San Marcos 12
12
Tsoj tumu'ixa jä ka'oy tuumpata
(Mt 21.33-46; Lc 20.9-19)
1Wa'nit jä Jesús ojts tmaatyëjk jä kets ayuuk tsoj tumu'ixa. Jäts yajknïmyete: Tuk jä ya'atyëjk tpïm jä uva kam jäts tyajknatujk nijum jä kyam; wa'nit tyajk'ooye juma jä uva në'ë tyajkpitsemtat jäts nawye'en tyajk'ooye tujk jä tëjk juu wa'ts këxm juma tsyenat juu t'ixijtep jä uva kam. Wa'nit t'anuukx moy jä tyuumpata juu jäm wye'na tuntep wa'nit jä Wintsën ojts tsyeen jek'tanepa nïjkx. 2Ku jä ijt ojts nyax, wa'nit jä Wintsën jä tyuumpa tkex jäm uva kam jootm jäts t'amotewet jä pëëmtejk juu tuketakep. 3Jä kam ix'ijtpata jatye tmatste jä tuumpa, jäts tsiijkte wa'nit tkäxempijtne wenye nitiya tkamoyte. 4Wa'nit jä Wintsën tkäxkome jatujk jä tyuumpa, jä tuumpa jä'ye tyajktsatsyete kyupajk këxm jäts yajkxon tmukotsnaxte. 5Wa'nit ojts tkäxkome jatujk jä tyuumpa, jäts jä yajk'ookte. Ix'ook ojts tjak këx may jä tyuumpa; jäm winkex yajktsiijkte yajkwopta jäts winkex tyajk'ookte.
6Jatuk jä'ye tyaane: jä kyë'ëm unejk, juu tsyojknaxp. Wa'nit jä ojts tkex, yëë tïw, wintseketap ëts yëë n'unejk n'ijt. 7Jä uva kam y'ix'ijtpata nyatyukotsete. Yëë jawe n'ijt tmutanwap yëë pëëmtëjk nijum; jä oy ku nyajk'ookmet, jäts yëë nijum ïïm mutaanmep. 8Jäts tmatste, tyajk'ookte wa'nit jä nijkx kopk jekem ojts tnas'yupetene.
9¿Tsoj miits xpayoyta ti tyunep n'ijt jä uva kam nyiwintsën? Nëjkxp jäts nëjkx tyajk'ookix jä ka'oy tuumpata, jäts wiink jaye yajk tkëë'moet jä uva kam.
10Tis kanem miits xkotsta tsoj wya'an jäp jä kets ayuuk? We'n wya'an:
Jä tsaa juu jä pojtspata kyatsojkte
Jä twinpïjne xam juu tnimëjep.
11Jä Wintsën we'en tuump,
jäts atïwa ëëts xyajktan.
12Wanitjye t'uk matswaante jä Jesús, wa'ajts tnijaweta jäts jä yajktïjtep kuwen tumu'ixa jä kyets ayuuk juu kyetsp. Jä ojts tsëjketa jä may jayeta juu jä Jesús myëët, jäts yajkmatse'ejk wa'nit jääta jäm tsyoontene.
Jä fariseos jayeta tyajktïwete tsoj jä kupëëmen
(Mt 22.15-22; Lc 20.20-26)
13Jä fariseos jayeta tninëjkxte jä Jesús jä Herodes tyuumpa, jäts tyajktïwetat tikati tuuna wintsoj jä ke kyostoke jäts jatye nëjk tni'ëëneta. 14Jääta tninëjkxte wa'nit tyajktïwete:
—Mits yajk'ixpëjkpa, nijawep ëëts jäts juu mits mketsp tïwa jä, ka' mits xmëjpïm wintsoj yëë jayeta wya'anta, ka' mits tuuna mkets jäts jä jaye t'oyjawat. Juu mits mniketsp jä oy'në'ë oy'tuu jä Kunuukxtee jye. ¿Oy jäwe ku ëëts jä kupëmen nmee jä yajkutujkpa juu jäm roma, ook ka'? ¿Xpaatp ëëts ook ka' ëëts xpaaty jäts yajk kujuuyet?
15Jä Jesús, jatye ojts tjawa tsoj jääta jä kya'oy winmayen tmëëteta, jäts yajknïmyete:
—¿Tyëx ëts xtsots ixta? Yajkminta n'ijt tujk jä meen, jäts ëts n'ixet.
