San Juan 4
4
1-3Coo Jesús miädoyhajty coogä fariseoshajxy hänajty tøø miädoyhaty coogä Jesús jaꞌa jiamiøødhajxy hänajty maas may yajmäbøcy y yajnäbety quejee Juan, mänit Jesúshajxy wyiimbijty Judea. Galilea hajxy ñøcxtägajch.
4Jim̱ hajxy ñaxøøyy Samarianaaxooty. 5Mänit hajxy jim̱ miejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Sicar jim̱ Samarianaaxooty, mäwiingóṉ maa José ñädeedyñaax̱än. Jaꞌa tieedy jaduhṉ jecy xøhajt Jacob. 6-8Jim̱ä nøøjut mädyii José yajmämähmøøyyä coo Jacob yhoꞌcy. Coo Jesúshajxy jim̱ miejch maa nøøjutän, tøø Jesús hänajty yhanuuꞌxøꞌøy. Mänit Jesús yhøxtaacy nøøjutpaꞌa. Tøø hänajty quiujyxiøøjøꞌøy. Mänitä jiamiøødhajxy ñøcxy cajptooty juuguiaabiä. Mänitä toꞌoxiøjc tuꞌug quiädaacy nøøgoom̱bä; Samaria hänajty chooñ. Mänit Jesús toꞌoxiøjc ñämaayy:
―Høøc̈hä nøø móoyyäc.
9Mänit Jesús ñämaayyä:
―Tiic̈h miic̈h nøø coo xmiäyujwaꞌañ. Jueꞌe miic̈h mdsooñ Judea. Høøc̈h, yaac̈h ndsooñ Samaria.
(Ix̱, cabä Judéabä jäyaꞌayhajxy hänajty miøødnijiootpaadyii jaꞌa Samáriabä jäyaꞌayhajxy.) 10Mänit Jesús yhadsooyy:
―Coo häxøpy mnajuøꞌøy tii mayhajt Dios tiunaam̱by maa miic̈hcøxpän y pøṉc̈h høøc̈h cooc̈h jaꞌa nøø tøø nja yujwaꞌañ, mänítøch cu xmiäyujwaaṉ̃ jaꞌa nøø jaꞌa ni mänaa caꞌa tøøtspä.
11Mänitä toꞌoxiøjc yhadsooyy:
―Tsäguhm̱, cøøc hädaa nøøjut. Caj miic̈h tii mmøødä coo jaꞌa nøø myajwohm̱bädsǿm̱ät. Maa tyijy miic̈h jaꞌa nøø mbáadät, jaꞌa ni mänaa caꞌa tøøtspä. 12Nejy, maas mǿctäm miic̈h cuhdujt mmøødä quejee Jacob cuhdujt jegyhajty miøødä, jaꞌa hajxy hijty nhaphajt ndeedyhájtäm. Jeꞌe hädaa nøøjut xyajmämähmǿøyyäm. Yaa jecy ñøøhuucy møødä yhuunghajxy møødä yhanimalhajxy.
13Mänit Jesús yhadsooyy:
―Coo hädaa nøø hajxy yhuꞌugy, najxp tiødsøꞌøhajxy jaduhṉ. Mänit hajxy tiødsøꞌøbáatägumbä cujaboom cumaax̱c. 14Høøc̈h, nyéjpiøch jaꞌa nøø, jaꞌa ni mänaa caꞌa tøøtspä. Coo hajxy yhúꞌugät, ni mänaa jaꞌa tødsøꞌø hajxy quiaꞌa paattägájtsänät. Cøjxtaꞌaxiøø hajxy jaduhṉ jiugyhadaꞌañ nebiä Dios jiugyhatiän.
15Cahnä toꞌoxiøjc jaꞌa mädiaꞌagy hänajty wyiinjuøꞌøyñä nebiä Jesús jaꞌa nøø ñägapxiän. Jueꞌe Jesús jaduhṉ ñänøøm̱ jaꞌa mayhajt jaꞌa Dios jaduhṉ tiunaam̱by maa højtscøxpän. Mänit toꞌoxiøjc miänaaṉ̃:
―Høøc̈hä nøø móoyyäc nébiøch tødsøꞌø xquiaꞌa páatnät. Jadúhṉhøch yaa miṉ ngaꞌa nøøwóhṉnät.
16Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Nøcx jaꞌa mnihyhap møjyaꞌax; mänit yaa mwoomínät.
17Mänit toꞌoxiøjc yhadsooyy:
―Cábøch nnihyhap.
Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Tehm̱ tiøyhajt miic̈h jaduhṉ mmänaꞌañ coo nihyhap mgaꞌa møødä. 18Mägoox̱cä mnihyhap tøø mmøødtsänaꞌay, y yøꞌø yaꞌadiøjc xim̱ mmøødpä, tøyhajt, caꞌa myiic̈hä mhamdsoo nihyhap yøꞌø.
19Mänit toꞌoxiøjc miänaaṉ̃:
―Tsäguhm̱, nyoꞌmädóobiøch jaduhṉ coo miic̈h jaꞌa Dioshespíritu mmøødä. 20Jim̱ højts nhap ndeedy jaꞌa Dios hajxy hijty jecy wyiingudsähgøꞌøy maa yøꞌø tuṉän. Pero mijts mänaam̱b coo hajxy jim̱ nwiingudsähgǿøyyämät jim̱ Jerusalén.
21Mänit Jesús yhadsooyy:
―Muuxy, mäbǿjcägøch nmädiaꞌagy. Habaadáaṉnäp jeꞌejän coo mijts jaꞌa Diosteedy homiaajä mwiingudsähgøꞌøwaaṉnä. Caꞌa ñäꞌä jiiyyä hajtiä mwiingudsähgøꞌøwaꞌañ maa yøꞌø tuṉän ni jim̱ Jerusalén. 22Hoy Dios hajxy mja wiingudsähgøꞌøy, cab hajxy mhix̱iä. Højts, nhix̱y højts jaꞌa Dios. Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ coo jaꞌa judíos jäyaꞌay tuꞌug yajnähwaꞌads yajcuhwaꞌadsaꞌañ. 23Pøṉ jaꞌa Dios tehm̱ tiøyhajt wiingudsähgǿøñäp, jeꞌeds hamuumduꞌjoot wiingudsähgøøby. Jadúhṉäts jaꞌa Dios chocy coo wyiingudsähgøꞌøwøød hamuumduꞌjoot. 24Jaduhṉä Dios nebiä poj nebiä täxaꞌajän. Tsipcøxp hit jaꞌa Dios hajxy nwiingudsähgǿøyyämät.
25Mänit toꞌoxiøjc miänaaṉ̃:
―Jaꞌa Cristo, jaꞌa Dios quiexaam̱biä, jeꞌe højts nhahíjxäm. Coo jeꞌe quiädaꞌagaꞌañ, mänit højts jeꞌe cøx̱iä xyhawaaṉáaṉäm.
26Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Hǿøc̈häts jeꞌe jaꞌa Cristo.
27Mänit Jesús jiamiøødhajxy miejch. Coo hajxy yhijxy coo Jesús jaꞌa toꞌoxiøjc hänajty miøødmädiaꞌagy, yagjuøøyy hajxy jaduhṉ. Pero cab hajxy yajtøøyy tiiguiøxpä Jesús jaꞌa toꞌoxiøjc hänajty coo miøødmädiaꞌagy. 28Mänitä toꞌoxiøjc jiiby chohṉ̃ maa hajxy hänajty miädiaꞌaguiän. Jiibiä miajt ñähgueecy, ñøcxy jeꞌe cajptooty, hoy jaꞌa cuꞌughajxy ñämaꞌayii:
29―Jam̱ jäyaꞌay hajxy tuꞌug huug híjxäm. Tøøc̈h jeꞌe xñajuøꞌøy nebiátyhøch haxøøgpä tøø nduṉ̃. Jadúhṉhøch jeꞌe tøø xyhawaaṉä. Jeꞌe ndijjiädaꞌa jeꞌe jaꞌa Cristo.
