Maarikö 6
6
Yeeso araangoa Nasareeti
(Mt 13:53-58; Rk 4:16-30)
1Yeeso akarua hayo, akaya gokebara kewaabö, na abeega baaë bakamosöörana. 2Kurusiko rueSabaato, agataanga kuiigia guSinagoogi. Abaaru banö baamuiguure mbaarogoorre baraboora iga, “Kana nehai aaruusia amang'ana ganö? Mbong'aiini botuubö ke bonö aahaaboa? Niyeke agoköra araköra amakönö? 3Onö toore mobaachi, omööna oMariaamu, na bamura bamööbö mbaabo Yaköbö, Yoosebu, Yuuta hamui na Simooni hai? Basubaati bamööbö tehanö bëënë bamënyere?” Kohayo bakamöönga.
4Yeeso akabateebia iga, “TeMonaabi akobora esookö hai etare iga ngokebara këëbö na kobaanto baabö na waaë, nehö ataakuya nkuma.”
5Taakörre makönö gaande hayo hai, etare iga nabarooyi bakë iigö aatooreeye amabökö gaaë akabahueenia. 6Naachumere bokong'u gukugira yoköönga gukumia kööbö.
Yeeso aratoma abeega ikumi na babere
(Mt 10:5-15; Rk 9:1-6)
Haakurua Yeeso agataarataara guchiimbëri hayo araiigia. 7Akaberekera abeega ikumi na babere baara, sooki akabatoma kobabere-babere. Akabaha ogotora gokurugia ibihui, 8akabakaania iga, “Motakaimukia egeento kere giöönsoe korogëëndö roiinyu etare iga ninyiimbö bëënë. Motakaimukia omogaatë hai, ninyööra niiguchi gose mbiria kugikubobe. 9Motoore ibiraato, siböönö motakaimukia ngebo ibere hai.” 10Wiiki akabateebia iga, “Inyuumba ere yöönsoe morairiganibue, momënyë mö, kuhika ronö murirua ahase hayo. 11Ahase hare höönsoe baraangë kobairigania gose ninyööra nkobatëgëërra, motanore kurua hö na mokong'oontë urutu kurua komagoro gaiinyu, gokoba ubusuuti harebö.”
12Kohayo bakaya kebara goteebeerria iga abaanto batigë amaraga gaabö. 13Mbaarugiri ibihui ibiaaru kurua kobaanto, na bakahaka abarooyi abaaru amaguta, bakabahueenia.
Uruku roYöhana omoBaatiisi
(Mt 14:1-12; Rk 9:7-9)
14OMogaambi Heerooti akaiigua amang'ana gayo göönsoe, kugira nkanyööra amang'ana gaYeeso gaaroonda hare höönsoe. Abaanto abamui bakaya baragaamba iga, “Yöhana omoBaatiisi newë aariooka kurua kobaku, nkiö gikugira ana ogotora kögoköra amakönö” 15Abaande nabö bakagaamba iga, “NeEriiya” na abaande bakagaamba iga, “Nomonaabi, anga umui wabanaabi baakarai.”
16Hanö Heerooti aaiguure iigö, akagaamba iga, “Onö Yöhana omoBaatiisi onö naabotooye omotoe, siböönö ariookere.”
17Heerooti umuëënë newë wanyöörre aagaamba Yöhana aagöötöa, na goseekeroa gokeböhë. Heerooti naakörre iigö gikugira yaHeerootia, onö wanyöörre aaimukia, ninyööra aareenge moka mura omööbö woonde iga Biribo. 18Yöhana omoBaatiisi naagateebiri Heerooti iga, “Mbobeebe waaköra gukuimukia moka mura omoiinyu.”
19Heerootia akarëga Yöhana bokong'u na agatuna iga aiitoe, siböönö, akaanga gotora gikugira yaHeerooti. 20Heerooti nööböhere Yöhana gukugira naamanyere iga Yöhana nomoonto omohëënë aareenge wiiki omohoreeru, kohayo, akamoreenda. Heerooti naahaanchere gotëgëërra Yöhana ruiisö röönsoe komegöökö bokong'u, siböönö hanö aagasookiri komotëgëërra naakabaabayeeye.
