Matthew 24
24
Jesus Sivuniksriqiruq Piyaqquġniałhanik Agaayyuvikpaum
1Jesus unitkaqsipmagu agaayyuvikpak maliġuaqtaiñ upyauġniġaat iniŋitñik agaayyuvikpaum. 2Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Iluqaisa makua tupqich qiñiŋitpisigich? Uqautigipsi, Kisiŋŋuqtaqaġumiñaitchuqunniiñ uyaġaŋmik qalliani atlam ulġusimaitchuamik.”
Jesus Sivuniksriqiruq Iłuiḷḷiuġutniglu Piyuaqsiułiksramiglu
3Jesus aquppipkaqtitlugu iġġimi taggisiqaqtuamik Olives-mik maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat kisipkuqhutiŋ apiqsruqługu, “Uqautitigut uumiŋa. Qakugun tamanna atuummiñiaqpa? Sukun iḷitchuqqutigun iḷitchuġigisivisa aggiyasiguvich suli nuna isukłiyasikpan?” 4Jesus-ŋum kiuniġai, “Qaunatqiaġigitchi iñuiḷḷi kinniŋitchumagaasi. 5Atakkii iñugiaktuat iñuich aggiġisirut uqaġutiŋ, ‘Christ-ŋuruŋa,’ aasiiñ kinnitñigutiŋ iñugiaktuanik iñuŋnik. 6Tusaagisirusi aŋuyaktuanik qanittuamiñ uŋasiksuamiñḷu. Iqsiñiaqasi atakkii iluqatiŋ tamatkua atuumaruksraurut aglaan isukłiñġitchuqsuli. 7Nunaaqqich aŋuyyiuġisirut akiḷḷiġiiksillutiŋ avatmun suli atanġuviich akiḷḷiġiiksillutiŋ avatmun, niġisuksiuliqmiḷutiŋ, suli nuna aulapmiḷuni nanipayaaq nunani. 8Iluqaitñik tamatkua aullaġniisaaġigai auliyautiłhum.
9“Qaisaugisirusi nagliksaaqsiuviksrapsitñun, suli tuqqutaułiksrapsitñun, uumigitchiulusi nunaaqqipayaaniñ piqutigiluŋa. 10Taimaniġuqpan iñugiaktuat iñuich ukpiġutaiġñiaqtut, aatchuutigiraġautilutiŋ avatmun suli uumikkutilutiŋ avatmun. 11Iñugiaktuat sivuniksriqiriŋŋuaqtuat aggiġisipmiñiqsut kinnitñigutiŋ iñugiaktuanik iñuŋnik. 12Suli pisigilugu iñuich pigiiḷiqiłhat iñugiaksitmukhutiŋ piqpakkutaat niglaqsiñiaġaa. 13Aglaan iñuk makitaruaq payaŋaiġuni isuanun anniqsukkaugisiruq. 14Quliaqtuaġigisigaat taamna tusaayugaallautaq Agaayyutim aŋaayuqautaagun, uqautigilugu nunaaqqipayaanun. Aquagun isukłitkisiruq.
Tatamnapiaġataqtuaksraq
15“Iñuk agliqiruaq ukuniŋa kaŋiqsiḷi. Qiñiġniaġiksi naġġunallapiaġataqtuaq qikaġlugu ipqitchuami inimi iniksraġiŋisamiñi, Daniel-ŋum Agaayyutim sivuniksriqiraa uqautigikkaŋa. 16Taipkunani uvluni iñuuniaqtuat nunaŋani Judea-m qimakkumaut iġġiñun. 17Iñuksuli itkumi tupiġmi qaaŋani atqaġniaqani aikł̣iġuni sumik tupiġmi iḷuaniñ. 18Kiñasuli iñuk nautchiiviŋmi itkumi utiġniaqani aikł̣iġuni quppiġaaġmiñik. 19Taipkua uvlut tikitpata, nakłiuŋ aġnat siŋaiyauniġumiŋ suli aakat miluktitchigumiŋ iḷiḷgauraġmiknik. 20Agaayutitchi qimałiksraqsi atuumatquŋiḷḷugu ukiumi naagaqaa minġuiqsiaġvium uvluani. 21Atakkii taivrumani nagliksaaqpaurałiksraq atuumagisiruq atrigiŋisaŋa atuumaruam aullaġniił̣haniñ nunam uvuŋanunaglaan. Taatnasiq nagliksaaqpaurałiq atuummitqiŋñiaŋitchuq taavruma aquagun. 22Aasii Atanġum makua uvlut iḷaŋŋaqtaaŋisuaqpagich, kiña iñuk anniqsukkauyumiñaitchuq. Aglaan pisigiplugich piksraqtaani Agaayyutim taapkua uvlut iḷaŋŋaqtaaġisigai. 23Taimaniġuqpan kia iñuum uqautikpasi, ‘Qiñiqsiuŋ, uvva Christ,’ naagaqaa itnaqpasi, ‘Ikaniittuq,’ ukpiġiniaqasigik. 24Atakkii anniqsuqtiŋŋuat suli sivuniksriqiriŋŋuat iḷigisirut savaaqaġutiŋ kamanaqtuanik savaanik suli quviqnaqtuanik. Taapkunuuna kinniñiaġniġaich Agaayyutim piksraqtaaŋi pisaġiyumiñaġumisigik. 25Ataŋii, uqautigipsi taavrumiŋa atuummigaluaqnagu.