16Jäts yajkmoy jä meen, wa'nit jä Jesús nyëmxete:
—¿Pen yëë wiin y'aa myëët jäts pen yëë xyëë juu xyam yujkjaa myëët?
Jäts y'atsoote:
—Jä yajkutujkpa xyëë jäm.
17Wa'nit jä Jesús nyëmxete:
—Moota jä yajkutujkpa juuwe'e jä yajkutujkpa jyee, jäts jä Kunuukxtee xmootat juuwe'e jä Kunuukxte jyeep.
Jäts atïwa ojts tya'anta tsoj yajk'atsoowte.
Tyajktïwete tsojwe ijtet jä juuky'pëjken
(Mt 22.23-33; Lc 20.27-40)
18Wa'nit jä saduceos jayeta tninëjkxte jä Jesús. We'n jä wya'anta jäts jä ookpata ka' y'oya tsoj jyuukpëjktat jatujk ook; paaty ojts tyajktïweta tsoj ixwa:
19—Mits yajk'ixpëjkpa, jä Moisés we'en jä kets ayuuk tyajktan ku tujk jä ya'atyëjk juu tex mëët t'ijt jäts y'ookne jäts ka' y'unejk ijte mëët jä tye'extëjk, jä y'uts tmëët tsinikomep jä ku'eejk tex, konem jä y'unejk tuujk paatet jä y'atsy juu t'ookne. 20We'n jyaty, tujk ook jäm y'ijte niwuxtujkteta tujk atsy tujk utsta, jäts jä koop unejk tye'expïjk, ojts y'ookne ka' y'unejk ijte. 21Wa'nit jä mumäjtsk y'uts tpëjkome jä ku'eejk tex, jäts nawye'en jyaty ojts y'ookne ka y'unejk ijte. Nawye'en jyaty juu mutuujk, 22jäts tumwen jatye niwuxtujkteta; nipëna ojts tka' yajk'unejk paaty jä te'extëjk. Y'ix'ook ojts y'ookne jä te'extëjk nawye'en. 23Ku we'en, jä juujkpëjken ijt'waan, ku nëjkx jyuujkpëjkta jatujk'ook, ¿pen jäwe jä tye'extëjk y'ijtet jä te'extëjk, jäts niwuxtujtëjk jä ya'atyëjk ojts tmëët tsina?
24Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Ka' wye'na tsoj miits xpayoyta, ka' miits xnijaweta tsoj jäp jä kets ayuuk wya'an nika xnijaweta tsoj jä Kunuukxtee jä kyutujken tmëëta. 25Ku nëjkx jä ookpata jyuujkpëjkta, jä yatyëjkta jäts jä te'extëjkta ka nëjkx y'ujknapyëjketene, we'en nëjkx ijtene i'xun jä ángelesta juu jäm tsapjootm. 26Ku nëjkx jä ookpata jyuujkpëjkta, ¿jäts kanem mits xkotsta juu jä Moisés jyaay juma wya'an tsoj jä tsyin'aay yajkxon tyoy? Jä Kunuukxtee tnïmye jä Moisés: Ëts jäwe jä Kunuukxtee juu tkunuukx jä Abraham, jä Isaac jäts nawye'en jä Jacob. 27Jä Kunuukxtee ka' jyea'a juu te y'ookne, jä juu jyuujkyep xëma. Nitiya miits xka'nijaweta tuuna miits mkotsta.
Jä pawanen juu tnimëjep
(Mt 22.34-40)
28Ku t'amotenaxte tsoj jä Jesús oy y'atsew, tujk jä yajk'ixpëjkpa juu jä kutujken tnijawep, ojts t'amotenax tsoj nyatyukotseta jä kets ayuuk, wa'nit tninïjkx jä Jesús jäts tyajktïïwe:
—¿Juu pawanen mutujk juu tnimëjep nijum jä pawanen'ta?
29Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—Jä mutujk jä pawanen juu t'nimëjep yëwe juu waamp: Amotenaxe, mits Israel jayeta: jä Wintsën Kunuukxtee jäwe tyujke juu tniwintsenep. 30Mtsojkep jä Wintsën Kunuukxtee tujk'aa tujk'joot, tujkëye mëët jä mjaawen, nijum mëët mits jä winmayen jäts nijum mëët mits jä mawen. 31Jä juu mumäjtsk: Tsojke jä mugujk tsoj mits mnatsyeke. Nitujka we'en tka'nimëja jä pawanen we'en i'xun yëë mäjtsk.
