Luke 8
8
NAKATA 8
Angnat Jesusmun maliktun
1Kakugulu Jesusim iglukagvit iglukagluangitullu apkutigigamigit ilihauyyiyuk Godim atanguvia unipkautigivlugulu naguyumik. Angutit 12n ilagiyaallu. 2Angnallu ilait agiuktuektitauhimayugaluillu naguhiyullu tapfumaniitun. Ilangat Mary Magdalamiutak, tamna agiuktukakpaktugaluak 7nik, 3Joannalu Chuzam nuliyanga, Herodim kivgangata, Susannalu, allatauk, amihut ikayuktain Jesus, Maligutaillu pikutimingnin.
Hivuniunek nauttiyekhiyikun
(Mt. 13:1-9; Mk. 4:1-9)
4Inuit amigaitpiaktun iglukagvingnin amigaitunin Jesusmun akuimata ukagvigiyain hivuniunektigun. 5“Nauttiyekhiyi nauttiyekhivaktuk, taimaliuktillugu nautiakhait ilait apkunmun kataktun tungmaktauvlutik, kupanuallu negiyain. 6Nautiakhaillu ilait uyagaliagmun kataktun, naulektillugilli panektun iptikangnginamik. 7Allallu katainaktun kakilautilingnun, kakilautilgillu naukatauvlutik huguktitain. 8Nautiakhait ilailli nunagiktumun kataktugaluit nauvlutik naguyumik mukpauyakhagnikhutik 100nik.” Taima ukagami tukhulauktuk, “Inuit hiutikagumik tuhaalit.”
Nauttiyekhiyim hivuniugutata itkumayyutaa
(Mt. 13:10-23; Mk. 4:10-20)
9Talva maligutaita apeginmayyuk hivuniunim itkumayyutata kanuitilakhaanik, 10kiuyain,“Ilipfingnun Godim atanguviata naunangningit naunaekpaktun, allalli ukauyyauyun hivuniunektigun tautuinakuvlugit ilitukhihimaitumik nalaukuvlugit kangekhihimaitumiglu.
11“Una hivuniunek imaatun-ituk; Nautiakhait ukauhinguktun Godim ukakhimayain. 12Tapkualu katakhimayun apkunmun tapkua inuit nalauhimangmata. Tupilaumli upagamigit ukauhit akhaaktain umatainin inuit ukpekunagit annauyyaukunagillu. 13Tapkuatauk uyagaliangni-itun tuhaagagamitigit ukauhit kuviatakpiaktun. Tapkuali mangutikhaitutun-iligamik ukpegafukaaktillugit ipigaktun uktuktaugumik. 14Tapkualu katakhimayun kakilautilingnun ukauhinik tuhaavaktugaluit kihimi ihumagivallaagamitigit nunaum pikutait aliagivallaakhugit manit, tapkua ahiangit inilimaektun. 15Tapkuali nunagiktumiitun tapkuaguyun, ukauhinik tuhaagamik maligluaktain ukpekpiakhutik umatimingni, ahianikpakhutik naguyumik.
Kullengmin ilihakuvluta
(Mk. 4:21-25)
16“Inum kullik ikigumiuk uligunaitaa ilitailivlugulunin iglium ataanun. Ilaa kullikagvingmun iliniaktaa inuit iglumun itigahuat tautukuvlugu kaumayuk. 17Tamangmiglu iyekhimayun takupkaktauhunguyun, naunaktunlunin hullika naunaekhunguyun kaumayumi.
18“Upingakhitailuhi tuhaayapfingnik. Inuk pikakhimayuk aituhiakhungumiyuk allanik, piyutaitum tapfuma pikutait mikigaluakhuni piiyaktauniaktun tapfumanga.”
Katangutigit naguyun
(Mt. 12:46-50; Mk. 3:31-35)
19Talva Jesusim angnaga katangutaillu kaiyun upagumavlugu, inugiekpallaamanli upautilimaitugaluit. 20Inuillu uniutiyaat, “Angnan katangutillu tatkaaniitun takuyumavlutin.” 21Ukallautiyagaluangit inuit, “Tapkualunin Godim ukauhianik tuhaakata maligluaglugit angnagiyatka katangutigiyatkalu.”
