MATEO 24
24
Wanaadi weichojo emajjotoojo jäcä Jesuuquidiito necammajäätö’jödö
1Wanaadi weichojo tacanno töweeja’cadaawäiñe Jesuuquidiito nowaanomaadö cöneejoto chäwwadäädä; Wanaadi weichojo amääajä cöneeneja’to chäwwä. 2Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwäiñe:
—Tameedä edä mene’maatoodö jäcä chäänönge yääje wä’döa äwwäiñe, tameedä tämajjojoomöje na. Mädä täju tooni’chä äädetö’da na’de töweichacoono de’wäädä; quee cönä’döaacä Jesuuquidiito.
Anooto wataamedö cu’nädö ene’ju’tojo
3Yaawä Odiiwo ’jödö ña cöntonto. Yäätä Jesuuquidiito wataajima’jäcä, töjääcäjeeneiñe töweichaawäiñe, ñoowanoomadö cönä’döa’to chäwwä:
—Ñaa wwä ecammajä’cä; ¿ächännauwä’cä yää nai’che? ¿Ane’cäämö nai’che awe’tojo ene’ju’tojooje, anooto wataamedö ene’ju’tojooje mmaja? quee cönä’döa’to.
4Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwäiñe:
—Odhoowoinchadäiñe’da eichäcä, anejja wwä mätäncu’tojooto’no. 5Jooje soto naato’de öwö yeetö joi töwäätä’tancädäiñe, “Äwaanacaanei öwö;” quee töwä’döancädäiñe. Jooje soto nätäncu’täjaato’de chäwwäiñe. 6Yaawä wänä ecaadö metaato’de, wänä jäcä ecammajäätödö mmaja. Yääje yeichaame määcatoncatäi’che. Mädääje yeeja’dä’tojo na, wataametoojojöönö mma yeichaame. 7Sotoocomo newäänä’taato’de, acu’shänääcomo mmaja. Yaawä ämi ’je na’de, cädäi mmaja, nono wätu’medö mmaja, aneetaja’cäcäiñene’jödöödä. 8Tameedä mädoocomo na’de yeetunu waajäntädö mma.
9“Yaawä soto ayu’ato’de amaaminchadööcomo wetä, ajaajodööcomo wetä mmaja. Tameedä soto aquiiñeme’cato’de sootoije aweichöcoomo jo’tädööje. 10Jooje soto töneecamjödööcomo ne’nomjaato’de yaawä. Töjimmotoncomo soto nu’aato’de; nä’quiñeme’caato’dede. 11Jooje ecammajä’nnamo chäänöngemjöncomo naato’de, Wanaadi woija’como wätä’tädö. Jooje soto nätäncu’täjaato’de chäwwäiñe. 12Joojato conemjönö weijäcä wä’jummanä ’je’da soto naato’de. 13Yaawä ñäädä yaatameedö jonaane shinchänei nääwanaaca’de. 14Aashichaato wätunnä, yää Wanaadi töcaajichaanaije tödöödö jäcoono, nätääcammajä’a’de tameedä jata weichö wa’cä, tameedä sotoocomo netaadöcoomoje. Yaawä jeene na’de anooto wataamedö.
15“Ñäädä Dañeede, Wanaadi wa’deuwödö ecammanei’jödö, cöneecammajäätöi ñäädä cone’manei tönoiñato jäcä. Ñäädä tönoiñato meneeato’de yaawä aashichaato tawä yaanöngajä. A’de’tänei nichö’tammecö’ñojo. 16Yaawä Judheea ñancomo nääneje’ña’to’de jöö de’cäi. 17Yaawä ñäädä tömmai ye’wono tömmai chaca omoomöi’che töwä’ta’jäcä ane’cä’cä ija’cadö wetä. 18Ñäädä audaajä acaano töwoomö wetä mma ennacai’che. 19Wentumje naato’de yaawä ñanno töwensu’da’como, ñanno tänwasa’como mmaja. 20Wanaadi wwä adha’deutäcä tu’que yeichö awä’da määnejeetäiye’de, wäädeetatoojo anooto awä’da mmaja. 21Jooje wäntunaanö’nä na’de yaawä. Yää wa’coto a’que na edä nono waajäntä’jödö jonnoto’jödöödä; eduuwa naadö jonno mmaja a’que na’dede. 22Yää wäntunaanö’nä Wanaadi aneedennanö’jo’da yeiya’jäcä tameedä soto nataameaato’de yaawä. Töwö Wanaadi nedennanö’ja’de tösootoi jäcäinchächädäiñe, ñanno tönei’jödö jäcäinchädäiñe.