30Mänitä cuꞌughajxy tiuꞌubøjcy cajptooty, ñänøcxy jaꞌa Jesús hajxy. 31Jim̱ä Jesús hänajty ñämaꞌayii jaꞌa jiamiøødhajxy:
―Wiindsǿṉ, cay.
32Mänit Jesús yhadsooyy:
―Xiic̈h jøøꞌxypøcy nmøødä. Cab hajxy mnajuøꞌøy tii jeꞌeduhṉ.
33Mänitä jiamiøødhajxy ñiñämaayyä:
―Nejy, tøø jiøøꞌxypøquiädaꞌa yajméjtsäxä.
34Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Cooc̈h jaduhṉ nmänaaṉ̃ cooc̈h jøøꞌxypøcy nmøødä, jeꞌec̈h hänajty jaduhṉ nnänøøm̱by cooc̈h njootcujcä, cooc̈h ngudiúnät nébiøch Dios tøø xyhaneꞌemiän, cooc̈h tiuuṉg nyajmáayyät; jeꞌec̈h jaduhṉ tøø xquiex̱y. 35Huug hix̱ yøꞌøyaꞌay hajxy xii mänajpä. Xmiäbøgáaṉäbøch nmädiaꞌagy hajxy yøꞌø. Jaduhṉ mäwíinäts høøc̈hä nmädiaꞌagy nebiä tøømd paquiä miayøꞌøyän. Tehm̱ quiähxøꞌp jaduhṉ. Cab hajxy jaduhṉ mdehm̱ miänáꞌanät nebiä niippädøjc‑hajxy miänaꞌañän cooc mädaax̱poꞌo yhabety, mänítäc hajxy jeꞌe yajpädøꞌøgaꞌañ. 36Pǿṉhøch jäyaꞌay jaꞌa nmädiaꞌagy xyajmäbøgáaṉäp, xooṉdaꞌagaam̱b hajxy jeꞌe coo hajxy jeꞌe may miäbøgaꞌañ. Quipxy hajxy miøødxooṉdaꞌagaꞌañ jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jayøbajt yaghawaꞌxøøc̈hóhṉäbä. Jaꞌa hajxy yajmäbøgáaṉäbä, jeꞌedshajxy cøjxtaꞌaxiøø jugyhadaam̱b nebiä Dios jiugyhatiän. 37Tøyhajt jeꞌeduhṉ nebiä jäyaꞌayhajxy miänaꞌañän: “Wiingpä jeꞌe niip, y wiingpä jeꞌe yajpädøꞌp.” 38Tøøc̈h mijts nwiinguex̱y coo mijts jäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy myajmäbǿgät, jaꞌa hajxy hijty tøø miädoyhátiäbä. Wiingpä hajxy jayøbajt yajmädoyhajt; mijts høx̱haam myajmäbøgaam̱by ―nøm̱ Jesús miänaaṉ̃.
39Jaꞌa Sicarpä jäyaꞌayhajxy, nämay hajxy jeꞌeduhṉ miäbøjcä jaꞌa Jesús miädiaꞌagy. Paady hajxy jeꞌeduhṉ miäbøjcy coo jaꞌa toꞌoxiøjc hänajty jaduhṉ tøø ñägapxy cooc yhaxøøgwiinmahñdy cøjx ñajuǿøyyäxä, møød cooc cøjx yhawaaṉdǿøw̱äxä. Jim̱ä Sicarpä jäyaꞌayhajxy hänajty xiøønax̱y Samarianaaxooty. 40Mänit Jesús hoy miänuuꞌxtaꞌagyii coo jim̱ miähmǿꞌøwät maa quiajpthajxiän. Mänit jiaanc̈h mähmøøyy. Mejtsxøø jeꞌeduhṉ jim̱ yhijty. 41Coo Jesús jiaac yajmøødmädiaacy jaꞌa jäyaꞌayhajxy, nämay jaꞌa miädiaꞌagy jiaac mäbǿjcäxä. 42Mänitä toꞌoxiøjc hajxy ñämaayy:
―Høxtahm̱ds miic̈h jim̱ hoy mnägapxiän cajptooty, cab højts tuꞌjoot nmäbøjcy. Pero coo højts jiiby ngädaacy, mänit højts jeꞌe xtiehm̱ yhamdsoo møødmädiaacy. Mänit højts nmäbøjcy. Mänit højts nnajuøøyy coo yøꞌøyáꞌadiäm Cristohaty. Yøꞌøds hajxy xyajnähwaꞌads xyajcuhwaꞌadsáaṉäm nägøx̱iä mäduhṉ̃tiä hajxy yaa ndsänáayyäm hädaa yaabä naax̱wiin.
