga, ‘Waang'aaye ichitaraanta ibere, Monënë, maahambë ichiinde ibere nchiochinö naanyööra!’ 23Omonënë waaë oora akagaamba iga, ‘Waköra buuya, numuuyaore na omoköri wemeremö omohëënë! Nomohëënëore kubiinto ibikë, nendagotoore umuimirirri wibiinto ibiaaru. Taacha ogöökë hamui na omonënë waaö!’ 24Haakurua böönö, omoköri wemeremö oora aahaayoe etaraanta imui agaacha, akagaamba iga, ‘Monënë, nemanyere iga nomoonto omogogoore, nkogësaore hare otabusuuye, nkuiiriaore hare otanyërëgaini. 25Nööböhere, kohayo nkaya nkabisa etaraanta yaaö haanse. Kohayo taimukia etaraanta yaaö.’
26“Omonënë waaë oora akamoteebia iga, ‘Ore morösu na omoköri wemeremö omobeebe, waamanyere iga nkogësande kurua hare ntaabusuuye na nkuiiriande kurua hare ntaanyërëgaini imbusiro? 27Nyööre kura waatoorre eseenti yaanë kobeengi, nengatorre kuginyööra hamui na egetooroa kö hanö nkaariingere. 28Böönö, motamuruusia etaraanta eyo anayo mohë oora ana ichitaraanta ikumi. 29Kugira ore wöönsoe ana egeento nariëëngëribua, wiiki naraabë na ibiaaru bokong'u binö bihëtere; siböönö onö ataana geento, ninyööra negekë keera anakiö, nariruusibua. 30Kohayo omoköri wemeremö onö ataana bueera - morëkërë kuya kebara haara kugisuunte; na hayo nehö koreba ugukuura na ogokarraatia amaiinö.’
Ogokëënga ikiina kiumuhiko
31“Hanö oMööna woMoonto ariicha kioMogaambi kubuhiku bööë hamui na abamaraika baaë böönsoe, nariikara kugituumbe këëë ikiobogaambi kiubuhiku, 32na abaanto böönsoe gokebara mbariya gosaanga mbërë yaaë. Nawë narebaahora amakömö abere, këhaara umuirigania akööhora amang'oondi kurua guchiimburi. 33Naretoora amang'oondi boreo bööë, na ichiimburi bomösi bööë. 34Haakurua böönö oMogaambi nareteebia abaanto baara baaboreo bööë iga, ‘Taacha, baiinyu banö moitabiribua na Taata, More omoondo obogaambi bonö möseemiriibui amarua ensemoka yekebara. 35Kugira naare na omoraamboko mokaang'a ibiaakorea, nkanyööra neena inyöönta mokaang'a amaanche nkanyua; ngaacha nemogëni mokanyirigania, 36nkanyööra nekeng'aabi mokaang'a engebo; nkaroora mogaacha gonköönia, nkaböhoa mogaacha gontaarra gokeböhë.’ 37Nehö abaroonge baara barimuhuunchukiria iga, ‘Kana, Monënë, ndoohai royo tökorooche orambokere togakoha ibiaakorea, gose ona inyöönta togakoha amaanche okanyua? 38Kana ndoohai waachere omogëni togakuirigania, okeng'aabi ogötëëyoe, togakoha engebo? 39Kana ndoohai töökorooche omorooyi gose oreenge gokeböhë, togaacha kogotaarra hö?’ 40OMogaambi narihuunchukia iga, ‘Ndabateebia obohëënë, hanö oranyööre möököreeye iigö umui wabaanto baiito ninyööra noonö ataisaine, hayo nuuni mööre gokörra!’
41“Haakurua nareteebia baara babomösi bööë iga, ‘Motandueera hanö, baiinyu baara moihiimoa na eNöökoe! Kayi kuibëri riomörrö gonö göseemiriibui iRisaambo hamui na abamaraika baario! 42Wanyöörre ndaambokere siböönö mokaanga koong'a ibiaakorea, neena inyöönta siböönö mokaanga koong'a amaanche gakunyua. 43Ngaacha nemogëni siböönö mokaanga kunyirigania, nekeng'aabi siböönö mokaanga koong'a engebo; nkaroora na nkaya gokeböhë siböönö mokaanga guucha gonköönia.’ 44Haakurua nehö baremuhuunchukiria iga, ‘Kana, Monënë, ndoohai royo tökorooche orambokere, gose ona inyöönta, gose omogëni, gose okeng'aabi, gose omorooyi, gose oreenge gokeböhë, na baiito tokaanga gokorerra?’ 45OMogaambi arebahuunchukiria iga, ‘Ndabateebia obohëënë iga, këëbore mööngere gokörra umui wabakë baanë banö, hayo nuuni mööngere gokörra,’ 46Bayo böönö mbarihirua kunyaanyi yakuyeeyo, siböönö abaroonge baara mbariya kobohoru bokuyeeyo.”
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
New Testament in Igikuria © Bible Society of Kenya, and Bible Society of Tanzania, 1995.