23“Yaawä edääje äwwäiñe soto wä’döa’jäcä: “Eneetäcä’ma, määdhä ñäädä Äwaanacaanei;” “Mäntä nai;” quee jeiñe mma, maneecanö’täi’che; 24joojeene yeiya’como äwaanacaaneija’como wätä’tädö, jooje mmaja Wanaadi wa’deuwödö ecammannamooja’como wätä’tädö. Tönwanno jooje ene’ju’tojo nödööaato’de, jooje täneemö mmaja, Wanaadi sotoi jadä’jödöödä encu’täto’comoojatö’jödö. 25Mädääje na; äwwäiñe wecammajäätöi dhowaajodä. 26Yääje yeijäcä edääje äwwäiñe soto wä’döa’comjäcä: “Chö’cäi Äwaanacaanei ñai, eneetantäcä’ma;” quee ca’jäcä, ene mma adheeja’catäi’che. “Eneetäcä’ma eetä maa taca naadö;” quee ca’jäcä, maneecanö’tai’chede. 27Tameedä täneemö jeene öwö, Soto nnedö, weejödö na’de, tameedä caju yäncucuudu tönaawanaanö’ca töweiye naichöje mmaja. 28Tänäämö cätaajä dö’tä cuduumu we’jummadööcomo töweiye nai.
Soto nnedö we’tojo
29“Yaawä yää wäntunaanö’nä ’jeje shii nichööjanga’de; nuunä änweijo’da na’dede. Shidiichä nä’meaato’de caju ñanno. Tameedä caju ña naadö nätu’mea’de. 30Yaawä caju ña näänea’de Soto nnedö cu’tädö. Tameedä soto edä nono de’woncomo naamoaato’de yaawä. Soto nnedö neneeaato’de yaawä, ca’dutu de’wä yeejödö, jäduuje, tawaanato töjääcä. 31Töwö tamoodedö nanontaato’de yaawä janau’cwa etöödö que tönei’jödö i’jummaiñe, tameedä yeichö wa’cä edä nono de’wä, caju o’wadö jona tödööene.
32“Etaatäcä eduuwa yö’seeno joi neecammajäätödö waju’nä jäcä. Yaade’jutaadö waajänta’jäcä, yaadetaadö mmaja, odhoowanääcäiñe yaawä wedu amoinche’da yeichö. 33Mädääje mmaja änwanno, tameedä mädä eneea’jäcä äwwäiñe, chö’tamme’täcä’de Soto nnedö we’tojo amoinche’da yeichö. 34Chäänönge yääje wä’döa äwwäiñe, tameedä mädä neja’dä’a’de canno soto eduuwa naatoodö ä’jajo’dadä. 35Caju mmaja, nono mmaja, nataamea’de, öwö ya’deddu mmaane ataamejai’cha na.
36“Yaawääne’ yää anooto owaanäcä’da na, chu’nädö owaanäcä’da mmaja. Wanaadi amoodedö caju ñancomo dhowaanäcäiñe’da mmaja. Wanaadi nnedö jadä’jödöödä dhowaanäcä’da na. Yuumö mmaane dhowaanäcä.
37“Noé weichawä cönä’ja’döje mmaja na’dede yaawä Soto nnedö we’tojo anooto awä. 38Ñanno soto täncanoode’da cönä’ja’to tunaamä owaajo. Wääwashinchäjä’näje töweiye cönä’ja’to, wocö emjätöödöje mmaja. Jötaajä’näje töweiye cönä’ja’to dea, tönnacontoncomo iiñonoojätöödöje mmaja, jidaawa aca Noé womontojo anootoi’chädö aca tödööene. 39Towoinchadäiñe yeichöcoomo tunaamä cöneejä yaawä; tameedä cönä’jajoicho yaawä. Mädääje mmaja na’dede yaawä, Soto nnedö weejödaawä. 40Yaawä anooto wataamedaawä aacä dhanwaacomo naato’de audaajä aca. Tooni nataadäja’de, yeichacoono mmaane tadä’da na’de. 41Aacä wodiiñamo naato’de äätönnäcä, cödheede cödööje. Tooni nataadäja’de, yeichacoono mmaane tadä’da na’de.
