Lʉʉka 12

Ʉlʉpavɨlo vwɨmɨla ʉvʉkedʉsi

(Mataayi 10:26-27)

1Ʉnsiki ʉghuo, avaanhu imbilima ni mbilima valyakongʼhanile kʉkʉmpʉlɨkɨsia ʉYesu. Valyale vinga kuhanga kukanyana, pano vakavelelelagha kwa mwene. Pe ʉYesu akajova taasi kʉ vavʉlanɨsɨvua vaake akati, “Mʉvisaghe maaso nɨ kɨlʉle#12:1 Kɨlʉle: Kɨɨnu kya kʉpandɨkɨsia amakate. Mʉ lʉkɨndɨ ʉlʉ, ɨlɨsio ɨlio kwekʉti imbombo imbiivi isa Vafalisayi ni sa Helode. ɨkya Vafalisayi, kwekʉti ʉvʉkedʉsi vwave. 2Ʉnsiki ghukwisa, pano sooni sino sili kʉ vʉsyefu, silaava pa vʉvalafu; kange sooni sino sifisiime, silakagʉlɨka. 3Lɨno, sooni sino mujova kʉ ngʼhiisi, silipʉlɨkɨka kʉ lʉmuli. Kange, sooni sino mupwepa kʉkate, silipʉlɨsɨvua pamaaso gha vaanhu vinga.”

ɄNgʉlʉve mwene anoghiile kukwoghopua

(Mataayi 10:28-31)

4ɄYesu akava ifijova kuuti, “Mwe vamanyaani vango, nɨkʉvavʉʉla kuuti, namʉngavoghopaghe vano vibuda ʉmʼbɨlɨ ghwene. Neke kyavabudile, nakwekɨlɨ ɨkɨngɨ kɨno ndepoonu vivomba. 5Looli, nɨvavʉʉle jʉno mʉnoghiile kʉkʉmwoghopa, mʉmwoghopaghe ʉNgʉlʉve, jʉno angabude ʉmuunhu, alɨ ni ngʉfu isa kʉntaagha kʉ lʉpumuko lwa mwoto ghʉno naghusima lʉsiku. Se seene! Nɨkʉvavʉʉla kuuti, ʉjuo ghwe mʉmwoghopaghe!

6“Asi, ʉtʉjuni tʉhaano natughʉsɨvua kʉ ndalama indebe kyongo? Poope nambe fye tʉlɨvuo, ʉNgʉlʉve naɨkʉkasyemua nambe kamo. 7Ʉmue, ʉNgʉlʉve avalile nalɨ lɨnyele ɨlya kʉ matu ghiinu. Lɨno, namʉngavoghopaghe, ʉlwakʉva ʉmue lʉvʉmbʉlɨlo lʉkome pamaaso gha Ngʉlʉve kukila ʉtʉjuni ʉtwinga.

Kukwoleka ʉlwɨtɨko lwinu pamaaso gha vaanhu

(Mataayi 10:32-33; 12:32; 10:19-20)

8“Nɨkʉvavʉʉla kuuti, ʉmuunhu ghweni jʉno ikwɨtɨka pamaaso gha vaanhu kuuti ɨkʉmbɨngɨlɨla ʉne, na jʉʉne ne Mwana ghwa Muunhu, nilikʉmwɨtɨka pamaaso gha vanyamhola va Ngʉlʉve kuuti, ʉjuo mʼbɨngɨlɨli ghwango. 9Neke ʉmuunhu jʉno ɨkʉngʼhaana pamaaso gha vaanhu, na jʉʉne nilikʉnkaana pamaaso gha vanyamhola va Ngʉlʉve. 10Ʉmuunhu ghweni jʉno ijova amasio amaviivi vwɨmɨla ʉne ne Mwana ghwa Muunhu, ipyanɨlua. Neke, jʉno ɨkʉmʉligha ʉMhepo ʉMwɨmɨke, ʉjuo naalapyanɨlua.

11“Pano viliiva vikʉvatwala pa vʉhɨghi mʉ masinagogi, pa vatwa na pa vanya vʉtavʉlɨlua, namʉngasaghaghe kuuti kyamujova kɨki nambe kuuti kyamukwamʉla kɨki. 12Ʉlwakʉva ʉnsiki ghʉghuo ʉMhepo ʉMwɨmɨke ɨkʉvavʉlanɨsia sino mʉnoghiile kujova.”