32Jä yajk'ixpëjkpa juu jä kutujken tnijawep tnïmye jä Jesús:
—Oy we'en, mits yajk'ixpëjkpa. Tïwa jä juu mits mketsp: tujkam jä Kunuukxtee, nipëna kyawena we'en i'xun jä. 33Jäts jä Kunuukxtee xtsojket tujk'aa tujk'joot, nijum jä winmayen jäm xpëmet jäts nawye'en nijum jä mawen, jäts xtsojket jä mugujk tsoj mits mnatsyeke, jä tnimëjep katy jä tënejk nïpen juu yajktuntep tuwintsejken jäts tyajktoyta tënejk tsuts jäm juma jä tuwintsejken tpëmta.
34Ku jä Jesús t'amotenax tsoj y'atsew jä yajk'ixpëjkpa juu jä kutujken tnijawep oy tsuj, jäts tnïmye:
—Ka mits mjekëma juma jä Kunuukxtee kyutujken tmëëta.
Jäts ka' ojts y'ujk y'oyxtene tsoj tyajktïwetat tikati jä fariseos jayeta.
¿Pen jä tsyan jä kyo jä Mesías
(Mt 22.41-46; Lc 20.41-44)
35Jäp wye'na jä Jesús yajk'ixpïjk tsaptïjkp, jäts tyajktïïwe:
—¿Tyëx we'en wya'anta jä yajk'ixpëjkpata juu jä kutujken tnijawetep jäts jä Mesías jäwe y'ap y'okep jä David? 36Jä David keem, ku jä Kunuukx poj yajk kotse, jäts wya'an:
Jä Wintsën tnïmye ëts jä nwintsën:
Tsëëna ëts n'akayen pa'ay,
Konem ëts npëmet juu mka'määkxetep
Jäp mtejk patkep.
37¿Tsojwe we'en wya'anta jä Mesías jä David jä y'ap y'o'k, jä David këëm tnima jä Wintsën?
Jä jayeta, nimay jäm wyeneta, t'amotenaxta tujk'aa tujk'jot jä Jesús kyets ayuuk.
Jä Jesús tni'ëëne jä yajk'ixpëjkpata juu jä kutujken tnijawetep
(Mt 23.1-36; Lc 11.37-54; 20.45-47)
38Jä y'ixpëjken juu jä Jesús nikots: Wya'an mnay'ix'ijtetap oy yëë juu yajk'ixpëjktep juu tnijawetep jä kutujken, jä oy tsuj jyawetep jä yenijt wit juu myuwïtep jäts oy tsuj tsojkta yajkmukotstat ku jäm wiita mayjootm. 39Tum jä tsyojktep jä oy tsïïnken jäp ixpëjken tïjkp jäts nawye'en jäm nyëjkxta juma jä oy kaaky oy tojkx; 40jäts nawye'en tpëjketa jä jyëën jä tyëjk jä ku'eek te'extëjkta, jäts katy nïïkex tsoj jyatketa jek'am tsyapkotsta tuuna. Jääta niyuk tuketaketep jä tsaatsyipaaten tpaatap.
Jä yex juu pyëëm jä ku'eekte'ex
(Lc 21.1-4)
41Jä Jesús jäm wye'na tsyïna jä apëjken winkujk juma jä yex tpëmta, jäts t'ijx tsoj jä jayeta tpëmta jä myeen jäm apëjken jootm. Jä kumeen jayeta may jä myeen tpëmta. 42Wa'nit jya'y tujk jä ku'eek'tex ayoop, jäts tpïm jäm apëjken jootm mäjtsk jä pïjk puxen meen, ka tsyow niyuka. 43Wa'nit jä Jesús tyaxmujk jä y'ixpëjkpata, jäts yajknïmyete:
—Tïwa ëts nwa'any yëë ku'eek'tex juu ayoop oy yëë muniyujk jä yex tpïm katy yëë wiink jayeta; 44nijum yëë jayeta tpëmta jä yex juu twintane, jäts yëë te'extëjk, ayoop kutujkp, jäts nijum jä myeen tum pëmkëxne juu jaxip yajktujuukyep.
