YouVersion Logo
Search Icon

San Juan 8

8
1Mänitä Jesús jim̱ ñøcxy maa jaꞌa tuṉ jaduhṉ xiøhatiän Olivos. 2Cujaboom jopyjiajjøꞌøgyñä, mänitä Jesús ñøcxy maa jaꞌa tsajtøjcän. Mänitä Jesús jaꞌa cuꞌug ñämejtsä. Mänitä Jesús yhäñaaguiädaacy, tiägøøyy yajnähixøøbiä. 3Mänitä toꞌoxiøjc tuꞌug yajmejtsä maa Jesúsän. Jaꞌa cuhdujtyajnähixøøbiähajxy mäyajmejts møødä fariseoshajxy. Paadiä toꞌoxiøjc hänajty tøø miac̈hii coo hänajty tøø tiuꞌumaꞌady tøø tiuꞌudägoy. Mänitä toꞌoxiøjc jim̱ yajnøcxä maa jaꞌa cuꞌughagujcän. 4Mänitä cuꞌug jaꞌa Jesús hajxy ñämaayy:
―Wiindsǿṉ, paady hädaa toꞌoxiøjc tøø miac̈hii coo tøø piaadyii wiingyaꞌadiøjmøød. 5Jiiby maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän, jiibiä Moisés hajxy xyhanéhm̱äm coo jaꞌa toꞌoxiøjc jaduhm̱bä hajxy nguhgáꞌtsämät. Míic̈häts, waam̱b miic̈h mmänaam̱bä.
6Paady hajxy jaduhṉ yajtøøyy, coo hajxy hänajty miädow̱aꞌañ pø tuꞌugmädiaꞌagy jaꞌa Jesús hänajty møødä Diosmädiaꞌagy. Yhøxtaaby hajxy hänajty nebiä Jesús hajxy ñähwaam̱bédät coo häxøpy quiaꞌa tuꞌugmädiaꞌaguiä. Pero cabä Jesús waam̱b yhadsooyy. Mänitä Jesús ñaax̱cooyy. Mänitä tiägøøyy jahbiä cøꞌøhaam naax̱wiin. 7Mänitä Jesús jaduhṉ miäyajtǿøw̱ägumbä. Mänit yhäñaaguiugøøyy. Mänit miänaaṉ̃:
―Pøṉä pojpä cädieey caꞌa møød, ween quiaꞌtstsooñ.
8Mänitä Jesús ñaax̱cóogumbä. Mänit tiägǿøguiumbä jahbiä naax̱wiin. 9Coo hajxy jaduhṉ miädooyy nebiä Jesús hänajty tøø miänaꞌañän, mänit hajxy jeꞌe tiuꞌubøjnä hanidiuhm̱jaty. Jaꞌa møjpä, jeꞌe jawyiin tehm̱ tiuꞌubøjtsohṉ. Niñajuøøyyä hajxy hamdsoo coo jaꞌa pojpä cädieey hajxy hänajty miøødä, paady hajxy tiuꞌubøjcy. Mänämetscä Jesús jaꞌa toꞌoxiøjc miøødmähmøøyy. Jim̱ä toꞌoxiøjc hänajty tiänaꞌay Jesús jaꞌa wyiinduum. 10Mänitä Jesús yhäñaaguiugøøyy. Mänitä Jesús jaꞌa toꞌoxiøjc ñämaayy:
―Maa jaayaꞌayhajxy, jaꞌa hajxy hijty xquiuhgaꞌadsaam̱bä. Nej, caj pøṉ tøø xñäꞌä cuhgaꞌac̈hä.
11Mänitä toꞌoxiøjc yhadsooyy:
―Wiindsǿṉ, caj.
Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Ni høøc̈h jaduhṉ ngaꞌa mänaam̱bä coo miic̈h myajcuhgáꞌadsät. Nøcx; cab jaduhṉ haxøøg mjatcǿøñät.
12Mänitä Jesús miänáaṉgumbä:
―Jaduhṉ mäwíinhøch nyajnimiäbaadyii nebiä jøønän cooc̈hä jäyaꞌayhajxy nyajnähixøꞌøy jaꞌa tuꞌu hoybä. Pønjaty jaꞌa nmädiaꞌagy xpianøcxáaṉäp, cab jaduhṉ wiäditaꞌañ hagoodstuum. Cøjxtaꞌaxiøø jim̱ yhidaꞌañ tsajpootyp.
13Mänitä fariseos jaꞌa Jesús hajxy ñämaayy:
―Hamdsoo miic̈h mniñänømyii. Pero caj miic̈h mnäꞌä tømiädiaꞌagy.
14Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Tømiädiáacpøch, hóyhøch hamdsoo nja niñänømyii. Nnajuǿøbiøch maac̈h ndsooñ maac̈h nnøcxy. Pero mijts, cab hajxy mnajuøꞌøy. 15Näꞌä nägóobøch mijts xñäꞌä nähwaam̱bety. Pero høøc̈hä, cábøch jäyaꞌay näꞌä nägoobä nnähwaam̱bety. 16Tøyhájthøch nnäꞌägädä mädiaꞌagy. Caꞌa yhøøc̈hä nhamdsoo mädiaꞌagy hädaa; jaꞌa nDéedyhøc̈hä miädiaꞌagy hädaa, jaꞌac̈h tøø xquiéx̱iäbä. 17Miim̱b jaduhṉ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän, coo jäyaꞌayhajxy tiuꞌugmädiaꞌaguiä nämetscä, pues tøyhajt hajxy jaduhṉ yejpy. 18Pues højts, tuꞌugmädiaꞌagy højts mǿødhøch nDeedy cooc̈h jeꞌe tøø xquiex̱y.
19Mänitä fariseoshajxy miänaaṉ̃:
―Maa mDeedy.
Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Cábøch mijts xñajuøꞌøy; ni jaꞌa nDéedyhøch hajxy xquiaꞌa najuøøyyä. Cooc̈h mijts häxøpy xñajuøꞌøy, xñajuǿøyyäbøch jaꞌa nDeedy hajxy häxøpy.
20Yajnähixøøguiujc jaꞌa Jesús jaduhṉ miänaaṉ̃ jiiby tsajtøgooty, jiiby mädøyyä maa jaꞌa cajän maa jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hänajty yajnähgädaꞌaguiän. Pero cabä Jesús hänajty pøṉ miadsaꞌañii, hoy hänajty jia mädiaꞌagy cuꞌughagujc. Cahnä hänajty yhabaady coo jeꞌe miadsǿøjät.
21Mänitä Jesús miänáaṉgumbä:
―Nøcxáaṉnäbøch høøc̈h. Xjia høxtaꞌawáam̱bøch mijts, pero cábøch hajxy xpiaadaꞌañ. Cab hajxy hoy mnǿcxät maac̈h nnøcxaꞌañän. Coo hajxy mhoꞌogaꞌañ, jiiby hajxy mgaꞌawaꞌañ haxøøgtuum.
22Mänitä judíoshajxy ñiñämaayyä:
―Nej, hamdsoodaꞌa ñiyaghoꞌogaꞌañii, coo hajxy jaduhṉ ngaꞌa nǿcxämät maa ñøcxäꞌañän.
23Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Yaa mijts mdsooñ, hädaa yaabä naax̱wiin. Pero høøc̈h, tsajpóotypøch ndsooñ, caꞌa yaajä. 24Tøøc̈h mijts jaduhṉ nnämaꞌay, coo hajxy hänajty tøø mhoꞌogy, cahnä mbojpä mgädieey hajxy hänajty xñähwaꞌac̈hñä. Cabä mbojpä mgädieey hajxy xñähwaꞌadsaꞌañ cooc̈hä nmädiaꞌagy hajxy xquiaꞌa mäbǿjcät pǿṉhøch høøc̈h.
25Mänitä Jesús hajxy miäyajtøøyy:
―Pǿṉäsän miic̈h.
Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Tøøc̈h mijts nja hawáaṉäm pǿṉhøch høøc̈h. 26Madiúꞌujøch nnägápxät coo hajxy haxøøg mjäyaꞌayhaty. Cábøch mijts jaꞌa nmädiaꞌagy xmiäbøjcä. Nhawáaṉäm mijts jaduhṉ nebiátyhøch jaayaꞌay tøø xñajtscapxøøyyän, jaꞌac̈h tøø xquiéx̱iäbä.
27Pero cab hajxy wyiinjuøøyy coo Jesús jaꞌa Tieedy jaduhṉ ñägapxy. 28Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Cooc̈h mijts hänajty tøø xmiøjpahbety, mänit hajxy mnajuøꞌøwaꞌañ pǿṉhøch høøc̈h, y cooc̈hä nhamdsoo cuhdujt ngaꞌa yajtuṉ̃. Pero jaduhṉ nhawáaṉäm nebiátyhøch jaꞌa nDeedy tøø xyajnähixøꞌøy. 29Xmiøødwädíjpøch jeꞌe, jaꞌac̈h tøø xquiéx̱iäbä. Cábøch nidiuhm̱ tøø xñähgueꞌegy jeꞌeguiøxpä cooc̈h homiänaajä ngudiuṉ̃ nébiøch tøø xyhaneꞌemiän.
30Coo jaꞌa Jesús jaduhṉ miädiaacy, mänitä miädiaꞌagy miäbǿjcäxä nämay.