43Nägooyyä mejtsxøø yhabejty, mänit Jesúshajxy tiuꞌubøjnä, ñøcxnä hajxy jim̱ Galilea. 44Hamdsoo Jesús jeꞌeduhṉ miänaaṉ̃ cooc hajxy quiaꞌa wiingudsähgøꞌøyii maa yhamdsoo cajptän, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy yaghawaꞌxøøbiä. 45Pero coo Jesús jim̱ miejch Galilea maa yhamdsoo cajptän, mänit yajpooꞌxä haxiꞌig haxóṉ. Paadiä Jesús yajpooꞌxä, coo jäyaꞌayhajxy hänajty tøø yhix̱y hoy‑yagjuøøñäjatypä, nebiaty Jesús jim̱ tøø tiuṉ̃ tøø yajcähxøꞌøgy Jerusalén jaꞌa pascuaxøøjooty.
46Mänit Jesús jim̱ jadähooc miéjtscumbä Caná de Galilea maa jaꞌa nøø hänajty tøø yajwaꞌañguiojjiän vino. Jim̱ä gobiernä mioonsä hänajty tuꞌug tøø miech. Tuꞌugä yhuung hänajty tøø piaꞌambety jim̱ Capernaum. 47Coo jaꞌa gobiernä mioonsä miädoyhajty coo Jesús hänajty tøø miech jim̱ Galilea, mänit Jesús hoy miänuuꞌxtaꞌagyii coo yhuung nøcxy yajmøcpǿjcäxä. Møjtaꞌagy yhuung hänajty. 48Mänitä gobiernä mioonsä ñämaayyä:
―Mijts, cahnä hajxy mmäbøcyñä, hoy hajxy tøø mja mädoyhaty cooc̈h hoy‑yagjuøøñäjatypä tøø nduṉ̃. Mänit hajxy mmäbøgaꞌañ coo hajxy mhuuc tehm̱ yhixaꞌañ.
49Mänitä gobiernä mioonsä miänaaṉ̃:
―Tsógäm, jam̱ hadøꞌøc̈hä; chám̱høch nhuung yhoꞌogaaṉnä.
50Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Wiimbit jootcujc. Cabä mhuung yhoꞌogaꞌañ.
Mänit Jesús miädiaꞌagy jiaanc̈h mäbǿjcäxä. Mänit gobiernä mioonsä jiaanc̈h wiimbijty. 51Tuꞌhaamhädaacpä jaꞌa mioonsähajxy jiøjcubaadøøyyä. Mänit yhawáaṉäxä cooc yhuung hänajty tøø jiaanc̈h møcpøcy.
52Mänit yajtøøyy mädunajtä hänajty tøø miøcpøcy. Mänit ñämaayyä:
―Häxøøy jaꞌa tioy tiøjch cujyxiøøhoꞌogy.
53Mänit jaꞌa gobiernä mioonsä jiaanc̈h jahmiejch coo Jesús hänajty häxøøyhajty cujyxiøøhoꞌogy tøø miänaꞌañ cooc yhuung miøcpøgaꞌañ. Mänit Jesús jaꞌa miädiaꞌagy cøjx miäbǿjcäxä mäduhṉ̃tiä hajxy tiuꞌugtøjcä.
54Miämetsc‑hoocpä Jesús jeꞌeduhṉ yajcähxøꞌcy jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä jim̱ Galilea. Mänit jeꞌeduhṉ yajcähxøꞌcy coo hänajty tøø yhoy Judea.