Jesus anugi nutkaktitaa
(Mt. 8:23-27; Mk. 4:35-41)
22Ilaani maligutini ilagivlugit Jesus umiangmun ikigami ukallautiyain, “Tahium akiaanun ikakta.” Talva aullaktun, 23umiaktuktillugillu Jesus hinaakhiyuk. Tapfumani tahengmi maligyualengman umiak kalualektuk, nangianakpiaktuk tamna. 24Tapkualu tupapkaktaat ukakhutik, “Atanek, Atanek, tamangnialegapta” Tupagamilu anugi malgillu nutkaktitain, ukhuaktuk talva. 25Ukallautiyain “Ukpegnikhi nannitpa?” Tapkualu ekhitakpiagamik agligutaktun ukakhutik ingningnun, “Kinauva una, pitkuiman anukin malgillu tuhaavigimayyuk?”
Gerasenemi agiuktulik ikayuktauyuk
(Mt. 8:28-34; Mk. 5:1-20)
26Talva Gerasenemiut nunaanun, Galileem akianiitumun tikittun. 27Umiagmin atkauman iglukagvigmiutak inum agiuktulgum paaktaa. Tamna iglukangnginami kangagaaluk naiyukaakpaktuk iluvivingmi annugakhimaitumik. 28Tapfuma takugamiuk Jesus tukhulauyuk pallukhuni ukaktuk nipikuktuyumik, “Huliniakkinga, Jesus, Godim kingikiyauyum engniga? Tukhiagvigigapkin kapiakhuktitailunga.”
29Jesusim pitkuman agiuktuk inuk kimakuvlugu. (Agiuktum amigaektukhuni tiguvagmani, munagiyauyuk ipikhimavluni. Tapfuma ipiutani navikhugit aullautiyauyuk inuilgulmun agiuktukun tapfumuna.)
30Jesusim talva apegiyaa, “Kina atkin?” Kiuyuk, “Legionmik” agiuktun amigaitun tapfumunga itekpangmata. 31Talva tapkua tukhiagvigiyaat akhun igitaukunatik naglikhagvingmun.
32Taikani manilgulmi tuktukluit neginialektun. Agiuktun tukhiagvigiyaat itekuyaukuvlugit tapkununga. Tapfuma pipkaktain. 33Talva agiuktun inungmin anigamik itegvigimatigit tuktukluit, tapkua uvinangnengmin hitualegamik iyukaktun imangmun tamakhutik.
34Tuktuklukhekhiyit tamainik tautukamik kimauyun tapfuminga uniuyyivlutik inungnun iglukagvigmiununlu. 35Inuillu kaivaktun takuyaktugumavlutik tamainik, katkaktaat Jesus, agiuktukaktugaluaglu Jesusim itigaita tunganiituk annugakhimavluni ihumatukhuni, takugamitigik ekhitakpiaktun. 36Tapkualu tautukpaktun tapkuninga uniutiyait akuiyun agiuktukaktugaluak naguhipkaktauman. 37Talva inuit Gerasenemiut ekhitakpiagamik tukhiagvigiyaat Jesus aullakuvlugu nunamingnin. Aahin umiagmun ikigami utektuk. 38Inumlu agiuktukaktugaluam Jesus tukhiagivigiyaa naiyuinakuvlugu, tapfumalu aullakuyagaluanga ukakhuni, 39“Aigiagin uniuyyivaglutin inungnun Godim ikayugmatin.” Talva aullaktuk iglukagvingmiun uniutivlugit Jesusim havaagingnik.
Jairusim paniagun, angnakunlu aaniaktukun naguhipkaktaumanik
(Mt. 9:18-26; Mk. 5:21-43)
40Tapfumani Jesus utengman, inuit kuviahutigiyaat negiugigamitku. 41Aahin inuglu atugvium ataninga, atikaktuk Jairusmik kaigami Jesusim itigaita tunganun pallukhuni tukhiaktuk tapfumunga pulaakuvlugu igluminun, 42Panektuanga ukiukaktuk 12nik, tukulengman.