26“Aasiiḷi kisupayaam uqautikpasi Christ iñuiḷaami inniḷugu tatpavuŋaqasi naagaqaa iriqsimaniḷugu uvani tupqum iḷuani ukpiġiniaqasiuŋ. 27Atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiġisiruq atriḷugu ikniqpalaŋmun qaummaġiksipmatun qiḷak kivaknamiñ kanaknamun. 28Sumipayaaqsuli tuquŋaruaq itpan, tavruŋa tiŋmiaqpaich tuquŋaraqtuġuuruat katisuurut.
Aggił̣iksraŋa Iġñiŋan Iñuum
29“Aquuraŋagunaasiiñ uvluiñ nagliksaaqsiułhum,
siqiñiq taaqsigisiruq
suli tatqiq qaumaġinġiġuni,
uvluġiat katagaqmiḷutiŋ qiḷaŋmiñ
suli qaummatipayaaŋi siḷam nuktitaulutiŋ inimikniñ.
Isaiah 13:10; 34:4
30Taivrumani uvluni iḷitchuqqutaa Iġñiŋan Iñuum sagviġisiruq qiḷaŋmi. Iñupayaaŋa nunam qialuni qiñiġisigaat Iġñiŋa Iñuum aggiqsuaq nuviyakun qiḷaŋmiñ saŋŋimigun suli kamanallapiaqtuakun kamanautmigun. 31Qalġuqtautiqpaktuġlugich nipituruat tuyuġigisigai isaġuligikkani katitchityaqtillugich piksraqtaaġmiñik iñuŋnik nakitñapayaaq nunami.
Iḷisaaksraŋa Asirritḷaitchuam Napaaqtum
32“Iḷisaaqaġitchi fig napaaqtumiñ, itnaqhuni, akiġuiñ milukataŋich naugaqsipmata suli suŋaaqsipḷutiŋ qituglipmata iḷisimaraġigiksi upinġaam qallił̣ha. 33Taatnatuntuuq qiñiġupsigik tamatkua atuummiruat iḷisimaniaqmigiksi Iġñiŋa Iñuum qalliḷḷapiaqtilaaŋa qakma. 34Iḷumun uqautigipsi, Iñuich iñuuniaqtuat pakma tuquaniŋniaŋitchut tamanna suapayaaq atuumaanikkaluaqnagu. 35Iluqani nuna suli qiḷak piyaqqukkaugisiruk, aglaan uqałhich uqautigikkatka piiñġiġumiñaitchut.
Pivia Aggił̣iksraŋan Iḷisimaraitchuq
36“Kia-unniiñ iñuum nalugaa uvluq naagaqaa sassaq sumi tikisilaaksraŋa. Isaġulgich qiḷaŋmiittuat unniikii iġñiġuruam nalugaat. Kisimi aapam iḷisimagaa. 37Iġñiŋa Iñuum aggiqpan taimanisun itkisiruq atriḷugich iñuich iñuuniaqmatun uvluiñi Noah-m. 38Atakkii taipkunani uvluni sivuani uliqpałhum iñuich niġimaaqtut imiqsimaaqhutiŋlu, iḷaqatniktuqhutiŋ suli qitunġatiŋ iḷaqatniktuqtitlugich Noah-m isiġniałhanunaglaan umiamun. 39Iñuich iḷitchuġiŋiññiqsut atuumaniaqtuamik uliqpaŋmun pisaġilġataqtitlutiŋ. Taatnatun itkisipmiuq Iġñiŋa Iñuum aggiqpan. 40Malġuk aŋutik savaktuak nautchiiviŋmi, iḷaqataa tigurauliġisiruq aasiiñ iḷaqataa uniktauliġuni. 41Malġuk aġnak mukkaaksriuqtuak mukkaaksriuġviŋmi, iḷaqataa tigurauliġisiruq aasiiñ iḷaqataa uniktauliġuni.