42“Äädai’chätääcä; odhoowanääcäiñe’da na adheedhajootoncomo we’tojo. 43Odhoowanääcäiñe tödöötacä edääje yeichö: Maa edhaajä yeiya’jäcä naadö naane’, dhowaanäcä yeiya’jäcä mmaane tämeenato weejödö cu’nädö, öncö’da eijai yaawä, tönsomaadö aneememme’jo’da töweichö wetä. 44Yääje yeijäcä änwanno mmaja odhoowoinchadäiñe’da eichäcä. Soto nnedö ne’a’de ätö’tajäätödööcomo ’nawä.
Dhanoonö chäänöngato, dhanoonö chäänöngemjönö mmaja
45“ ¿Änääcö adhantawäiñe töseedujä’ne nai, tädhaajä anoonöje chäänönge töweiyemö, chu’nädö awä tädhaajä sotoi ewanshinchäneichomooje töweichö wetä? 46Ta’cwaiñe eijai ña ñäädä dhanoonö chäänönge tanontä’jödö tödöödöje tädhaajä wwä töwoojodööja’jäcä. 47Chäänönge yääje wä’döa äwwäiñe, tameedä tönnöjäätödö edhaajäje ñäädä chäädhajä tödööjai ña yaawä. 48Dha’da ’quene, ñäädä dhanoonö cone’da yeiya’jäcä, edääje chö’tajä’a’jäcä: “Yeedhajä e’jai’cha dea na;” quee chö’tajä’a’jäcä, 49tädhaajä sotoi aiju’jätöödöcoomo yaajänta’jäcä, töwä’dau’cwa’como jadäiñe töweewodoichadö yaajänta’jäcä mmaja, 50töwö chäädhajä e’jai ña yaawä cu’nai’cha, chäwwä yoomocöödö ’nawä. 51Ñäädä chäädhajä nimaamincha’de yaawä jooje. Yääjönö wa’co’como wäänejoodö weichö’como aca nödööa’de. Iiña naamoa’de; jooje cone’da töwö na’de.
Currently Selected:
MATEO 24: MCH
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 2014 Reservados todos los derechos
MATEO 24
24
Wanaadi weichojo emajjotoojo jäcä Jesuuquidiito necammajäätö’jödö
1Wanaadi weichojo tacanno töweeja’cadaawäiñe Jesuuquidiito nowaanomaadö cöneejoto chäwwadäädä; Wanaadi weichojo amääajä cöneeneja’to chäwwä. 2Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwäiñe:
—Tameedä edä mene’maatoodö jäcä chäänönge yääje wä’döa äwwäiñe, tameedä tämajjojoomöje na. Mädä täju tooni’chä äädetö’da na’de töweichacoono de’wäädä; quee cönä’döaacä Jesuuquidiito.
Anooto wataamedö cu’nädö ene’ju’tojo
3Yaawä Odiiwo ’jödö ña cöntonto. Yäätä Jesuuquidiito wataajima’jäcä, töjääcäjeeneiñe töweichaawäiñe, ñoowanoomadö cönä’döa’to chäwwä:
—Ñaa wwä ecammajä’cä; ¿ächännauwä’cä yää nai’che? ¿Ane’cäämö nai’che awe’tojo ene’ju’tojooje, anooto wataamedö ene’ju’tojooje mmaja? quee cönä’döa’to.
4Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwäiñe:
—Odhoowoinchadäiñe’da eichäcä, anejja wwä mätäncu’tojooto’no. 5Jooje soto naato’de öwö yeetö joi töwäätä’tancädäiñe, “Äwaanacaanei öwö;” quee töwä’döancädäiñe. Jooje soto nätäncu’täjaato’de chäwwäiñe. 6Yaawä wänä ecaadö metaato’de, wänä jäcä ecammajäätödö mmaja. Yääje yeichaame määcatoncatäi’che. Mädääje yeeja’dä’tojo na, wataametoojojöönö mma yeichaame. 7Sotoocomo newäänä’taato’de, acu’shänääcomo mmaja. Yaawä ämi ’je na’de, cädäi mmaja, nono wätu’medö mmaja, aneetaja’cäcäiñene’jödöödä. 8Tameedä mädoocomo na’de yeetunu waajäntädö mma.