21Haakurua Heerootia akanyööra umueeya. Heerooti nkanyööra akörre inyaangi yakoheetoka ronö aaibooyoe, agaköra endaagera enö aaköreeye abataangati bikiaaro, abataangati babaiitani biriihi hamui na abataangati baGariraaya 22Umuiseke waHeerootia agasöha agatëënga, na agatëgëria omogaambi Heerooti hamui na abagëni baaë. Kohayo omogaambi agateebia umuiseke oora iga, “Nke ugutuna nkohë? Nendakohë kere giöönsoe ugutuna” 23Heerooti agatuënërria aramoteebia iga, “Kere giöönsoe oransabe nendakohë, nenkanyööra niribaara riobogaambi böönë!”
24Kohayo ore muiseke akarichöka kuya kebara akabuuria nyako waabö iga, “Nke ngaasaba?” Nyako waabö nawë akamuhuunchukiria iga, “Tasaba omotoe goYöhana omoBaatiisi.” 25Umuiseke oora akariinga boongoboongo iigö kuya komogaambi akamoteebia iga, “Ndatuna ong'ë böönö-böönö iigö omotoe goYöhana omoBaatiisi gokorohoongo!”
26Omogaambi oora agaitumata, siböönömbë, gikugira yahaara wanyöörre aisere gutuenerria kuunya abagëni bakaiigua, takaamanyere komokaania wiiki hai. 27Höhayo iigö, omogaambi agatoma umusirikare gokeheeto iga ayi korëënta omotoe goYöhana. Umusirikare oyo akarichöka, akaya guchëëra moora, agakëënga omotoe goYöhana iga butu; 28akarëënta gore motoe gokorohoongo, akagohëërria ore muiseke, nawë akagohëërria nyako waabö. 29Hanö abeega baYöhana baaiguure amang'ana gayo, mbaachere bakaimukia ikihuundugu këëë, bagakihira bui.
Yeeso araraagiria abaanto ibikoe bitaano
(Mt 14:13-21; Rk 9:10-17; Yöh 6:1-14)
30Abatomoa baYeeso bagaacha harewë, bakamoteebia gaara göönsoe wanyöörre baakörre na gare baiigiri. 31Abaanto abaaru mbaare hö; bakaya baraheta-heteerana ekagira Yeeso na abeega baaë bakaanga kunyööra umueeya gokorea geento. Kohayo Yeeso agateebia abeega baaë iga “Muuchë baiinyu abiëënë tuyi ahase hanö baanto batare mumuunyë hö hakë iigö.” 32Bagasöha koböötö, bakaya ahase hanö baanto bataare.
33Abaanto abaaru bakabamaaha baraya, bakabamanya iga mbaabo ng'ui; kohayo abaaru bakarua kumigi geende giöönsoe barakenya kuya haara wanyöörre Yeeso baraya, bakahika hö mbërë. 34Hanö Yeeso aasekeeye kurua koböötö, akamaaha umuiiro mona wanyöörre atachaine, akabamaahera amaabe, gukugira mbaareenge kiamang'oondi ganö gataana umuriisia. Kohayo agataanga kobaiigia amang'ana amaaru. 35Hanö wanyöörre boraiira, abeega baaë bagaacha harewë bakamoteebia iga, “Hanö nkebara, na ichinkaaga chigeeye; 36tabahaatera bagëëndë komegoondo na kumigi, na guchiimbëri okorri baigorre geento gëëkorea.” 37Yeeso akabahuunchukiria iga, “Mobahë egeento barë?” Bakamubuuria iga, “Niiga tuyi kogora, emegaatë genö giisere ichitinaari amagana abere, tobahë barë?” 38Kohayo Yeeso akababuuria iga, “Na emegaatë nereenga moonagio? Kayi momaahë.” Hanö, baasookiri kunyööra, bakamoteebia iga, “Nemegaatë etaano na ichiinsui ibere.”
39Kohayo agateebia abeega iga, “Abaanto böönsoe niiga baikare haanse komanyaanki, babotokane amakömö amakömö.” 40Böönsoe bagaikara haanse guchinkarra chaigana-igana, na merööngö etaano-etaano. 41Haakurua Yeeso akaimukia emegaatë etaano geera na ichiinsui ibere chiira, akagaramera igoro kuriooba akagoonga eNöökoe, akabotorabotora emegaatë geera sooki akaha abeega iga baikarri abaanto; agatuëënëra abaanto böönsoe ichiinsui ibere chiira. 42Böönsoe mbaarageeye bakaigota. 43Bakaiiria amatigio gemegaatë na ichiinsui gagaichora ibitöönga ikumi na bibere. 44Baara baareeye ibiaakorea biyo mbaareenge abasaacha ibikoe bitaano.