31Mänitä Jesús ñämaayy jaꞌa judíoshajxy, jaꞌa Jesús jaꞌa miädiaꞌagy hajxy hänajty tøø miäbǿjcäbä:
―Cooc̈h mijts jaꞌa nmädiaꞌagy xquiudiúuṉät homiänaajä, mänítøch mijts hamuumduꞌjoot xmiøødwädítät. 32Jaduhṉdsä tøyhajt hajxy mmøødhádät cooc̈h jaꞌa Dios tøø xquiex̱y. Jaduhṉdsä mhaxøøgwiinmahñdy hajxy mnajtshixǿꞌøwät, nebiä møjcuꞌugong hajxy jaduhṉ xquiaꞌa hanéꞌemät.
33Mänitä judíoshajxy yhadsooyy:
―Abraham højts hijty nhaphajpy ndeedyhajpy. Cab højts pøṉ xyhaneꞌemy. Tii jaduhṉ coo mmänaꞌañ coo højts jaꞌa møjcuꞌugong xquiaꞌa hanéꞌemät.
34Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Chaads mijts tehm̱ tiøyhajt nnämáꞌawät, pønjaty jaꞌa pojpä cädieey jaduhṉ møød, møjcuꞌugong jaduhṉ hanehm̱b. 35Jaꞌa moonsähajxy, cab hajxy jim̱ yhity cøjxtaꞌaxiøø maa hajxy quiuduṉ̃än. Pero jaꞌa cumoonsä yhuungä, jeꞌeds jim̱ näꞌägä hijp maa jaꞌa tiøjcän. 36Høøc̈h, nbuhbédäbøch mijts jaduhṉ nebiä mhaxøøgwiinmahñdy hajxy mnajtshixǿꞌøwät, nebiä møjcuꞌugong hajxy jaduhṉ xquiaꞌa hanéꞌemät. 37Nnajuǿøbiøch jaduhṉ coo Abraham hajxy hijty mhaphaty mdeedyhaty. Pero xyaghoꞌogáam̱bøch mijts, jeꞌeguiøxpä coo hajxy tuꞌjoot mgaꞌa tunaꞌañ nébiøch mijts nja nämaꞌayän. 38Nmädiáacypiøch nébiøch jaꞌa nDeedy tøø xyajmøødmädiaꞌaguiän. Pero mijts, jaduhṉ mijts mjäyaꞌayhaty nebiä mdeedy yaa jiäyaꞌayhatiän hädaa yaabä naax̱wiin, nebiä cuꞌug yhaneꞌemiän.
39Mänit hajxy yhadsooyy:
―Abraham højts hijty nhaphajpy ndeedyhajpy.
Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Pø tøyhajt jaꞌa Abraham hajxy hijty mhaphaty mdeedyhaty, jaduhṉ hajxy mjäyaꞌayhájpät nebiä Abraham jecy jiäyaꞌayhajtiän. 40Pero xyaghoꞌogáam̱bøch mijts, hóyhøch mijts jaꞌa tøyhajt tøø nja yajmøødmädiaꞌagy, mädyíibøch jaꞌa Dios tøø xyajmøødmädiaꞌagy. Cábøc̈hä Abraham häxøpy xyaghoꞌogaꞌañ. Caj mijts mjäyaꞌayhaty nebiä Abraham jecy jiäyaꞌayhajtiän. 41Jaduhṉ mijts mjäyaꞌayhaty nebiä mdeedyhajxy jiäyaꞌayhatiän.
Mänitä Jesús ñämaayyä:
―Tøyhajt højts jaꞌa Abraham hijty nhaphaty ndeedyhaty. Jaduhṉ højts njäyaꞌayhaty nebiä Abraham jecy jiäyaꞌayhajtiän. Tuꞌug højts nDeedy; Dios jeꞌe.
42Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Coo Dios hajxy häxøpy tøyhajt mDeedyhaty, xchójpøch mijts häxøpy yaabä. Jím̱høch tøø ndsooñ maa Diosän; pero yaac̈h nhijnä hädaa yaabä naax̱wiin. Caꞌa yhamdsoo jóothøch yaa tøø ngädaꞌagy. Dióshøch xquiejx. 43Xiǿøbøch yaa nja mädiaꞌagy; cábøch mijts jaꞌa nmädiaꞌagy xñäꞌä cudiunaaṉä. 44Jaꞌa møjcuꞌugong hajxy mdeedyhajpy. Jaduhṉ hajxy mjäyaꞌayhaty nebiä mdeedy jiäyaꞌayhatiän. Mänit jeꞌe tiägøøyy jäyaꞌay‑yaghoꞌpä mänaabä naax̱wiin yhawijy tiøøꞌxtaꞌaguiän. Cabä tiømiädiaꞌagy. Cabä hädaa yaabä naax̱wiin hoy jiäyaꞌayhaty. Høhṉdaacp jeꞌe; jaduhṉ ñäꞌägä cuhdujthaty. Jaduhṉ jäyaꞌayhajxy yaa yajnähixøꞌøyii jaꞌa møjcuꞌuwiinmahñdy. 45Pero høøc̈h, cooc̈h mijts jaꞌa tøyhajt nyajmøødmädiaꞌagy, cábøch nmädiaꞌagy hajxy xmiäbøjcä. 46Hopiøṉä ñajuøꞌøy cooc̈hä pojpä cädieey ngaꞌa møødä. Jaduhṉ hajxy mnajuǿꞌøwät cooc̈hä tøyhajt nmädiaꞌagy. 47Jaꞌa Dios jaꞌa yhuungä, miädóow̱äp jeꞌe jaꞌa Dios jaꞌa miädiaꞌagy. Pero mijtsä, caj mijts Dios xyhuunghaty; paadiä Dios miädiaꞌagy hajxy mgaꞌa mädow̱aaṉä.
48Mänitä Jesús ñämaayyä jaꞌa judíoshajxy:
―Nej, cab jaduhṉ tiøyyä coo jim̱ mdsooñ Samaria, coo møjcuꞌugong tøø xyajtägøꞌøyä.
49Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Cábøc̈hä møjcuꞌugong tøø xyajtägøꞌøy. Nwiinguhdsähgǿøbiøch jaꞌa nDeedy. Pero cábøch mijts xwyiingudsähgøꞌøy. 50Cábøch hamdsoo nmänaꞌañ cooc̈h hajxy xwyiingudsähgǿꞌøwät. Jaꞌa nDéedyhøch jaduhṉ mänaam̱b. Yajcumädow̱aam̱by jeꞌe pǿṉhøch haxøøg xñänøøm̱b. 51Chaads mijts tehm̱ tiøyhajt nnämáꞌawät, cooc̈hä nmädiaꞌagy pøṉ xmiäbǿjcät, ni mänaa quiaꞌa hóꞌogät.
52Mänitä judíoshajxy yhadsooyy:
―Hoora sí, tøø højts nnajuøꞌøy coo møjcuꞌugong tøø xyajtägøꞌøy. Tøø jaꞌa Abraham yhoꞌogy møødä Dios jaꞌa quiugapxyhajxy. Pero miic̈h mänaam̱b coo mmädiaꞌagy pøṉ xmiäbǿjcät, ni mänaa quiaꞌa hóꞌogät. 53Nej, maas møc miic̈hä cuhdujt mmøødä quejee jaꞌa Abraham jecy miøødhajty, jaꞌa hajxy hijty nhaphájtäm ndeedyhájtämbä. Tøø jeꞌe yhoꞌogy. Jaduhṉ jaꞌa Dios jaꞌa quiugapxyhajxy tøø yhoꞌpä. Pøṉ tyijy miic̈h coo jaduhṉ mniñänømyii.
54Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy cooc̈h hamdsoo nniguiumayǿøjät. Pero Dióshøch xquiumaaby, jaꞌa tyijy mijts mDioshajpy. 55Cáhnøch nDeedy hajxy xñajuøøyyä. Pero høøc̈h, nhíx̱yhøch høøc̈h. Cooc̈h nmänáꞌanät cooc̈h ngaꞌa hix̱iä, høhṉdáꞌagäbøch jaduhṉ nej mijts mhøhṉdaꞌaguiän. Pero nhíx̱yhøch høøc̈h. Nmäbǿjcäbøch jaꞌa miädiaꞌagy jeꞌe. 56Jaꞌa Abraham, jaꞌa hajxy jecy nhaphájtäm jaꞌa ndeedyhájtämbä, xooṉdaacp jeꞌe hijty cooc̈h hänajty xyhixaꞌañ mänáajøch hänajty nhidaꞌañän hädaa yaabä naax̱wiin. Tøøc̈h jeꞌe xjiaanc̈h hix̱y. Mänit jiaanc̈h xooṉdaacy.
57Mänitä Jesús ñämaayyä jaꞌa judíoshajxy:
―Jeꞌenä jaduhṉ mdsaanä. Nej, tøø jaꞌa Abraham mhix̱iä.
58Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Chaads mijts tehm̱ tiøyhajt nnämáꞌawät, jíiyyämøch hänajty; cahnä Abraham hänajty jiinä.
59Mänitä tsaa hajxy quionøꞌcy; Jesús hajxy hänajty quiuhgaꞌadsaam̱by. Pero tøø jaꞌa Jesús hänajty ñiguiuꞌuc̈hii. Mänit piädsøøm̱nä tsajtøgooty.

Currently Selected:

San Juan 8: mir

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in