Sirakin kirja 16
16
Jumala rankaisee ja palkitsee
1 #
Viis. 4:1
Älä toivo suurta laumaa lapsia,
jos heistä tulee tyhjäntoimittajia,
äläkä iloitse jumalattomista pojista.
2Älä iloitse, vaikka heitä olisi paljonkin,
jos heissä ei ole Herran pelkoa.
3Älä ole varma, että he saavat elää,
älä luota heidän suureen määräänsä.
{Ennenaikainen suru saa sinut vaikeroimaan,
äkkiarvaamatta kuulet heidän kuolleen.}
Yksi ainoa lapsi voi olla parempi kuin tuhat muuta,
ja parempi on kuolla lapsettomana
kuin jättää jälkeensä jumalattomia lapsia.
4 #
1. Moos. 18, 19; Saarn. 9:15 Yksi viisas mies voi pelastaa kaupungin,
luopioiden sukukunta häviää tyhjiin.
5Monia tällaisia tapauksia olen omin silmin nähnyt,
vielä kauheammista ovat korvani kuulleet:
6 #
Sir. 45:18,19; 4. Moos. 16:35 synnintekijöiden joukkoon iskee roihuava tuli,
luopioita vastaan syttyy hehkuva viha.
7 #
1. Moos. 6:1–4; Viis. 14:6; Bar. 3:26–28 Herra ei leppynyt muinaisajan jättiläisille,
jotka voimiensa tunnossa nousivat kapinaan.
8 #
1. Moos. 19:4–11,23–25; Hes. 16:49,50 Ei hän armahtanut Lootin asuinpaikan väkeä,
jonka ylpeys kauhistutti häntä,
9 #
2. Moos. 23:33, 34:11–16; 5. Moos. 7:1,2 eikä säälinyt tuhoon tuomittuja kansoja,
jotka raivattiin tieltä niiden syntien vuoksi.
{Tämän kaiken hän teki niskoitteleville kansoille,
eikä hän säästänyt omaakaan kansaansa.}
10 #
2. Moos. 12:37; 4. Moos. 11:21; 5. Moos. 1:43, 2:14 Sen kokivat ne kuusisataatuhatta miestä,
jotka menehtyivät autiomaahan uhmakkuutensa tähden.
{Ruoskien ja armahtaen, lyöden ja parantaen
Herra varjeli omiaan, kuritti ja hoiti.}
11 #
Sir. 5:6; 2. Moos. 32:9,10, 33:3,5 Vaikka vain yksi ainoa olisi uppiniskainen,
ihme olisi, jos hän välttäisi rangaistuksen.
Herra on laupias, mutta hän myös vihaa,
hän on armahtava valtias mutta osoittaa vihansa.
12Yhtä paljon kuin armoaan hän jakaa kuritusta,
hän tuomitsee jokaisen tämän tekojen mukaan.
13Ei pääse synnintekijä saaliineen pakoon,
eikä hurskaan kärsivällinen odotus jää täyttymättä.
Kukaan ei voi kätkeytyä
14Herra antaa tilaisuuden hyviin tekoihin,
ja jokainen saa palkan tekojensa mukaan.
{ 15#2. Moos. 7:3, 9:16Hän kovetti faraon, niin ettei tämä tuntenut häntä,
jotta hänen voimansa tulisi tunnetuksi kaikkialla taivaan alla.
16Koko luomakunta näkee, kuinka laupias hän on.
Hän antoi valonsa ja pimeytensä Aadamille.}
17Älä sano: »Minä olen Herralta piilossa,
kuka taivaan korkeudessa minua muistaa?
Ihmispaljouden keskellä minua ei tunneta –
mikä olen minä mittaamattomassa luomakunnassa?
18Taivas horjuu, horjuvat taivasten taivaat,
syvyyksien vedet ja maa,
kun hän niitä tarkastelee.
{Hänen tahdostaan kaikkeus syntyi ja on yhä olemassa.}
19Vuoret ja maan perustukset järkkyvät,
kun hän luo katseensa niihin.
20Mutta kuka sellaista osaa ajatella,
kuka pystyy pohtimaan hänen teitään?
21 #
Saarn. 11:5
Ei ihminen myrskytuultakaan näe.
Suurin osa Herran teoista on salattuja.
22Kuka osaisi kertoa hänen vanhurskaista teoistaan?
Kuka jaksaa odottaa? Tilinteko on kaukana,
{kaikki tutkitaan vasta lopussa}.»
23Näin ajattelee ymmärtämätön,
näin tyhmästi ajattelee järjetön, harhautunut ihminen.
Luomakunta todistaa Herran viisaudesta
24Kuule minua, poikani, ota opetukseni vastaan
ja paina mieleesi, mitä puhun.
25Oppi, jonka minulta saat, on punnittua puhetta,
minä jaan tietoa tarkoin harkiten.
26Alussa, kaiken luodessaan
Herra antoi kullekin luodulle#16:26–28 Näissä jakeissa on kyse taivaankappaleista. Vrt. 43,10, 1. Moos. 1:14–18, Ps. 104:19, Viis. 11:20. oman tehtävän.
27Hän järjesti kaikkien tehtävät ikuisiksi ajoiksi
ja jakoi piirit, joissa toimia ajasta aikaan.
Nuo luodut eivät näe nälkää eivätkä väsy
eivätkä koskaan jätä tehtäviään.
28Yksikään ei kulkeudu toisen tielle,
eivätkä ne ikinä uhmaa hänen sanaansa.
29Sitten Herra käänsi katseensa maahan
ja täytti sen hyvyyksillään,
30peitti sen kaikenlaisilla elävillä olennoilla.
Maahan ne aikanaan palaavat.