Ɨkɨhwanɨkɨsio ɨkya mmofu ʉnʼjasu

13Ʉmuunhu jʉmonga mʉ kɨpʉgha kɨla akamʼbʉʉla ʉYesu akati, “Mʼbʉlanɨsi, ʉmʼbʉʉle ʉnʼjango kuuti angavɨle ifiinu ifya vʉhaasi, fino akatʉlekiile ʉnhaata ghwitu.” 14ɄYesu akamwamʉla akati, “Ghwe veeni jʉno ambɨkile ʉne, kuuva mhɨghi ghwinu, nambe kuuva mʉghavi ghwa vʉhaasi vwinu?” 15Pe akavavʉʉla avaanhu vooni akati, “Mulolelelaghe! Mʉlekaghe kuuva vanyamwojo va fiinu, ʉlwakʉva ʉvwʉmi vwa muunhu navʉlɨ mʉ vwinga vwa fiinu fyake fino alɨ nafyo.”

16Pepano akavavʉʉla ɨkɨhwanɨkɨsio ɨkɨ akati, “Kwealyale ʉmmofu jʉmonga, jʉno mʉ mʉghʉnda ghwake ifiinu filyamotwike kyongo. 17Akiposia mʉ mwojo ghwake akati, ‘Ifiinu fyango ifi, pasili apa kʉvɨɨka! Nɨsivombe kɨki?’ 18Pe akati, ‘Nivomba ndɨɨkɨ: Ninyemʉla ifihenge fyango, na kujenga ɨkɨhenge ɨkɨngɨ ɨkɨkome fiijo. Ʉmuo mwe nivɨɨka ʉmpeto ghwango ghwoni ni fiinu fyango ifingi. 19Apuo pe kyaniiti, “Ghwe mwojo ghwango, ʉlɨ ni fiinu finga ifinono ifya kʉkʉtanga amaaka minga. Lɨno, ʉtengaane, lisagha na kunyua, ʉhovokaghe.” ’ 20Neke ʉNgʉlʉve akamʼbʉʉla akati, ‘Ʉlɨ nʼjasu! Ɨkɨlo ɨja mʉsyʉghʉ ghufua! Neke ifiinu fyoni fino ghuvɨkiile, fiiva fyani?’

21“Ʉluo fye luuva kwa muunhu ghweni, jʉno ikulʉndɨkɨla ifiinu mʉ vʉnoghelua vwa mʉ ɨɨsi muno, kɨsila kʉvomba sino ʉNgʉlʉve ikeela.”

Kʉkʉmhʉvɨɨla ʉNgʉlʉve

(Mataayi 6:25-34)

22Pepano ʉYesu akavavʉʉla avavʉlanɨsɨvua vaake akati, “Lɨno nɨkʉvavʉʉla niiti, mʉlekaghe kuhangajɨka, vwɨmɨla ʉvwʉmi vwinu kuuti mulisagha kɨki, nambe vwɨmɨla amavɨlɨ ghiinu kuuti mufwalagha kɨki. 23Asi, ʉvwʉmi navwe vʉvaha kukila ɨkyakʉlia? Naghʉ mʼbɨlɨ vʉle vʉle, ghwe mʼbaha kukila amenda! 24Lolagha ihoove, nasivyala, nasipeta nambe kuvuta mʉ kɨhenge. Neke ʉNgʉlʉve ɨkʉsiswɨla. Lɨno, ʉmue mʉnoghiile fiijo pamaaso gha Ngʉlʉve kukila injuni!

25“Ghwe veeni mʉlyʉmue jʉno ndepoonu ihangajɨka, kuuti ongelesie ʉvwʉmi vwake nambe akavalɨlo kamo? 26Lɨno, nave mukunua kuvomba akaanu akadebe ndavʉle akuo, kɨki muhangajɨka ni singi?

27“Lolagha amalʉva, ndavʉle ghikʉla. Naghivomba ɨmbombo nambe kuhona amenda ghaake agha kʉfwala. Neke nɨkʉvavʉʉla kuuti, nambe ʉSolomoni mʉ vʉvaha vwake vwoni, naalyaghelile kufwalɨlɨla neke anoghele ndavʉle ɨlɨlʉva lɨmonga! 28Nave ʉNgʉlʉve ɨkʉghafwasia enendɨɨkɨ amamela agha mʉ lɨhaka ghano ghinofia ʉnsiki nʼdebe vʉvʉle, neke nakalɨngi ghijoghotoka na kutaghua pa mwoto, lɨno nakyaɨkʉvafwasia ʉmue na kukila, ʉmue mwe vanya lwɨtɨko lʉdebe?