Currently Selected:
San Marcos 12: JKAYUUK
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
San Marcos 12
12
Tsoj tumu'ixa jä ka'oy tuumpata
(Mt 21.33-46; Lc 20.9-19)
1Wa'nit jä Jesús ojts tmaatyëjk jä kets ayuuk tsoj tumu'ixa. Jäts yajknïmyete: Tuk jä ya'atyëjk tpïm jä uva kam jäts tyajknatujk nijum jä kyam; wa'nit tyajk'ooye juma jä uva në'ë tyajkpitsemtat jäts nawye'en tyajk'ooye tujk jä tëjk juu wa'ts këxm juma tsyenat juu t'ixijtep jä uva kam. Wa'nit t'anuukx moy jä tyuumpata juu jäm wye'na tuntep wa'nit jä Wintsën ojts tsyeen jek'tanepa nïjkx. 2Ku jä ijt ojts nyax, wa'nit jä Wintsën jä tyuumpa tkex jäm uva kam jootm jäts t'amotewet jä pëëmtejk juu tuketakep. 3Jä kam ix'ijtpata jatye tmatste jä tuumpa, jäts tsiijkte wa'nit tkäxempijtne wenye nitiya tkamoyte. 4Wa'nit jä Wintsën tkäxkome jatujk jä tyuumpa, jä tuumpa jä'ye tyajktsatsyete kyupajk këxm jäts yajkxon tmukotsnaxte. 5Wa'nit ojts tkäxkome jatujk jä tyuumpa, jäts jä yajk'ookte. Ix'ook ojts tjak këx may jä tyuumpa; jäm winkex yajktsiijkte yajkwopta jäts winkex tyajk'ookte.
6Jatuk jä'ye tyaane: jä kyë'ëm unejk, juu tsyojknaxp. Wa'nit jä ojts tkex, yëë tïw, wintseketap ëts yëë n'unejk n'ijt. 7Jä uva kam y'ix'ijtpata nyatyukotsete. Yëë jawe n'ijt tmutanwap yëë pëëmtëjk nijum; jä oy ku nyajk'ookmet, jäts yëë nijum ïïm mutaanmep. 8Jäts tmatste, tyajk'ookte wa'nit jä nijkx kopk jekem ojts tnas'yupetene.
9¿Tsoj miits xpayoyta ti tyunep n'ijt jä uva kam nyiwintsën? Nëjkxp jäts nëjkx tyajk'ookix jä ka'oy tuumpata, jäts wiink jaye yajk tkëë'moet jä uva kam.
10Tis kanem miits xkotsta tsoj wya'an jäp jä kets ayuuk? We'n wya'an:
Jä tsaa juu jä pojtspata kyatsojkte
Jä twinpïjne xam juu tnimëjep.
11Jä Wintsën we'en tuump,
jäts atïwa ëëts xyajktan.
12Wanitjye t'uk matswaante jä Jesús, wa'ajts tnijaweta jäts jä yajktïjtep kuwen tumu'ixa jä kyets ayuuk juu kyetsp. Jä ojts tsëjketa jä may jayeta juu jä Jesús myëët, jäts yajkmatse'ejk wa'nit jääta jäm tsyoontene.
Jä fariseos jayeta tyajktïwete tsoj jä kupëëmen
(Mt 22.15-22; Lc 20.20-26)
13Jä fariseos jayeta tninëjkxte jä Jesús jä Herodes tyuumpa, jäts tyajktïwetat tikati tuuna wintsoj jä ke kyostoke jäts jatye nëjk tni'ëëneta. 14Jääta tninëjkxte wa'nit tyajktïwete:
—Mits yajk'ixpëjkpa, nijawep ëëts jäts juu mits mketsp tïwa jä, ka' mits xmëjpïm wintsoj yëë jayeta wya'anta, ka' mits tuuna mkets jäts jä jaye t'oyjawat. Juu mits mniketsp jä oy'në'ë oy'tuu jä Kunuukxtee jye. ¿Oy jäwe ku ëëts jä kupëmen nmee jä yajkutujkpa juu jäm roma, ook ka'? ¿Xpaatp ëëts ook ka' ëëts xpaaty jäts yajk kujuuyet?
15Jä Jesús, jatye ojts tjawa tsoj jääta jä kya'oy winmayen tmëëteta, jäts yajknïmyete:
—¿Tyëx ëts xtsots ixta? Yajkminta n'ijt tujk jä meen, jäts ëts n'ixet.