Jesus aavungaulengman inuit nimniuktitaat. 43Angnaglu aungnayuktuk ukiuni 12ni naguhipkaktaulimaitgaluakhuni kikuninlunin 44anguyaa tunuanun, annugaita kiglinga aktuinakhugu. Tayyainaglu aungnaektainaktuk. 45Jesuslu ukallaktuk, “Kia aktukpanga?” Tamangmik imanakpagmata, Peterm ukallautiyaa, “Atanek inuit nimniuktilegmatin” 46Jesus ukaktugaluak, “Aktuktaugaluaktunga hakuginiga uvamnin aninman mihigiyaga.” 47Angnamlu iyektaulimainami hayukhuni upaktaa pallukhunilu inuit takuangni uniuyyiyuk tamainik aktukpagamiuk, naguhipkaktaugamilu. 48Jesusim ukallautiyaa, “Paniga ukpegnivit naguhipkagmatin ailutin naguyumik.”
49Taimatun ukaktillugu inuk atangum igluanin tikittuk ukakhuni, “Panin tukunman ilihauyyi kaiyukhaungituk tayya.” 50Jesusim tamna tuhaagamiuk kiuyaa, “Ekhiutailutin, ukpekpaglutin kihimi naguhilekuvlugu.” 51Talva iglumun tikinami inuit itektailiyain, Peter, Johnlu, Jameslu nutagam angayukangillu kihimi itekataukuyagaluangit. 52Tamangmiglu mamiahukpiaktun kiavlugu tukungayuk, Jesus ukaktugaluak, “Kiahuegitti tukungiman hiningnakpiakhuni kihimi.” 53Tapkuali iglautigiyaat tukuman angnaguhek ilihimagamik. 54Tapfumali tigugamiuk alganga angnaguhem ukagvigiyaa ukakhuni, “Nutagak makittin”. 55Anengningalu utengman makittuk tayyainak. Jesusim negipkaktitaa talva. 56Angayukangillu agligutakpiaktuk, Jesusimlu uniuyyitailiyagaluangik tapfuminga.
Currently Selected:
Luke 8: Sperry
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
©1972 Canadian Bible Society
Luke 8
8
NAKATA 8
Angnat Jesusmun maliktun
1Kakugulu Jesusim iglukagvit iglukagluangitullu apkutigigamigit ilihauyyiyuk Godim atanguvia unipkautigivlugulu naguyumik. Angutit 12n ilagiyaallu. 2Angnallu ilait agiuktuektitauhimayugaluillu naguhiyullu tapfumaniitun. Ilangat Mary Magdalamiutak, tamna agiuktukakpaktugaluak 7nik, 3Joannalu Chuzam nuliyanga, Herodim kivgangata, Susannalu, allatauk, amihut ikayuktain Jesus, Maligutaillu pikutimingnin.
Hivuniunek nauttiyekhiyikun
(Mt. 13:1-9; Mk. 4:1-9)
4Inuit amigaitpiaktun iglukagvingnin amigaitunin Jesusmun akuimata ukagvigiyain hivuniunektigun. 5“Nauttiyekhiyi nauttiyekhivaktuk, taimaliuktillugu nautiakhait ilait apkunmun kataktun tungmaktauvlutik, kupanuallu negiyain. 6Nautiakhaillu ilait uyagaliagmun kataktun, naulektillugilli panektun iptikangnginamik. 7Allallu katainaktun kakilautilingnun, kakilautilgillu naukatauvlutik huguktitain. 8Nautiakhait ilailli nunagiktumun kataktugaluit nauvlutik naguyumik mukpauyakhagnikhutik 100nik.” Taima ukagami tukhulauktuk, “Inuit hiutikagumik tuhaalit.”
Nauttiyekhiyim hivuniugutata itkumayyutaa
(Mt. 13:10-23; Mk. 4:10-20)
9Talva maligutaita apeginmayyuk hivuniunim itkumayyutata kanuitilakhaanik, 10kiuyain,“Ilipfingnun Godim atanguviata naunangningit naunaekpaktun, allalli ukauyyauyun hivuniunektigun tautuinakuvlugit ilitukhihimaitumik nalaukuvlugit kangekhihimaitumiglu.