9“Yaawä soto ayu’ato’de amaaminchadööcomo wetä, ajaajodööcomo wetä mmaja. Tameedä soto aquiiñeme’cato’de sootoije aweichöcoomo jo’tädööje. 10Jooje soto töneecamjödööcomo ne’nomjaato’de yaawä. Töjimmotoncomo soto nu’aato’de; nä’quiñeme’caato’dede. 11Jooje ecammajä’nnamo chäänöngemjöncomo naato’de, Wanaadi woija’como wätä’tädö. Jooje soto nätäncu’täjaato’de chäwwäiñe. 12Joojato conemjönö weijäcä wä’jummanä ’je’da soto naato’de. 13Yaawä ñäädä yaatameedö jonaane shinchänei nääwanaaca’de. 14Aashichaato wätunnä, yää Wanaadi töcaajichaanaije tödöödö jäcoono, nätääcammajä’a’de tameedä jata weichö wa’cä, tameedä sotoocomo netaadöcoomoje. Yaawä jeene na’de anooto wataamedö.
15“Ñäädä Dañeede, Wanaadi wa’deuwödö ecammanei’jödö, cöneecammajäätöi ñäädä cone’manei tönoiñato jäcä. Ñäädä tönoiñato meneeato’de yaawä aashichaato tawä yaanöngajä. A’de’tänei nichö’tammecö’ñojo. 16Yaawä Judheea ñancomo nääneje’ña’to’de jöö de’cäi. 17Yaawä ñäädä tömmai ye’wono tömmai chaca omoomöi’che töwä’ta’jäcä ane’cä’cä ija’cadö wetä. 18Ñäädä audaajä acaano töwoomö wetä mma ennacai’che. 19Wentumje naato’de yaawä ñanno töwensu’da’como, ñanno tänwasa’como mmaja. 20Wanaadi wwä adha’deutäcä tu’que yeichö awä’da määnejeetäiye’de, wäädeetatoojo anooto awä’da mmaja. 21Jooje wäntunaanö’nä na’de yaawä. Yää wa’coto a’que na edä nono waajäntä’jödö jonnoto’jödöödä; eduuwa naadö jonno mmaja a’que na’dede. 22Yää wäntunaanö’nä Wanaadi aneedennanö’jo’da yeiya’jäcä tameedä soto nataameaato’de yaawä. Töwö Wanaadi nedennanö’ja’de tösootoi jäcäinchächädäiñe, ñanno tönei’jödö jäcäinchädäiñe.
23“Yaawä edääje äwwäiñe soto wä’döa’jäcä: “Eneetäcä’ma, määdhä ñäädä Äwaanacaanei;” “Mäntä nai;” quee jeiñe mma, maneecanö’täi’che; 24joojeene yeiya’como äwaanacaaneija’como wätä’tädö, jooje mmaja Wanaadi wa’deuwödö ecammannamooja’como wätä’tädö. Tönwanno jooje ene’ju’tojo nödööaato’de, jooje täneemö mmaja, Wanaadi sotoi jadä’jödöödä encu’täto’comoojatö’jödö. 25Mädääje na; äwwäiñe wecammajäätöi dhowaajodä. 26Yääje yeijäcä edääje äwwäiñe soto wä’döa’comjäcä: “Chö’cäi Äwaanacaanei ñai, eneetantäcä’ma;” quee ca’jäcä, ene mma adheeja’catäi’che. “Eneetäcä’ma eetä maa taca naadö;” quee ca’jäcä, maneecanö’tai’chede. 27Tameedä täneemö jeene öwö, Soto nnedö, weejödö na’de, tameedä caju yäncucuudu tönaawanaanö’ca töweiye naichöje mmaja. 28Tänäämö cätaajä dö’tä cuduumu we’jummadööcomo töweiye nai.
Soto nnedö we’tojo
29“Yaawä yää wäntunaanö’nä ’jeje shii nichööjanga’de; nuunä änweijo’da na’dede. Shidiichä nä’meaato’de caju ñanno. Tameedä caju ña naadö nätu’mea’de. 30Yaawä caju ña näänea’de Soto nnedö cu’tädö. Tameedä soto edä nono de’woncomo naamoaato’de yaawä. Soto nnedö neneeaato’de yaawä, ca’dutu de’wä yeejödö, jäduuje, tawaanato töjääcä. 31Töwö tamoodedö nanontaato’de yaawä janau’cwa etöödö que tönei’jödö i’jummaiñe, tameedä yeichö wa’cä edä nono de’wä, caju o’wadö jona tödööene.