16Jäts yajkmoy jä meen, wa'nit jä Jesús nyëmxete:
—¿Pen yëë wiin y'aa myëët jäts pen yëë xyëë juu xyam yujkjaa myëët?
Jäts y'atsoote:
—Jä yajkutujkpa xyëë jäm.
17Wa'nit jä Jesús nyëmxete:
—Moota jä yajkutujkpa juuwe'e jä yajkutujkpa jyee, jäts jä Kunuukxtee xmootat juuwe'e jä Kunuukxte jyeep.
Jäts atïwa ojts tya'anta tsoj yajk'atsoowte.
Tyajktïwete tsojwe ijtet jä juuky'pëjken
(Mt 22.23-33; Lc 20.27-40)
18Wa'nit jä saduceos jayeta tninëjkxte jä Jesús. We'n jä wya'anta jäts jä ookpata ka' y'oya tsoj jyuukpëjktat jatujk ook; paaty ojts tyajktïweta tsoj ixwa:
19—Mits yajk'ixpëjkpa, jä Moisés we'en jä kets ayuuk tyajktan ku tujk jä ya'atyëjk juu tex mëët t'ijt jäts y'ookne jäts ka' y'unejk ijte mëët jä tye'extëjk, jä y'uts tmëët tsinikomep jä ku'eejk tex, konem jä y'unejk tuujk paatet jä y'atsy juu t'ookne. 20We'n jyaty, tujk ook jäm y'ijte niwuxtujkteta tujk atsy tujk utsta, jäts jä koop unejk tye'expïjk, ojts y'ookne ka' y'unejk ijte. 21Wa'nit jä mumäjtsk y'uts tpëjkome jä ku'eejk tex, jäts nawye'en jyaty ojts y'ookne ka y'unejk ijte. Nawye'en jyaty juu mutuujk, 22jäts tumwen jatye niwuxtujkteta; nipëna ojts tka' yajk'unejk paaty jä te'extëjk. Y'ix'ook ojts y'ookne jä te'extëjk nawye'en. 23Ku we'en, jä juujkpëjken ijt'waan, ku nëjkx jyuujkpëjkta jatujk'ook, ¿pen jäwe jä tye'extëjk y'ijtet jä te'extëjk, jäts niwuxtujtëjk jä ya'atyëjk ojts tmëët tsina?
24Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Ka' wye'na tsoj miits xpayoyta, ka' miits xnijaweta tsoj jäp jä kets ayuuk wya'an nika xnijaweta tsoj jä Kunuukxtee jä kyutujken tmëëta. 25Ku nëjkx jä ookpata jyuujkpëjkta, jä yatyëjkta jäts jä te'extëjkta ka nëjkx y'ujknapyëjketene, we'en nëjkx ijtene i'xun jä ángelesta juu jäm tsapjootm. 26Ku nëjkx jä ookpata jyuujkpëjkta, ¿jäts kanem mits xkotsta juu jä Moisés jyaay juma wya'an tsoj jä tsyin'aay yajkxon tyoy? Jä Kunuukxtee tnïmye jä Moisés: Ëts jäwe jä Kunuukxtee juu tkunuukx jä Abraham, jä Isaac jäts nawye'en jä Jacob. 27Jä Kunuukxtee ka' jyea'a juu te y'ookne, jä juu jyuujkyep xëma. Nitiya miits xka'nijaweta tuuna miits mkotsta.
Jä pawanen juu tnimëjep
(Mt 22.34-40)
28Ku t'amotenaxte tsoj jä Jesús oy y'atsew, tujk jä yajk'ixpëjkpa juu jä kutujken tnijawep, ojts t'amotenax tsoj nyatyukotseta jä kets ayuuk, wa'nit tninïjkx jä Jesús jäts tyajktïïwe:
—¿Juu pawanen mutujk juu tnimëjep nijum jä pawanen'ta?
29Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—Jä mutujk jä pawanen juu t'nimëjep yëwe juu waamp: Amotenaxe, mits Israel jayeta: jä Wintsën Kunuukxtee jäwe tyujke juu tniwintsenep. 30Mtsojkep jä Wintsën Kunuukxtee tujk'aa tujk'joot, tujkëye mëët jä mjaawen, nijum mëët mits jä winmayen jäts nijum mëët mits jä mawen. 31Jä juu mumäjtsk: Tsojke jä mugujk tsoj mits mnatsyeke. Nitujka we'en tka'nimëja jä pawanen we'en i'xun yëë mäjtsk.