Currently Selected:
San Juan 4: mir
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 1988, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
San Juan 4
4
1-3Coo Jesús miädoyhajty coogä fariseoshajxy hänajty tøø miädoyhaty coogä Jesús jaꞌa jiamiøødhajxy hänajty maas may yajmäbøcy y yajnäbety quejee Juan, mänit Jesúshajxy wyiimbijty Judea. Galilea hajxy ñøcxtägajch.
4Jim̱ hajxy ñaxøøyy Samarianaaxooty. 5Mänit hajxy jim̱ miejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Sicar jim̱ Samarianaaxooty, mäwiingóṉ maa José ñädeedyñaax̱än. Jaꞌa tieedy jaduhṉ jecy xøhajt Jacob. 6-8Jim̱ä nøøjut mädyii José yajmämähmøøyyä coo Jacob yhoꞌcy. Coo Jesúshajxy jim̱ miejch maa nøøjutän, tøø Jesús hänajty yhanuuꞌxøꞌøy. Mänit Jesús yhøxtaacy nøøjutpaꞌa. Tøø hänajty quiujyxiøøjøꞌøy. Mänitä jiamiøødhajxy ñøcxy cajptooty juuguiaabiä. Mänitä toꞌoxiøjc tuꞌug quiädaacy nøøgoom̱bä; Samaria hänajty chooñ. Mänit Jesús toꞌoxiøjc ñämaayy:
―Høøc̈hä nøø móoyyäc.
9Mänit Jesús ñämaayyä:
―Tiic̈h miic̈h nøø coo xmiäyujwaꞌañ. Jueꞌe miic̈h mdsooñ Judea. Høøc̈h, yaac̈h ndsooñ Samaria.
(Ix̱, cabä Judéabä jäyaꞌayhajxy hänajty miøødnijiootpaadyii jaꞌa Samáriabä jäyaꞌayhajxy.) 10Mänit Jesús yhadsooyy:
―Coo häxøpy mnajuøꞌøy tii mayhajt Dios tiunaam̱by maa miic̈hcøxpän y pøṉc̈h høøc̈h cooc̈h jaꞌa nøø tøø nja yujwaꞌañ, mänítøch cu xmiäyujwaaṉ̃ jaꞌa nøø jaꞌa ni mänaa caꞌa tøøtspä.
11Mänitä toꞌoxiøjc yhadsooyy:
―Tsäguhm̱, cøøc hädaa nøøjut. Caj miic̈h tii mmøødä coo jaꞌa nøø myajwohm̱bädsǿm̱ät. Maa tyijy miic̈h jaꞌa nøø mbáadät, jaꞌa ni mänaa caꞌa tøøtspä. 12Nejy, maas mǿctäm miic̈h cuhdujt mmøødä quejee Jacob cuhdujt jegyhajty miøødä, jaꞌa hajxy hijty nhaphajt ndeedyhájtäm. Jeꞌe hädaa nøøjut xyajmämähmǿøyyäm. Yaa jecy ñøøhuucy møødä yhuunghajxy møødä yhanimalhajxy.
13Mänit Jesús yhadsooyy:
―Coo hädaa nøø hajxy yhuꞌugy, najxp tiødsøꞌøhajxy jaduhṉ. Mänit hajxy tiødsøꞌøbáatägumbä cujaboom cumaax̱c. 14Høøc̈h, nyéjpiøch jaꞌa nøø, jaꞌa ni mänaa caꞌa tøøtspä. Coo hajxy yhúꞌugät, ni mänaa jaꞌa tødsøꞌø hajxy quiaꞌa paattägájtsänät. Cøjxtaꞌaxiøø hajxy jaduhṉ jiugyhadaꞌañ nebiä Dios jiugyhatiän.
15Cahnä toꞌoxiøjc jaꞌa mädiaꞌagy hänajty wyiinjuøꞌøyñä nebiä Jesús jaꞌa nøø ñägapxiän. Jueꞌe Jesús jaduhṉ ñänøøm̱ jaꞌa mayhajt jaꞌa Dios jaduhṉ tiunaam̱by maa højtscøxpän. Mänit toꞌoxiøjc miänaaṉ̃:
―Høøc̈hä nøø móoyyäc nébiøch tødsøꞌø xquiaꞌa páatnät. Jadúhṉhøch yaa miṉ ngaꞌa nøøwóhṉnät.
16Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Nøcx jaꞌa mnihyhap møjyaꞌax; mänit yaa mwoomínät.
17Mänit toꞌoxiøjc yhadsooyy:
―Cábøch nnihyhap.
Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Tehm̱ tiøyhajt miic̈h jaduhṉ mmänaꞌañ coo nihyhap mgaꞌa møødä. 18Mägoox̱cä mnihyhap tøø mmøødtsänaꞌay, y yøꞌø yaꞌadiøjc xim̱ mmøødpä, tøyhajt, caꞌa myiic̈hä mhamdsoo nihyhap yøꞌø.
19Mänit toꞌoxiøjc miänaaṉ̃:
―Tsäguhm̱, nyoꞌmädóobiøch jaduhṉ coo miic̈h jaꞌa Dioshespíritu mmøødä. 20Jim̱ højts nhap ndeedy jaꞌa Dios hajxy hijty jecy wyiingudsähgøꞌøy maa yøꞌø tuṉän. Pero mijts mänaam̱b coo hajxy jim̱ nwiingudsähgǿøyyämät jim̱ Jerusalén.
21Mänit Jesús yhadsooyy:
―Muuxy, mäbǿjcägøch nmädiaꞌagy. Habaadáaṉnäp jeꞌejän coo mijts jaꞌa Diosteedy homiaajä mwiingudsähgøꞌøwaaṉnä. Caꞌa ñäꞌä jiiyyä hajtiä mwiingudsähgøꞌøwaꞌañ maa yøꞌø tuṉän ni jim̱ Jerusalén. 22Hoy Dios hajxy mja wiingudsähgøꞌøy, cab hajxy mhix̱iä. Højts, nhix̱y højts jaꞌa Dios. Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ coo jaꞌa judíos jäyaꞌay tuꞌug yajnähwaꞌads yajcuhwaꞌadsaꞌañ. 23Pøṉ jaꞌa Dios tehm̱ tiøyhajt wiingudsähgǿøñäp, jeꞌeds hamuumduꞌjoot wiingudsähgøøby. Jadúhṉäts jaꞌa Dios chocy coo wyiingudsähgøꞌøwøød hamuumduꞌjoot. 24Jaduhṉä Dios nebiä poj nebiä täxaꞌajän. Tsipcøxp hit jaꞌa Dios hajxy nwiingudsähgǿøyyämät.
25Mänit toꞌoxiøjc miänaaṉ̃:
―Jaꞌa Cristo, jaꞌa Dios quiexaam̱biä, jeꞌe højts nhahíjxäm. Coo jeꞌe quiädaꞌagaꞌañ, mänit højts jeꞌe cøx̱iä xyhawaaṉáaṉäm.
26Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Hǿøc̈häts jeꞌe jaꞌa Cristo.
27Mänit Jesús jiamiøødhajxy miejch. Coo hajxy yhijxy coo Jesús jaꞌa toꞌoxiøjc hänajty miøødmädiaꞌagy, yagjuøøyy hajxy jaduhṉ. Pero cab hajxy yajtøøyy tiiguiøxpä Jesús jaꞌa toꞌoxiøjc hänajty coo miøødmädiaꞌagy. 28Mänitä toꞌoxiøjc jiiby chohṉ̃ maa hajxy hänajty miädiaꞌaguiän. Jiibiä miajt ñähgueecy, ñøcxy jeꞌe cajptooty, hoy jaꞌa cuꞌughajxy ñämaꞌayii:
29―Jam̱ jäyaꞌay hajxy tuꞌug huug híjxäm. Tøøc̈h jeꞌe xñajuøꞌøy nebiátyhøch haxøøgpä tøø nduṉ̃. Jadúhṉhøch jeꞌe tøø xyhawaaṉä. Jeꞌe ndijjiädaꞌa jeꞌe jaꞌa Cristo.