42“Taatnaġusi ataramik itqanaitchuksraurusi, atakkii nalugiksi sumi uvlumi atannapsi aggiġñiaqtilaaŋanik. 43Aglaan iḷisimayumagiksi una, tupqum iñuan iḷisimayumiuŋ napmun iḷikpan unnuaq tigliŋniaqtim aggiġñiaqtilaaŋa qaunaginayaqtuq tigliŋniaqti siqumġutitquŋiḷḷugu tupiġmiñun. 44Taatnatuntuuq itqanaitchuksraupmiusi atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiġñiaqtuq sassaġniġmi niġiugvigiŋisapsitñi.
Tuniqsimaruaq Naaga Tuniqsimaitchuaq Savakti
45“Kiña tuniqsimaruaŋupluni isumatupluniḷu savaktauva? Ilaaŋuruq aŋaayuqam qaukłiḷiutikkaŋa atlanun savaktimiñun tupiġmiñi ittuanun niqiksritñiktaqtuamun piviksraq nallaullapiaqługu. 46Qanutun quviasuktigigisiva taamna savakti aŋaayuqam utiġumi paqitaŋa savaaġiglugu. 47Iḷumun uqautigipsi, atanġum piksraqtaaġigisigaa taamna savakti qaunaksritqulugu iluqaitñik suuraġmiñik. 48Aglaan qanuq savaktauniqpan pigiitḷuni? Isumapiaġniqsuq iŋmiñun, ‘Aŋaayuqaġa maunauraq utiġniaŋitchuq,’ 49aasiiñ anaumiaqsiḷugich atlat savaqatini suli niġiqatigiplugiḷḷu imiqatigiplugiḷḷu imiqtuqtit. 50Aŋaayuqaŋa taavruma savaktim utiġniaqtuq iḷaŋatigun uvlut niġiugiŋisillugu ilaanik sassaġniġmiḷu qaunagiŋisillugu. 51Atanġata aggiġumi tatapsallapiaġisigaa piqasiutipkaġlugulu ukpiŋŋuaqtinun. Tavrani iñuich qiagisirut tiriquulatchiḷugiḷḷu kiggutitiŋ.”
Currently Selected:
Matthew 24: esk
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 2010, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Matthew 24
24
Jesus Sivuniksriqiruq Piyaqquġniałhanik Agaayyuvikpaum
1Jesus unitkaqsipmagu agaayyuvikpak maliġuaqtaiñ upyauġniġaat iniŋitñik agaayyuvikpaum. 2Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Iluqaisa makua tupqich qiñiŋitpisigich? Uqautigipsi, Kisiŋŋuqtaqaġumiñaitchuqunniiñ uyaġaŋmik qalliani atlam ulġusimaitchuamik.”
Jesus Sivuniksriqiruq Iłuiḷḷiuġutniglu Piyuaqsiułiksramiglu
3Jesus aquppipkaqtitlugu iġġimi taggisiqaqtuamik Olives-mik maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat kisipkuqhutiŋ apiqsruqługu, “Uqautitigut uumiŋa. Qakugun tamanna atuummiñiaqpa? Sukun iḷitchuqqutigun iḷitchuġigisivisa aggiyasiguvich suli nuna isukłiyasikpan?” 4Jesus-ŋum kiuniġai, “Qaunatqiaġigitchi iñuiḷḷi kinniŋitchumagaasi. 5Atakkii iñugiaktuat iñuich aggiġisirut uqaġutiŋ, ‘Christ-ŋuruŋa,’ aasiiñ kinnitñigutiŋ iñugiaktuanik iñuŋnik. 6Tusaagisirusi aŋuyaktuanik qanittuamiñ uŋasiksuamiñḷu. Iqsiñiaqasi atakkii iluqatiŋ tamatkua atuumaruksraurut aglaan isukłiñġitchuqsuli. 7Nunaaqqich aŋuyyiuġisirut akiḷḷiġiiksillutiŋ avatmun suli atanġuviich akiḷḷiġiiksillutiŋ avatmun, niġisuksiuliqmiḷutiŋ, suli nuna aulapmiḷuni nanipayaaq nunani. 8Iluqaitñik tamatkua aullaġniisaaġigai auliyautiłhum.