32Jä yajk'ixpëjkpa juu jä kutujken tnijawep tnïmye jä Jesús:
—Oy we'en, mits yajk'ixpëjkpa. Tïwa jä juu mits mketsp: tujkam jä Kunuukxtee, nipëna kyawena we'en i'xun jä. 33Jäts jä Kunuukxtee xtsojket tujk'aa tujk'joot, nijum jä winmayen jäm xpëmet jäts nawye'en nijum jä mawen, jäts xtsojket jä mugujk tsoj mits mnatsyeke, jä tnimëjep katy jä tënejk nïpen juu yajktuntep tuwintsejken jäts tyajktoyta tënejk tsuts jäm juma jä tuwintsejken tpëmta.
34Ku jä Jesús t'amotenax tsoj y'atsew jä yajk'ixpëjkpa juu jä kutujken tnijawep oy tsuj, jäts tnïmye:
—Ka mits mjekëma juma jä Kunuukxtee kyutujken tmëëta.
Jäts ka' ojts y'ujk y'oyxtene tsoj tyajktïwetat tikati jä fariseos jayeta.
¿Pen jä tsyan jä kyo jä Mesías
(Mt 22.41-46; Lc 20.41-44)
35Jäp wye'na jä Jesús yajk'ixpïjk tsaptïjkp, jäts tyajktïïwe:
—¿Tyëx we'en wya'anta jä yajk'ixpëjkpata juu jä kutujken tnijawetep jäts jä Mesías jäwe y'ap y'okep jä David? 36Jä David keem, ku jä Kunuukx poj yajk kotse, jäts wya'an:
Jä Wintsën tnïmye ëts jä nwintsën:
Tsëëna ëts n'akayen pa'ay,
Konem ëts npëmet juu mka'määkxetep
Jäp mtejk patkep.
37¿Tsojwe we'en wya'anta jä Mesías jä David jä y'ap y'o'k, jä David këëm tnima jä Wintsën?
Jä jayeta, nimay jäm wyeneta, t'amotenaxta tujk'aa tujk'jot jä Jesús kyets ayuuk.
Jä Jesús tni'ëëne jä yajk'ixpëjkpata juu jä kutujken tnijawetep
(Mt 23.1-36; Lc 11.37-54; 20.45-47)
38Jä y'ixpëjken juu jä Jesús nikots: Wya'an mnay'ix'ijtetap oy yëë juu yajk'ixpëjktep juu tnijawetep jä kutujken, jä oy tsuj jyawetep jä yenijt wit juu myuwïtep jäts oy tsuj tsojkta yajkmukotstat ku jäm wiita mayjootm. 39Tum jä tsyojktep jä oy tsïïnken jäp ixpëjken tïjkp jäts nawye'en jäm nyëjkxta juma jä oy kaaky oy tojkx; 40jäts nawye'en tpëjketa jä jyëën jä tyëjk jä ku'eek te'extëjkta, jäts katy nïïkex tsoj jyatketa jek'am tsyapkotsta tuuna. Jääta niyuk tuketaketep jä tsaatsyipaaten tpaatap.
Jä yex juu pyëëm jä ku'eekte'ex
(Lc 21.1-4)
41Jä Jesús jäm wye'na tsyïna jä apëjken winkujk juma jä yex tpëmta, jäts t'ijx tsoj jä jayeta tpëmta jä myeen jäm apëjken jootm. Jä kumeen jayeta may jä myeen tpëmta. 42Wa'nit jya'y tujk jä ku'eek'tex ayoop, jäts tpïm jäm apëjken jootm mäjtsk jä pïjk puxen meen, ka tsyow niyuka. 43Wa'nit jä Jesús tyaxmujk jä y'ixpëjkpata, jäts yajknïmyete:
—Tïwa ëts nwa'any yëë ku'eek'tex juu ayoop oy yëë muniyujk jä yex tpïm katy yëë wiink jayeta; 44nijum yëë jayeta tpëmta jä yex juu twintane, jäts yëë te'extëjk, ayoop kutujkp, jäts nijum jä myeen tum pëmkëxne juu jaxip yajktujuukyep.
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in