30Mänitä cuꞌughajxy tiuꞌubøjcy cajptooty, ñänøcxy jaꞌa Jesús hajxy. 31Jim̱ä Jesús hänajty ñämaꞌayii jaꞌa jiamiøødhajxy:
―Wiindsǿṉ, cay.
32Mänit Jesús yhadsooyy:
―Xiic̈h jøøꞌxypøcy nmøødä. Cab hajxy mnajuøꞌøy tii jeꞌeduhṉ.
33Mänitä jiamiøødhajxy ñiñämaayyä:
―Nejy, tøø jiøøꞌxypøquiädaꞌa yajméjtsäxä.
34Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Cooc̈h jaduhṉ nmänaaṉ̃ cooc̈h jøøꞌxypøcy nmøødä, jeꞌec̈h hänajty jaduhṉ nnänøøm̱by cooc̈h njootcujcä, cooc̈h ngudiúnät nébiøch Dios tøø xyhaneꞌemiän, cooc̈h tiuuṉg nyajmáayyät; jeꞌec̈h jaduhṉ tøø xquiex̱y. 35Huug hix̱ yøꞌøyaꞌay hajxy xii mänajpä. Xmiäbøgáaṉäbøch nmädiaꞌagy hajxy yøꞌø. Jaduhṉ mäwíinäts høøc̈hä nmädiaꞌagy nebiä tøømd paquiä miayøꞌøyän. Tehm̱ quiähxøꞌp jaduhṉ. Cab hajxy jaduhṉ mdehm̱ miänáꞌanät nebiä niippädøjc‑hajxy miänaꞌañän cooc mädaax̱poꞌo yhabety, mänítäc hajxy jeꞌe yajpädøꞌøgaꞌañ. 36Pǿṉhøch jäyaꞌay jaꞌa nmädiaꞌagy xyajmäbøgáaṉäp, xooṉdaꞌagaam̱b hajxy jeꞌe coo hajxy jeꞌe may miäbøgaꞌañ. Quipxy hajxy miøødxooṉdaꞌagaꞌañ jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jayøbajt yaghawaꞌxøøc̈hóhṉäbä. Jaꞌa hajxy yajmäbøgáaṉäbä, jeꞌedshajxy cøjxtaꞌaxiøø jugyhadaam̱b nebiä Dios jiugyhatiän. 37Tøyhajt jeꞌeduhṉ nebiä jäyaꞌayhajxy miänaꞌañän: “Wiingpä jeꞌe niip, y wiingpä jeꞌe yajpädøꞌp.” 38Tøøc̈h mijts nwiinguex̱y coo mijts jäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy myajmäbǿgät, jaꞌa hajxy hijty tøø miädoyhátiäbä. Wiingpä hajxy jayøbajt yajmädoyhajt; mijts høx̱haam myajmäbøgaam̱by ―nøm̱ Jesús miänaaṉ̃.
39Jaꞌa Sicarpä jäyaꞌayhajxy, nämay hajxy jeꞌeduhṉ miäbøjcä jaꞌa Jesús miädiaꞌagy. Paady hajxy jeꞌeduhṉ miäbøjcy coo jaꞌa toꞌoxiøjc hänajty jaduhṉ tøø ñägapxy cooc yhaxøøgwiinmahñdy cøjx ñajuǿøyyäxä, møød cooc cøjx yhawaaṉdǿøw̱äxä. Jim̱ä Sicarpä jäyaꞌayhajxy hänajty xiøønax̱y Samarianaaxooty. 40Mänit Jesús hoy miänuuꞌxtaꞌagyii coo jim̱ miähmǿꞌøwät maa quiajpthajxiän. Mänit jiaanc̈h mähmøøyy. Mejtsxøø jeꞌeduhṉ jim̱ yhijty. 41Coo Jesús jiaac yajmøødmädiaacy jaꞌa jäyaꞌayhajxy, nämay jaꞌa miädiaꞌagy jiaac mäbǿjcäxä. 42Mänitä toꞌoxiøjc hajxy ñämaayy:
―Høxtahm̱ds miic̈h jim̱ hoy mnägapxiän cajptooty, cab højts tuꞌjoot nmäbøjcy. Pero coo højts jiiby ngädaacy, mänit højts jeꞌe xtiehm̱ yhamdsoo møødmädiaacy. Mänit højts nmäbøjcy. Mänit højts nnajuøøyy coo yøꞌøyáꞌadiäm Cristohaty. Yøꞌøds hajxy xyajnähwaꞌads xyajcuhwaꞌadsáaṉäm nägøx̱iä mäduhṉ̃tiä hajxy yaa ndsänáayyäm hädaa yaabä naax̱wiin.