29“Lɨno, mʉlekaghe kuhangajɨka kuuti kyamulia kɨki, nambe kyamunyua kɨki, kange mʉlekaghe kuuva ni nganighani, 30ʉlwakʉva ifio fyoni fye fino vihangajɨkɨla vano navammanyile ʉNgʉlʉve. Neke ʉmue ʉNhaata ghwinu ʉghwa kʉkyanya akagwile kuuti mulonda sooni isio! 31Looli, mʉlondaghe ʉVʉtwa vwa Ngʉlʉve, pepano ifio fyoni mʉlongelesivua.

Imbʉlanɨsio vwɨmɨla ʉvʉmofu

(Mataayi 6:19-21)

32“Mʉlekaghe kukwoghopa, ʉmue mwe kɨpʉgha kɨdebe, ʉlwakʉva ʉNhaata ghwinu ʉghwa kʉkyanya, akeliile kʉkʉvapeela ʉVʉtwa vwake. 33Mʉghʉsie ifiinu fiinu, neke indalama isio mʉvapeele avakotofu. Ʉkuo kwe kuvuta ʉlʉtalama kʉ kɨhenge ɨkya kʉkyanya kɨno nakikepʉka, kʉno ifivɨkɨlo fyake nafisakala. Kange, ʉkuo nakwale ʉmʉlyasi jʉno iveela kuhɨɨja nambe ʉmhehe kunangania. 34Ʉlwakʉva pano mʉvutile ifiinu fiinu, nagha moojo ghiinu ghiiva bahapuo.

Mʉvisaghe mulɨngʼhanisie kʉkʉmʉghuula ʉMʉtwa ʉYesu

35“Jaatu mʉvisaghe mulɨngʼhanisie kuvomba ɨmbombo, nasi taala siinu sivikaghe. 36Mʉvisaghe ndavʉle avavombi vano vikʉmʉghulila ʉntwa ghwave agomoke kuhʉma kʉ vʉtolani, kuuti ʉnsiki ghʉno kyaikwisa na kukongʼoona ʉmʉlyango, ye vanʼdindulilaghe. 37Vinomile avavombi vano ʉntwa ghwave angiise, ɨkʉvaagha valɨ maaso. Kyangʼhaani nɨkʉvavʉʉla, kyaikulɨngʼhania kuuti avatengelele, ɨkʉvakemeela pa lʉlio na kʉkʉvapeela ɨkyakʉlia. 38Luuva lʉkeelo kʉ vavombi avuo, vano ʉntwa ghwave angiise mʉ kɨlo nkate, nambe pano kuhenga, avaaghe valɨ maaso.

39“Mʉkagʉlaghe kuuti, ʉnya nyumba ale akagʉle ʉnsiki ghʉno ʉmʉlyasi ikwisa, ale ikukala maaso, naale ileka ʉmʉlyasi amemʉle ɨnyumba jaake. 40Lɨno, na jʉmue mʉvisaghe mulɨngʼhanisie! Ʉlwakʉva ne Mwana ghwa Muunhu, nilikwisa ʉnsiki ghʉno namuhʉvɨɨla.”

Ɨkɨhwanɨkɨsio ɨkya mʼbombi ʉnnofu nʉ mʼbiivi

(Mataayi 24:45-51)

41Pepano ʉPeteli akaposia akati, “Mʉtwa, ɨkɨhwanɨkɨsio ɨkɨ ʉkʉtʉvʉʉla jʉsue, ʉkʉvavʉʉla avaanhu vooni?” 42ɄMʉtwa akamwamʉla akati, “Ʉmʼbombi ʉnnofu, ʉnya lʉhala, ghwe alɨku? Ghwe jʉno ʉntwa ghwake ɨkʉmʼbɨɨka ɨmɨlɨlaghe avanine na kʉkʉvapeela ɨkyakʉlia ʉnsiki ghʉno ghʉnoghiile, neke ʉmwene ikyʉla. 43Kʉba ʉmʼbombi ʉjuo jʉno ʉntwa ghwake iliiva igomoka, ɨkʉmwagha ivomba sino akamʉlaghiile. 44Kyangʼhaani nɨkʉvavʉʉla kuuti, ʉntwa ghwake ɨkʉmʼbɨɨka ʉmʼbombi jʉla, ɨmɨlɨlaghe ifiinu fyake fyoni.