Yeeso aragëënda komaanche igoro
(Mt 14:22-33; Yöh 6:15-21)
45Höhayo iigö, agateebia abeega baaë iga basöhë koböötö, bamotaangate köömboka kuya Betisaita, engaki eyo arateebia umuiiro iga bayi ka. 46Hanö, aasookiri gokeererria abaanto, naageeye kunguku gosaba. 47Hanö gööbaaye omogörööba, nkanyööra numuëënë areenge komogai, na oböötö nkunyaancha gatai bööre. 48Akamaaha abeega baaë barairiira kogotanuria oböötö, kugira omokama ngööre kobariingia nyuma. Gukimisukio kiobokeeye, Yeeso agaacha harebö, aragëënda komaanche igoro, na nkanyööra araba mona akaabaheteera. 49Hanö, baamorooche aragëënda komaanche igoro, bagakanya iga nikihui, bagaköra igituri barachana. 50Kugira böönsoe, mbööböhere, hanö baamorooche höhayo iigö akabateebia iga, “Teremeka, nuuni! Mööngë kööböha.” 51Sooki agasöha koböötö moora hamui nabö, omokama gogateenda. Abeega bakarogoora, bakahana buchua, 52kugira bö tewanyöörre boongooye ikibune giokoraagiribua kuabaanto ibikoe bitaano baara hai; emetoe gëëbö wanyöörre nimiribu.
Yeeso arahueenia abarooyi Genesareeti
(Mt 14:34-36)
53Bakaamboka inyaancha, bakahika ihuumbu goonse yaGenesareeti, bagasiba hö oböötö. 54Hanö baaruure koböötö, abaanto mboongooye Yeeso höhayo iigö, 55bagakenya kuya guchiimbëri chöönsoe; na hare höönsoe baaiguure areenge, mbaamorëntëëye abarooyi bakubisëërö. 56Na hare höönsoe Yeeso aageeye, guchiimbëri, kumigi, gose komegoondo, abaanto mbaare korëënta abarooyi kometeera baramogëya iga abaitabirri baturubani igikobobe kiengebo yaaë; na banö böönsoe baagiturubaini, mbaahueenere.
Currently Selected:
Maarikö 6: EE95
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
New Testament in Igikuria © Bible Society of Kenya, and Bible Society of Tanzania, 1995.
Maarikö 6
6
Yeeso araangoa Nasareeti
(Mt 13:53-58; Rk 4:16-30)
1Yeeso akarua hayo, akaya gokebara kewaabö, na abeega baaë bakamosöörana. 2Kurusiko rueSabaato, agataanga kuiigia guSinagoogi. Abaaru banö baamuiguure mbaarogoorre baraboora iga, “Kana nehai aaruusia amang'ana ganö? Mbong'aiini botuubö ke bonö aahaaboa? Niyeke agoköra araköra amakönö? 3Onö toore mobaachi, omööna oMariaamu, na bamura bamööbö mbaabo Yaköbö, Yoosebu, Yuuta hamui na Simooni hai? Basubaati bamööbö tehanö bëënë bamënyere?” Kohayo bakamöönga.
4Yeeso akabateebia iga, “TeMonaabi akobora esookö hai etare iga ngokebara këëbö na kobaanto baabö na waaë, nehö ataakuya nkuma.”
5Taakörre makönö gaande hayo hai, etare iga nabarooyi bakë iigö aatooreeye amabökö gaaë akabahueenia. 6Naachumere bokong'u gukugira yoköönga gukumia kööbö.
Yeeso aratoma abeega ikumi na babere
(Mt 10:5-15; Rk 9:1-6)
Haakurua Yeeso agataarataara guchiimbëri hayo araiigia. 7Akaberekera abeega ikumi na babere baara, sooki akabatoma kobabere-babere. Akabaha ogotora gokurugia ibihui, 8akabakaania iga, “Motakaimukia egeento kere giöönsoe korogëëndö roiinyu etare iga ninyiimbö bëënë. Motakaimukia omogaatë hai, ninyööra niiguchi gose mbiria kugikubobe. 9Motoore ibiraato, siböönö motakaimukia ngebo ibere hai.” 10Wiiki akabateebia iga, “Inyuumba ere yöönsoe morairiganibue, momënyë mö, kuhika ronö murirua ahase hayo. 11Ahase hare höönsoe baraangë kobairigania gose ninyööra nkobatëgëërra, motanore kurua hö na mokong'oontë urutu kurua komagoro gaiinyu, gokoba ubusuuti harebö.”