32“Etaatäcä eduuwa yö’seeno joi neecammajäätödö waju’nä jäcä. Yaade’jutaadö waajänta’jäcä, yaadetaadö mmaja, odhoowanääcäiñe yaawä wedu amoinche’da yeichö. 33Mädääje mmaja änwanno, tameedä mädä eneea’jäcä äwwäiñe, chö’tamme’täcä’de Soto nnedö we’tojo amoinche’da yeichö. 34Chäänönge yääje wä’döa äwwäiñe, tameedä mädä neja’dä’a’de canno soto eduuwa naatoodö ä’jajo’dadä. 35Caju mmaja, nono mmaja, nataamea’de, öwö ya’deddu mmaane ataamejai’cha na.
36“Yaawääne’ yää anooto owaanäcä’da na, chu’nädö owaanäcä’da mmaja. Wanaadi amoodedö caju ñancomo dhowaanäcäiñe’da mmaja. Wanaadi nnedö jadä’jödöödä dhowaanäcä’da na. Yuumö mmaane dhowaanäcä.
37“Noé weichawä cönä’ja’döje mmaja na’dede yaawä Soto nnedö we’tojo anooto awä. 38Ñanno soto täncanoode’da cönä’ja’to tunaamä owaajo. Wääwashinchäjä’näje töweiye cönä’ja’to, wocö emjätöödöje mmaja. Jötaajä’näje töweiye cönä’ja’to dea, tönnacontoncomo iiñonoojätöödöje mmaja, jidaawa aca Noé womontojo anootoi’chädö aca tödööene. 39Towoinchadäiñe yeichöcoomo tunaamä cöneejä yaawä; tameedä cönä’jajoicho yaawä. Mädääje mmaja na’dede yaawä, Soto nnedö weejödaawä. 40Yaawä anooto wataamedaawä aacä dhanwaacomo naato’de audaajä aca. Tooni nataadäja’de, yeichacoono mmaane tadä’da na’de. 41Aacä wodiiñamo naato’de äätönnäcä, cödheede cödööje. Tooni nataadäja’de, yeichacoono mmaane tadä’da na’de.
42“Äädai’chätääcä; odhoowanääcäiñe’da na adheedhajootoncomo we’tojo. 43Odhoowanääcäiñe tödöötacä edääje yeichö: Maa edhaajä yeiya’jäcä naadö naane’, dhowaanäcä yeiya’jäcä mmaane tämeenato weejödö cu’nädö, öncö’da eijai yaawä, tönsomaadö aneememme’jo’da töweichö wetä. 44Yääje yeijäcä änwanno mmaja odhoowoinchadäiñe’da eichäcä. Soto nnedö ne’a’de ätö’tajäätödööcomo ’nawä.
Dhanoonö chäänöngato, dhanoonö chäänöngemjönö mmaja
45“ ¿Änääcö adhantawäiñe töseedujä’ne nai, tädhaajä anoonöje chäänönge töweiyemö, chu’nädö awä tädhaajä sotoi ewanshinchäneichomooje töweichö wetä? 46Ta’cwaiñe eijai ña ñäädä dhanoonö chäänönge tanontä’jödö tödöödöje tädhaajä wwä töwoojodööja’jäcä. 47Chäänönge yääje wä’döa äwwäiñe, tameedä tönnöjäätödö edhaajäje ñäädä chäädhajä tödööjai ña yaawä. 48Dha’da ’quene, ñäädä dhanoonö cone’da yeiya’jäcä, edääje chö’tajä’a’jäcä: “Yeedhajä e’jai’cha dea na;” quee chö’tajä’a’jäcä, 49tädhaajä sotoi aiju’jätöödöcoomo yaajänta’jäcä, töwä’dau’cwa’como jadäiñe töweewodoichadö yaajänta’jäcä mmaja, 50töwö chäädhajä e’jai ña yaawä cu’nai’cha, chäwwä yoomocöödö ’nawä. 51Ñäädä chäädhajä nimaamincha’de yaawä jooje. Yääjönö wa’co’como wäänejoodö weichö’como aca nödööa’de. Iiña naamoa’de; jooje cone’da töwö na’de.
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 2014 Reservados todos los derechos