Currently Selected:
Sirakin kirja 16: FB92
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007
Sirakin kirja 16
16
Jumala rankaisee ja palkitsee
1 #
Viis. 4:1
Älä toivo suurta laumaa lapsia,
jos heistä tulee tyhjäntoimittajia,
äläkä iloitse jumalattomista pojista.
2Älä iloitse, vaikka heitä olisi paljonkin,
jos heissä ei ole Herran pelkoa.
3Älä ole varma, että he saavat elää,
älä luota heidän suureen määräänsä.
{Ennenaikainen suru saa sinut vaikeroimaan,
äkkiarvaamatta kuulet heidän kuolleen.}
Yksi ainoa lapsi voi olla parempi kuin tuhat muuta,
ja parempi on kuolla lapsettomana
kuin jättää jälkeensä jumalattomia lapsia.
4 #
1. Moos. 18, 19; Saarn. 9:15 Yksi viisas mies voi pelastaa kaupungin,
luopioiden sukukunta häviää tyhjiin.
5Monia tällaisia tapauksia olen omin silmin nähnyt,
vielä kauheammista ovat korvani kuulleet:
6 #
Sir. 45:18,19; 4. Moos. 16:35 synnintekijöiden joukkoon iskee roihuava tuli,
luopioita vastaan syttyy hehkuva viha.
7 #
1. Moos. 6:1–4; Viis. 14:6; Bar. 3:26–28 Herra ei leppynyt muinaisajan jättiläisille,
jotka voimiensa tunnossa nousivat kapinaan.
8 #
1. Moos. 19:4–11,23–25; Hes. 16:49,50 Ei hän armahtanut Lootin asuinpaikan väkeä,
jonka ylpeys kauhistutti häntä,
9 #
2. Moos. 23:33, 34:11–16; 5. Moos. 7:1,2 eikä säälinyt tuhoon tuomittuja kansoja,
jotka raivattiin tieltä niiden syntien vuoksi.
{Tämän kaiken hän teki niskoitteleville kansoille,
eikä hän säästänyt omaakaan kansaansa.}
10 #
2. Moos. 12:37; 4. Moos. 11:21; 5. Moos. 1:43, 2:14 Sen kokivat ne kuusisataatuhatta miestä,
jotka menehtyivät autiomaahan uhmakkuutensa tähden.
{Ruoskien ja armahtaen, lyöden ja parantaen
Herra varjeli omiaan, kuritti ja hoiti.}
11 #
Sir. 5:6; 2. Moos. 32:9,10, 33:3,5 Vaikka vain yksi ainoa olisi uppiniskainen,
ihme olisi, jos hän välttäisi rangaistuksen.
Herra on laupias, mutta hän myös vihaa,
hän on armahtava valtias mutta osoittaa vihansa.
12Yhtä paljon kuin armoaan hän jakaa kuritusta,
hän tuomitsee jokaisen tämän tekojen mukaan.
13Ei pääse synnintekijä saaliineen pakoon,
eikä hurskaan kärsivällinen odotus jää täyttymättä.
Kukaan ei voi kätkeytyä
14Herra antaa tilaisuuden hyviin tekoihin,
ja jokainen saa palkan tekojensa mukaan.
{ 15#2. Moos. 7:3, 9:16Hän kovetti faraon, niin ettei tämä tuntenut häntä,
jotta hänen voimansa tulisi tunnetuksi kaikkialla taivaan alla.
16Koko luomakunta näkee, kuinka laupias hän on.
Hän antoi valonsa ja pimeytensä Aadamille.}
17Älä sano: »Minä olen Herralta piilossa,
kuka taivaan korkeudessa minua muistaa?
Ihmispaljouden keskellä minua ei tunneta –
mikä olen minä mittaamattomassa luomakunnassa?
18Taivas horjuu, horjuvat taivasten taivaat,
syvyyksien vedet ja maa,
kun hän niitä tarkastelee.
{Hänen tahdostaan kaikkeus syntyi ja on yhä olemassa.}
19Vuoret ja maan perustukset järkkyvät,
kun hän luo katseensa niihin.
20Mutta kuka sellaista osaa ajatella,
kuka pystyy pohtimaan hänen teitään?
21 #
Saarn. 11:5
Ei ihminen myrskytuultakaan näe.
Suurin osa Herran teoista on salattuja.
22Kuka osaisi kertoa hänen vanhurskaista teoistaan?
Kuka jaksaa odottaa? Tilinteko on kaukana,
{kaikki tutkitaan vasta lopussa}.»
23Näin ajattelee ymmärtämätön,
näin tyhmästi ajattelee järjetön, harhautunut ihminen.
Luomakunta todistaa Herran viisaudesta
24Kuule minua, poikani, ota opetukseni vastaan
ja paina mieleesi, mitä puhun.
25Oppi, jonka minulta saat, on punnittua puhetta,
minä jaan tietoa tarkoin harkiten.
26Alussa, kaiken luodessaan
Herra antoi kullekin luodulle#16:26–28 Näissä jakeissa on kyse taivaankappaleista. Vrt. 43,10, 1. Moos. 1:14–18, Ps. 104:19, Viis. 11:20. oman tehtävän.
27Hän järjesti kaikkien tehtävät ikuisiksi ajoiksi
ja jakoi piirit, joissa toimia ajasta aikaan.
Nuo luodut eivät näe nälkää eivätkä väsy
eivätkä koskaan jätä tehtäviään.
28Yksikään ei kulkeudu toisen tielle,
eivätkä ne ikinä uhmaa hänen sanaansa.
29Sitten Herra käänsi katseensa maahan
ja täytti sen hyvyyksillään,
30peitti sen kaikenlaisilla elävillä olennoilla.
Maahan ne aikanaan palaavat.
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007