11“Una hivuniunek imaatun-ituk; Nautiakhait ukauhinguktun Godim ukakhimayain. 12Tapkualu katakhimayun apkunmun tapkua inuit nalauhimangmata. Tupilaumli upagamigit ukauhit akhaaktain umatainin inuit ukpekunagit annauyyaukunagillu. 13Tapkuatauk uyagaliangni-itun tuhaagagamitigit ukauhit kuviatakpiaktun. Tapkuali mangutikhaitutun-iligamik ukpegafukaaktillugit ipigaktun uktuktaugumik. 14Tapkualu katakhimayun kakilautilingnun ukauhinik tuhaavaktugaluit kihimi ihumagivallaagamitigit nunaum pikutait aliagivallaakhugit manit, tapkua ahiangit inilimaektun. 15Tapkuali nunagiktumiitun tapkuaguyun, ukauhinik tuhaagamik maligluaktain ukpekpiakhutik umatimingni, ahianikpakhutik naguyumik.
Kullengmin ilihakuvluta
(Mk. 4:21-25)
16“Inum kullik ikigumiuk uligunaitaa ilitailivlugulunin iglium ataanun. Ilaa kullikagvingmun iliniaktaa inuit iglumun itigahuat tautukuvlugu kaumayuk. 17Tamangmiglu iyekhimayun takupkaktauhunguyun, naunaktunlunin hullika naunaekhunguyun kaumayumi.
18“Upingakhitailuhi tuhaayapfingnik. Inuk pikakhimayuk aituhiakhungumiyuk allanik, piyutaitum tapfuma pikutait mikigaluakhuni piiyaktauniaktun tapfumanga.”
Katangutigit naguyun
(Mt. 12:46-50; Mk. 3:31-35)
19Talva Jesusim angnaga katangutaillu kaiyun upagumavlugu, inugiekpallaamanli upautilimaitugaluit. 20Inuillu uniutiyaat, “Angnan katangutillu tatkaaniitun takuyumavlutin.” 21Ukallautiyagaluangit inuit, “Tapkualunin Godim ukauhianik tuhaakata maligluaglugit angnagiyatka katangutigiyatkalu.”
Jesus anugi nutkaktitaa
(Mt. 8:23-27; Mk. 4:35-41)
22Ilaani maligutini ilagivlugit Jesus umiangmun ikigami ukallautiyain, “Tahium akiaanun ikakta.” Talva aullaktun, 23umiaktuktillugillu Jesus hinaakhiyuk. Tapfumani tahengmi maligyualengman umiak kalualektuk, nangianakpiaktuk tamna. 24Tapkualu tupapkaktaat ukakhutik, “Atanek, Atanek, tamangnialegapta” Tupagamilu anugi malgillu nutkaktitain, ukhuaktuk talva. 25Ukallautiyain “Ukpegnikhi nannitpa?” Tapkualu ekhitakpiagamik agligutaktun ukakhutik ingningnun, “Kinauva una, pitkuiman anukin malgillu tuhaavigimayyuk?”
Gerasenemi agiuktulik ikayuktauyuk
(Mt. 8:28-34; Mk. 5:1-20)
26Talva Gerasenemiut nunaanun, Galileem akianiitumun tikittun. 27Umiagmin atkauman iglukagvigmiutak inum agiuktulgum paaktaa. Tamna iglukangnginami kangagaaluk naiyukaakpaktuk iluvivingmi annugakhimaitumik. 28Tapfuma takugamiuk Jesus tukhulauyuk pallukhuni ukaktuk nipikuktuyumik, “Huliniakkinga, Jesus, Godim kingikiyauyum engniga? Tukhiagvigigapkin kapiakhuktitailunga.”
29Jesusim pitkuman agiuktuk inuk kimakuvlugu. (Agiuktum amigaektukhuni tiguvagmani, munagiyauyuk ipikhimavluni. Tapfuma ipiutani navikhugit aullautiyauyuk inuilgulmun agiuktukun tapfumuna.)
30Jesusim talva apegiyaa, “Kina atkin?” Kiuyuk, “Legionmik” agiuktun amigaitun tapfumunga itekpangmata. 31Talva tapkua tukhiagvigiyaat akhun igitaukunatik naglikhagvingmun.