9“Qaisaugisirusi nagliksaaqsiuviksrapsitñun, suli tuqqutaułiksrapsitñun, uumigitchiulusi nunaaqqipayaaniñ piqutigiluŋa. 10Taimaniġuqpan iñugiaktuat iñuich ukpiġutaiġñiaqtut, aatchuutigiraġautilutiŋ avatmun suli uumikkutilutiŋ avatmun. 11Iñugiaktuat sivuniksriqiriŋŋuaqtuat aggiġisipmiñiqsut kinnitñigutiŋ iñugiaktuanik iñuŋnik. 12Suli pisigilugu iñuich pigiiḷiqiłhat iñugiaksitmukhutiŋ piqpakkutaat niglaqsiñiaġaa. 13Aglaan iñuk makitaruaq payaŋaiġuni isuanun anniqsukkaugisiruq. 14Quliaqtuaġigisigaat taamna tusaayugaallautaq Agaayyutim aŋaayuqautaagun, uqautigilugu nunaaqqipayaanun. Aquagun isukłitkisiruq.
Tatamnapiaġataqtuaksraq
15“Iñuk agliqiruaq ukuniŋa kaŋiqsiḷi. Qiñiġniaġiksi naġġunallapiaġataqtuaq qikaġlugu ipqitchuami inimi iniksraġiŋisamiñi, Daniel-ŋum Agaayyutim sivuniksriqiraa uqautigikkaŋa. 16Taipkunani uvluni iñuuniaqtuat nunaŋani Judea-m qimakkumaut iġġiñun. 17Iñuksuli itkumi tupiġmi qaaŋani atqaġniaqani aikł̣iġuni sumik tupiġmi iḷuaniñ. 18Kiñasuli iñuk nautchiiviŋmi itkumi utiġniaqani aikł̣iġuni quppiġaaġmiñik. 19Taipkua uvlut tikitpata, nakłiuŋ aġnat siŋaiyauniġumiŋ suli aakat miluktitchigumiŋ iḷiḷgauraġmiknik. 20Agaayutitchi qimałiksraqsi atuumatquŋiḷḷugu ukiumi naagaqaa minġuiqsiaġvium uvluani. 21Atakkii taivrumani nagliksaaqpaurałiksraq atuumagisiruq atrigiŋisaŋa atuumaruam aullaġniił̣haniñ nunam uvuŋanunaglaan. Taatnasiq nagliksaaqpaurałiq atuummitqiŋñiaŋitchuq taavruma aquagun. 22Aasii Atanġum makua uvlut iḷaŋŋaqtaaŋisuaqpagich, kiña iñuk anniqsukkauyumiñaitchuq. Aglaan pisigiplugich piksraqtaani Agaayyutim taapkua uvlut iḷaŋŋaqtaaġisigai. 23Taimaniġuqpan kia iñuum uqautikpasi, ‘Qiñiqsiuŋ, uvva Christ,’ naagaqaa itnaqpasi, ‘Ikaniittuq,’ ukpiġiniaqasigik. 24Atakkii anniqsuqtiŋŋuat suli sivuniksriqiriŋŋuat iḷigisirut savaaqaġutiŋ kamanaqtuanik savaanik suli quviqnaqtuanik. Taapkunuuna kinniñiaġniġaich Agaayyutim piksraqtaaŋi pisaġiyumiñaġumisigik. 25Ataŋii, uqautigipsi taavrumiŋa atuummigaluaqnagu.
26“Aasiiḷi kisupayaam uqautikpasi Christ iñuiḷaami inniḷugu tatpavuŋaqasi naagaqaa iriqsimaniḷugu uvani tupqum iḷuani ukpiġiniaqasiuŋ. 27Atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiġisiruq atriḷugu ikniqpalaŋmun qaummaġiksipmatun qiḷak kivaknamiñ kanaknamun. 28Sumipayaaqsuli tuquŋaruaq itpan, tavruŋa tiŋmiaqpaich tuquŋaraqtuġuuruat katisuurut.
Aggił̣iksraŋa Iġñiŋan Iñuum
29“Aquuraŋagunaasiiñ uvluiñ nagliksaaqsiułhum,
siqiñiq taaqsigisiruq
suli tatqiq qaumaġinġiġuni,
uvluġiat katagaqmiḷutiŋ qiḷaŋmiñ
suli qaummatipayaaŋi siḷam nuktitaulutiŋ inimikniñ.
Isaiah 13:10; 34:4
30Taivrumani uvluni iḷitchuqqutaa Iġñiŋan Iñuum sagviġisiruq qiḷaŋmi. Iñupayaaŋa nunam qialuni qiñiġisigaat Iġñiŋa Iñuum aggiqsuaq nuviyakun qiḷaŋmiñ saŋŋimigun suli kamanallapiaqtuakun kamanautmigun. 31Qalġuqtautiqpaktuġlugich nipituruat tuyuġigisigai isaġuligikkani katitchityaqtillugich piksraqtaaġmiñik iñuŋnik nakitñapayaaq nunami.