12Kohayo bakaya kebara goteebeerria iga abaanto batigë amaraga gaabö. 13Mbaarugiri ibihui ibiaaru kurua kobaanto, na bakahaka abarooyi abaaru amaguta, bakabahueenia.
Uruku roYöhana omoBaatiisi
(Mt 14:1-12; Rk 9:7-9)
14OMogaambi Heerooti akaiigua amang'ana gayo göönsoe, kugira nkanyööra amang'ana gaYeeso gaaroonda hare höönsoe. Abaanto abamui bakaya baragaamba iga, “Yöhana omoBaatiisi newë aariooka kurua kobaku, nkiö gikugira ana ogotora kögoköra amakönö” 15Abaande nabö bakagaamba iga, “NeEriiya” na abaande bakagaamba iga, “Nomonaabi, anga umui wabanaabi baakarai.”
16Hanö Heerooti aaiguure iigö, akagaamba iga, “Onö Yöhana omoBaatiisi onö naabotooye omotoe, siböönö ariookere.”
17Heerooti umuëënë newë wanyöörre aagaamba Yöhana aagöötöa, na goseekeroa gokeböhë. Heerooti naakörre iigö gikugira yaHeerootia, onö wanyöörre aaimukia, ninyööra aareenge moka mura omööbö woonde iga Biribo. 18Yöhana omoBaatiisi naagateebiri Heerooti iga, “Mbobeebe waaköra gukuimukia moka mura omoiinyu.”
19Heerootia akarëga Yöhana bokong'u na agatuna iga aiitoe, siböönö, akaanga gotora gikugira yaHeerooti. 20Heerooti nööböhere Yöhana gukugira naamanyere iga Yöhana nomoonto omohëënë aareenge wiiki omohoreeru, kohayo, akamoreenda. Heerooti naahaanchere gotëgëërra Yöhana ruiisö röönsoe komegöökö bokong'u, siböönö hanö aagasookiri komotëgëërra naakabaabayeeye.
21Haakurua Heerootia akanyööra umueeya. Heerooti nkanyööra akörre inyaangi yakoheetoka ronö aaibooyoe, agaköra endaagera enö aaköreeye abataangati bikiaaro, abataangati babaiitani biriihi hamui na abataangati baGariraaya 22Umuiseke waHeerootia agasöha agatëënga, na agatëgëria omogaambi Heerooti hamui na abagëni baaë. Kohayo omogaambi agateebia umuiseke oora iga, “Nke ugutuna nkohë? Nendakohë kere giöönsoe ugutuna” 23Heerooti agatuënërria aramoteebia iga, “Kere giöönsoe oransabe nendakohë, nenkanyööra niribaara riobogaambi böönë!”
24Kohayo ore muiseke akarichöka kuya kebara akabuuria nyako waabö iga, “Nke ngaasaba?” Nyako waabö nawë akamuhuunchukiria iga, “Tasaba omotoe goYöhana omoBaatiisi.” 25Umuiseke oora akariinga boongoboongo iigö kuya komogaambi akamoteebia iga, “Ndatuna ong'ë böönö-böönö iigö omotoe goYöhana omoBaatiisi gokorohoongo!”
26Omogaambi oora agaitumata, siböönömbë, gikugira yahaara wanyöörre aisere gutuenerria kuunya abagëni bakaiigua, takaamanyere komokaania wiiki hai. 27Höhayo iigö, omogaambi agatoma umusirikare gokeheeto iga ayi korëënta omotoe goYöhana. Umusirikare oyo akarichöka, akaya guchëëra moora, agakëënga omotoe goYöhana iga butu; 28akarëënta gore motoe gokorohoongo, akagohëërria ore muiseke, nawë akagohëërria nyako waabö. 29Hanö abeega baYöhana baaiguure amang'ana gayo, mbaachere bakaimukia ikihuundugu këëë, bagakihira bui.
Yeeso araraagiria abaanto ibikoe bitaano
(Mt 14:13-21; Rk 9:10-17; Yöh 6:1-14)
30Abatomoa baYeeso bagaacha harewë, bakamoteebia gaara göönsoe wanyöörre baakörre na gare baiigiri. 31Abaanto abaaru mbaare hö; bakaya baraheta-heteerana ekagira Yeeso na abeega baaë bakaanga kunyööra umueeya gokorea geento. Kohayo Yeeso agateebia abeega baaë iga “Muuchë baiinyu abiëënë tuyi ahase hanö baanto batare mumuunyë hö hakë iigö.” 32Bagasöha koböötö, bakaya ahase hanö baanto bataare.