32Taikani manilgulmi tuktukluit neginialektun. Agiuktun tukhiagvigiyaat itekuyaukuvlugit tapkununga. Tapfuma pipkaktain. 33Talva agiuktun inungmin anigamik itegvigimatigit tuktukluit, tapkua uvinangnengmin hitualegamik iyukaktun imangmun tamakhutik.
34Tuktuklukhekhiyit tamainik tautukamik kimauyun tapfuminga uniuyyivlutik inungnun iglukagvigmiununlu. 35Inuillu kaivaktun takuyaktugumavlutik tamainik, katkaktaat Jesus, agiuktukaktugaluaglu Jesusim itigaita tunganiituk annugakhimavluni ihumatukhuni, takugamitigik ekhitakpiaktun. 36Tapkualu tautukpaktun tapkuninga uniutiyait akuiyun agiuktukaktugaluak naguhipkaktauman. 37Talva inuit Gerasenemiut ekhitakpiagamik tukhiagvigiyaat Jesus aullakuvlugu nunamingnin. Aahin umiagmun ikigami utektuk. 38Inumlu agiuktukaktugaluam Jesus tukhiagivigiyaa naiyuinakuvlugu, tapfumalu aullakuyagaluanga ukakhuni, 39“Aigiagin uniuyyivaglutin inungnun Godim ikayugmatin.” Talva aullaktuk iglukagvingmiun uniutivlugit Jesusim havaagingnik.
Jairusim paniagun, angnakunlu aaniaktukun naguhipkaktaumanik
(Mt. 9:18-26; Mk. 5:21-43)
40Tapfumani Jesus utengman, inuit kuviahutigiyaat negiugigamitku. 41Aahin inuglu atugvium ataninga, atikaktuk Jairusmik kaigami Jesusim itigaita tunganun pallukhuni tukhiaktuk tapfumunga pulaakuvlugu igluminun, 42Panektuanga ukiukaktuk 12nik, tukulengman.
Jesus aavungaulengman inuit nimniuktitaat. 43Angnaglu aungnayuktuk ukiuni 12ni naguhipkaktaulimaitgaluakhuni kikuninlunin 44anguyaa tunuanun, annugaita kiglinga aktuinakhugu. Tayyainaglu aungnaektainaktuk. 45Jesuslu ukallaktuk, “Kia aktukpanga?” Tamangmik imanakpagmata, Peterm ukallautiyaa, “Atanek inuit nimniuktilegmatin” 46Jesus ukaktugaluak, “Aktuktaugaluaktunga hakuginiga uvamnin aninman mihigiyaga.” 47Angnamlu iyektaulimainami hayukhuni upaktaa pallukhunilu inuit takuangni uniuyyiyuk tamainik aktukpagamiuk, naguhipkaktaugamilu. 48Jesusim ukallautiyaa, “Paniga ukpegnivit naguhipkagmatin ailutin naguyumik.”
49Taimatun ukaktillugu inuk atangum igluanin tikittuk ukakhuni, “Panin tukunman ilihauyyi kaiyukhaungituk tayya.” 50Jesusim tamna tuhaagamiuk kiuyaa, “Ekhiutailutin, ukpekpaglutin kihimi naguhilekuvlugu.” 51Talva iglumun tikinami inuit itektailiyain, Peter, Johnlu, Jameslu nutagam angayukangillu kihimi itekataukuyagaluangit. 52Tamangmiglu mamiahukpiaktun kiavlugu tukungayuk, Jesus ukaktugaluak, “Kiahuegitti tukungiman hiningnakpiakhuni kihimi.” 53Tapkuali iglautigiyaat tukuman angnaguhek ilihimagamik. 54Tapfumali tigugamiuk alganga angnaguhem ukagvigiyaa ukakhuni, “Nutagak makittin”. 55Anengningalu utengman makittuk tayyainak. Jesusim negipkaktitaa talva. 56Angayukangillu agligutakpiaktuk, Jesusimlu uniuyyitailiyagaluangik tapfuminga.
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
©1972 Canadian Bible Society