43Nägooyyä mejtsxøø yhabejty, mänit Jesúshajxy tiuꞌubøjnä, ñøcxnä hajxy jim̱ Galilea. 44Hamdsoo Jesús jeꞌeduhṉ miänaaṉ̃ cooc hajxy quiaꞌa wiingudsähgøꞌøyii maa yhamdsoo cajptän, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy yaghawaꞌxøøbiä. 45Pero coo Jesús jim̱ miejch Galilea maa yhamdsoo cajptän, mänit yajpooꞌxä haxiꞌig haxóṉ. Paadiä Jesús yajpooꞌxä, coo jäyaꞌayhajxy hänajty tøø yhix̱y hoy‑yagjuøøñäjatypä, nebiaty Jesús jim̱ tøø tiuṉ̃ tøø yajcähxøꞌøgy Jerusalén jaꞌa pascuaxøøjooty.
46Mänit Jesús jim̱ jadähooc miéjtscumbä Caná de Galilea maa jaꞌa nøø hänajty tøø yajwaꞌañguiojjiän vino. Jim̱ä gobiernä mioonsä hänajty tuꞌug tøø miech. Tuꞌugä yhuung hänajty tøø piaꞌambety jim̱ Capernaum. 47Coo jaꞌa gobiernä mioonsä miädoyhajty coo Jesús hänajty tøø miech jim̱ Galilea, mänit Jesús hoy miänuuꞌxtaꞌagyii coo yhuung nøcxy yajmøcpǿjcäxä. Møjtaꞌagy yhuung hänajty. 48Mänitä gobiernä mioonsä ñämaayyä:
―Mijts, cahnä hajxy mmäbøcyñä, hoy hajxy tøø mja mädoyhaty cooc̈h hoy‑yagjuøøñäjatypä tøø nduṉ̃. Mänit hajxy mmäbøgaꞌañ coo hajxy mhuuc tehm̱ yhixaꞌañ.
49Mänitä gobiernä mioonsä miänaaṉ̃:
―Tsógäm, jam̱ hadøꞌøc̈hä; chám̱høch nhuung yhoꞌogaaṉnä.
50Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Wiimbit jootcujc. Cabä mhuung yhoꞌogaꞌañ.
Mänit Jesús miädiaꞌagy jiaanc̈h mäbǿjcäxä. Mänit gobiernä mioonsä jiaanc̈h wiimbijty. 51Tuꞌhaamhädaacpä jaꞌa mioonsähajxy jiøjcubaadøøyyä. Mänit yhawáaṉäxä cooc yhuung hänajty tøø jiaanc̈h møcpøcy.
52Mänit yajtøøyy mädunajtä hänajty tøø miøcpøcy. Mänit ñämaayyä:
―Häxøøy jaꞌa tioy tiøjch cujyxiøøhoꞌogy.
53Mänit jaꞌa gobiernä mioonsä jiaanc̈h jahmiejch coo Jesús hänajty häxøøyhajty cujyxiøøhoꞌogy tøø miänaꞌañ cooc yhuung miøcpøgaꞌañ. Mänit Jesús jaꞌa miädiaꞌagy cøjx miäbǿjcäxä mäduhṉ̃tiä hajxy tiuꞌugtøjcä.
54Miämetsc‑hoocpä Jesús jeꞌeduhṉ yajcähxøꞌcy jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä jim̱ Galilea. Mänit jeꞌeduhṉ yajcähxøꞌcy coo hänajty tøø yhoy Judea.
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 1988, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.