45“Neke ʉmʼbombi ʉjuo angasaaghe mʉ mwojo ghwake kuuti, ‘Ʉntwa ghwango idɨɨla kugomoka.’ Pe atengʉle kutova avavombi avajaake, avakɨnhaata na vakɨjʉʉva, ʉmwene alisaghe na kunyua kuhanga ighaala. 46Ʉntwa ghwake, angagomoke ɨkɨghono nʉ nsiki ghʉno ʉmʼbombi jʉla ijekiile alɨsingi, kyaɨkʉntemania na kʉkʉmʼbɨɨka kʉ lʉpumuko palɨkɨmo na vano navakʉndi.

47“Ʉmʼbombi ʉjuo jʉno akagwile sino ilonda ʉntwa ghwake, neke aleke kukulɨngʼhania kʉkʉmwʉpɨlɨla, nambe kuvomba ndavʉle ilonda ʉntwa ghwake, ʉjuo ikopua fiijo. 48Neke ʉmʼbombi jʉno naakagwile ʉvughane vwa ntwa ghwake, angavombe fivi, ʉjuo ikopua padebe. Ʉmuunhu ghweni jʉno apelilue finga, ʉjuo isighilwagha finga. Ʉmuunhu jʉno apelilue ɨmbombo ɨmbaha, isighilwagha kukotola ɨmbombo ɨmbaha.

Ʉvʉsʉlani vwɨmɨla ʉlwɨtɨko

(Mataayi 10:34-36)

49“Nalisile pa ɨɨsi apa, kukʉnga ʉmwoto. Kʉba ghwale ghʉvisaghe ghʉtengwile kuviika! 50Na jʉʉne nɨlɨ nʉ lʉpumuko lʉno nɨnoghiile kukwʉpɨla, neke nifipumukagha mʉ mwojo ghwango, kuhanga lʉvombeke. 51Asi, mwiti nisile kuleeta ʉlʉtengaano mʉ ɨɨsi? Jeeje! Nɨkʉvavʉʉla kuuti, nisile kupela ʉvʉsʉlani. 52Kuhʉma lɨno, mʉ nyumba muno mwevale avaanhu vahaano, vibaghʉlanagha, vatatu vikubaghʉla kʉ vavɨlɨ. Voope vavɨlɨ avuo, vikubaghʉlagha kʉ vatatu. 53Ʉviise isʉlanagha nʉ nswambe, najʉ nswambe isʉtanagha nʉ viise. Ʉmama naipʉlɨngʼhanagha nʉ mwalɨve, najʉ mwalɨve naipʉlɨngʼhanagha nʉ ngʼina. Ʉmama naipʉlɨngʼhanagha nʉ nkamwana, najʉ nkamwana ivombagha lʉluo.”

Kukagʉla ʉmʉlʉvo ghwa sino sivombeka

(Mataayi 16:2-3)

54ɄYesu akavavʉʉla kange avaanhu va lɨpʉgha lɨla akati, “Pano muvona amafunde ghikongʼhaana mwiti, ‘Ɨfula jitapitonya,’ lweli jitoonya. 55Kange, pano muvona ɨmhepo jihʉma ʉlʉbale ʉlwa kʉmavemba mwiti, ‘Litapiiva lɨfuke,’#12:55 Pano muvona ɨmhepo jihʉma ʉlʉbale ʉlwa kʉmavemba mwiti, ‘Litapiiva lɨfuke’: Mʉ ɨɨsi ɨja Isilaeli, ɨmhepo kuhʉma kʉmavemba na kʉvʉdibulo jɨkapelelagha ɨlɨfuke. lweli fye luuva. 56Mwe vakedʉsi ʉmue, mʉkagwile kulʉvʉlania ifivalɨlo ifya pa ɨɨsi na kʉ vʉlanga! Lɨno, kɨki mukunua kʉkʉghʉtangʼhania ʉmʉlʉvo ghwa sino sivombeka ifighono ifi?

Kupʉlɨngʼhana nʉ nʼjaako

(Mataayi 5:25-26)

57“Kɨki namusalʉla kuvomba sino sinoghiile? 58Pʉlɨkɨsia ɨkɨhwanɨkɨsio ɨkɨ, pano mʉlɨ mʉ sɨla ʉmuunhu ɨkʉkʉtwala pa vʉhɨghi, ghimbagha kʉkʉmpelepesia kuuti mʉsambane. Ʉngaleke kuvomba ʉluo, ɨkʉkʉtwala pa vʉhɨghi, neke ʉkuo ghuhɨghua na kutwalua kʉ ngʉfu mʉ ndinde. 59Nɨkʉkʉvʉʉla kuuti, nʉngahʉme mʉnkate ʉmuo kuhanga ʉhombe fyoni fino ghusighilua!”

Currently Selected:

Lʉʉka 12: wbi

Highlight

Copy