33Abaanto abaaru bakabamaaha baraya, bakabamanya iga mbaabo ng'ui; kohayo abaaru bakarua kumigi geende giöönsoe barakenya kuya haara wanyöörre Yeeso baraya, bakahika hö mbërë. 34Hanö Yeeso aasekeeye kurua koböötö, akamaaha umuiiro mona wanyöörre atachaine, akabamaahera amaabe, gukugira mbaareenge kiamang'oondi ganö gataana umuriisia. Kohayo agataanga kobaiigia amang'ana amaaru. 35Hanö wanyöörre boraiira, abeega baaë bagaacha harewë bakamoteebia iga, “Hanö nkebara, na ichinkaaga chigeeye; 36tabahaatera bagëëndë komegoondo na kumigi, na guchiimbëri okorri baigorre geento gëëkorea.” 37Yeeso akabahuunchukiria iga, “Mobahë egeento barë?” Bakamubuuria iga, “Niiga tuyi kogora, emegaatë genö giisere ichitinaari amagana abere, tobahë barë?” 38Kohayo Yeeso akababuuria iga, “Na emegaatë nereenga moonagio? Kayi momaahë.” Hanö, baasookiri kunyööra, bakamoteebia iga, “Nemegaatë etaano na ichiinsui ibere.”
39Kohayo agateebia abeega iga, “Abaanto böönsoe niiga baikare haanse komanyaanki, babotokane amakömö amakömö.” 40Böönsoe bagaikara haanse guchinkarra chaigana-igana, na merööngö etaano-etaano. 41Haakurua Yeeso akaimukia emegaatë etaano geera na ichiinsui ibere chiira, akagaramera igoro kuriooba akagoonga eNöökoe, akabotorabotora emegaatë geera sooki akaha abeega iga baikarri abaanto; agatuëënëra abaanto böönsoe ichiinsui ibere chiira. 42Böönsoe mbaarageeye bakaigota. 43Bakaiiria amatigio gemegaatë na ichiinsui gagaichora ibitöönga ikumi na bibere. 44Baara baareeye ibiaakorea biyo mbaareenge abasaacha ibikoe bitaano.
Yeeso aragëënda komaanche igoro
(Mt 14:22-33; Yöh 6:15-21)
45Höhayo iigö, agateebia abeega baaë iga basöhë koböötö, bamotaangate köömboka kuya Betisaita, engaki eyo arateebia umuiiro iga bayi ka. 46Hanö, aasookiri gokeererria abaanto, naageeye kunguku gosaba. 47Hanö gööbaaye omogörööba, nkanyööra numuëënë areenge komogai, na oböötö nkunyaancha gatai bööre. 48Akamaaha abeega baaë barairiira kogotanuria oböötö, kugira omokama ngööre kobariingia nyuma. Gukimisukio kiobokeeye, Yeeso agaacha harebö, aragëënda komaanche igoro, na nkanyööra araba mona akaabaheteera. 49Hanö, baamorooche aragëënda komaanche igoro, bagakanya iga nikihui, bagaköra igituri barachana. 50Kugira böönsoe, mbööböhere, hanö baamorooche höhayo iigö akabateebia iga, “Teremeka, nuuni! Mööngë kööböha.” 51Sooki agasöha koböötö moora hamui nabö, omokama gogateenda. Abeega bakarogoora, bakahana buchua, 52kugira bö tewanyöörre boongooye ikibune giokoraagiribua kuabaanto ibikoe bitaano baara hai; emetoe gëëbö wanyöörre nimiribu.
Yeeso arahueenia abarooyi Genesareeti
(Mt 14:34-36)
53Bakaamboka inyaancha, bakahika ihuumbu goonse yaGenesareeti, bagasiba hö oböötö. 54Hanö baaruure koböötö, abaanto mboongooye Yeeso höhayo iigö, 55bagakenya kuya guchiimbëri chöönsoe; na hare höönsoe baaiguure areenge, mbaamorëntëëye abarooyi bakubisëërö. 56Na hare höönsoe Yeeso aageeye, guchiimbëri, kumigi, gose komegoondo, abaanto mbaare korëënta abarooyi kometeera baramogëya iga abaitabirri baturubani igikobobe kiengebo yaaë; na banö böönsoe baagiturubaini, mbaahueenere.
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
New Testament in Igikuria © Bible Society of Kenya, and Bible Society of Tanzania, 1995.