Iḷisaaksraŋa Asirritḷaitchuam Napaaqtum
32“Iḷisaaqaġitchi fig napaaqtumiñ, itnaqhuni, akiġuiñ milukataŋich naugaqsipmata suli suŋaaqsipḷutiŋ qituglipmata iḷisimaraġigiksi upinġaam qallił̣ha. 33Taatnatuntuuq qiñiġupsigik tamatkua atuummiruat iḷisimaniaqmigiksi Iġñiŋa Iñuum qalliḷḷapiaqtilaaŋa qakma. 34Iḷumun uqautigipsi, Iñuich iñuuniaqtuat pakma tuquaniŋniaŋitchut tamanna suapayaaq atuumaanikkaluaqnagu. 35Iluqani nuna suli qiḷak piyaqqukkaugisiruk, aglaan uqałhich uqautigikkatka piiñġiġumiñaitchut.
Pivia Aggił̣iksraŋan Iḷisimaraitchuq
36“Kia-unniiñ iñuum nalugaa uvluq naagaqaa sassaq sumi tikisilaaksraŋa. Isaġulgich qiḷaŋmiittuat unniikii iġñiġuruam nalugaat. Kisimi aapam iḷisimagaa. 37Iġñiŋa Iñuum aggiqpan taimanisun itkisiruq atriḷugich iñuich iñuuniaqmatun uvluiñi Noah-m. 38Atakkii taipkunani uvluni sivuani uliqpałhum iñuich niġimaaqtut imiqsimaaqhutiŋlu, iḷaqatniktuqhutiŋ suli qitunġatiŋ iḷaqatniktuqtitlugich Noah-m isiġniałhanunaglaan umiamun. 39Iñuich iḷitchuġiŋiññiqsut atuumaniaqtuamik uliqpaŋmun pisaġilġataqtitlutiŋ. Taatnatun itkisipmiuq Iġñiŋa Iñuum aggiqpan. 40Malġuk aŋutik savaktuak nautchiiviŋmi, iḷaqataa tigurauliġisiruq aasiiñ iḷaqataa uniktauliġuni. 41Malġuk aġnak mukkaaksriuqtuak mukkaaksriuġviŋmi, iḷaqataa tigurauliġisiruq aasiiñ iḷaqataa uniktauliġuni.
42“Taatnaġusi ataramik itqanaitchuksraurusi, atakkii nalugiksi sumi uvlumi atannapsi aggiġñiaqtilaaŋanik. 43Aglaan iḷisimayumagiksi una, tupqum iñuan iḷisimayumiuŋ napmun iḷikpan unnuaq tigliŋniaqtim aggiġñiaqtilaaŋa qaunaginayaqtuq tigliŋniaqti siqumġutitquŋiḷḷugu tupiġmiñun. 44Taatnatuntuuq itqanaitchuksraupmiusi atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiġñiaqtuq sassaġniġmi niġiugvigiŋisapsitñi.
Tuniqsimaruaq Naaga Tuniqsimaitchuaq Savakti
45“Kiña tuniqsimaruaŋupluni isumatupluniḷu savaktauva? Ilaaŋuruq aŋaayuqam qaukłiḷiutikkaŋa atlanun savaktimiñun tupiġmiñi ittuanun niqiksritñiktaqtuamun piviksraq nallaullapiaqługu. 46Qanutun quviasuktigigisiva taamna savakti aŋaayuqam utiġumi paqitaŋa savaaġiglugu. 47Iḷumun uqautigipsi, atanġum piksraqtaaġigisigaa taamna savakti qaunaksritqulugu iluqaitñik suuraġmiñik. 48Aglaan qanuq savaktauniqpan pigiitḷuni? Isumapiaġniqsuq iŋmiñun, ‘Aŋaayuqaġa maunauraq utiġniaŋitchuq,’ 49aasiiñ anaumiaqsiḷugich atlat savaqatini suli niġiqatigiplugiḷḷu imiqatigiplugiḷḷu imiqtuqtit. 50Aŋaayuqaŋa taavruma savaktim utiġniaqtuq iḷaŋatigun uvlut niġiugiŋisillugu ilaanik sassaġniġmiḷu qaunagiŋisillugu. 51Atanġata aggiġumi tatapsallapiaġisigaa piqasiutipkaġlugulu ukpiŋŋuaqtinun. Tavrani iñuich qiagisirut tiriquulatchiḷugiḷḷu kiggutitiŋ.”
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 2010, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.