Aposol 5
5
Ananias na e Sapira i mate
1E kamei a töa katuun a solonen e Ananias, na tahol i tanen e Sapira. E Sapira e atei sil hasi te hahol menai e Ananias a töa makumun tsiktsiki i taren. 2Na tahol i tanen e atei has te pile kap pouts menai e Ananias a hapalan moni tara hiholina u tsiktsiki. Ba nonei ena hala ranei u aposol a hapalana a hihol. 3Be Pita e poeiena i tanen, “O Ananias, aha tu hengo sile ii lö u hiamus tere Satan balö te gamoeiem u Namnamei u Göagono? Alö u pile kap pouts sil nai a hapalana moni ti hole ii u tsiktsiki, aha? 4Tima hol noei u tsiktsiki, u tsiktsiki peisa i tamölö. Na i murina tu hahol naien lö, alö u kato meien u ngil peisa i tamölö. Ga ime tsiponi tu mar hakats uu lö balö te katoeiem a markato a omi teka? Alö ma gamo rai lam, kaba alö u gamoe e Sunahan.” 5Pöata te hengoeia e Ananias a ka teka ba nonei e rusuna me tuhamate nitöa nena. Na u katuun hoboto ti hengoein u bulungana teka i matout koru. 6Ba u katuun u hitots e tasur mena pitseren, me söata halakase ren mena kaho naren.
7A topisa aua e la hakapa ba tahol i tanen e Sapira e tasu nama. Kaba nonei ema atei sile ii a ka te butu. 8Be Pita e poeiena i tanen, “Hatei moulia, nonei lasi a hihol hoboto turu tsiktsiki teka tu lueiam limiou u mun tahol?” Ba tahol e poeiena, “Aa, nonei lasi a hihol hoboto.”
9Be Pita e poeiena i tanen, “Alimiou u kitseiam u ranga tego torohana mena milimiou u Namnamei tara Tsunono? U katuun te kaho narima a tson i tamölö e ka ria tara tamana. Nori e söata halakasa hase riou lö!” 10Ba tahol e rus na i mouna e Pita me matena. Ba u hitots e tasu rima me tarer a tahol e mate hakapa, ba nori e söata halakase ren mena kaho narien i rehina a tson i tanen. 11U katuun hoboto tere Kristo na u katuun hoboto has ti hengoein a ka teka i matout koru.
U mamana u mirakol e butu
12U aposol i katoi u mamana u mar mirakol i gusur u katuun. U katuun ti hamana i gono hobotoia tara makum te ngöeri a Luman Oho tere Solomon. 13U katuun tima hamana ii ima la ua ii ti kaien kaba nori i hala raien u pannen koru u tara marei. 14Kaba a para tson na tahol i hamana mena tapo raier a pala tara Tsunono. 15Ba u katuun e söata halakasa merari u katuun ti ka mei a siki i kalana mena hopö rarien tara man inana na man holholasa. Nori i markato uu teka ba pöata te la ma e Pita ba u oho tanen te kopo rena a palai i taren bate kato haniga pouts ranen. 16U katuun u parpara ti lama turu han ti ka hahis a taun i Jerusalem emi piou hasir u katuun ti ka mei a siki na u katuun has ti ka mei a liliahanei, nori i kato haniga hoboto poutsir.
U aposol i kato homir
17Ba tsunono pan turu pris na u katuun ti ka gono meien, a pala turu Sadiusi, e hiomi koru ria turu aposol. 18Ba nori e pile kap raier u aposol me haka rarien tara luman karabus. 19-20Kaba tara bong ba angelo tara Tsunono e kalatena a tamana tara luman karabus me halakasa rena u aposol me poeiena i taren, “Na tuol mia iahana Luman Lotu Pan bate hatei rami u katuun u raranga hoboto tara markato a tsimus teka.”
21Pöata ti hengoeien u raranga teka, ba nori e la uaier tara Luman Lotu Pan tara bongbong koru mena hihatuts ria turu katuun. Ba tsunono pan turu pris na pal kapanira i Israel e ngö gögono merari a pal kapan hoboto turu Jiu turu hagum turu Kout Pan, ba nori e hala ner u ranga tara luman karabus tegimi piou meraien u aposol i mataren. 22-23Ba pöata tina tukuia u polis, ba nori ema sabe rari u aposol tara luman karabus. Ba nori e la pouts uarima turu Kout memi hateir, “A pöata tena tuku mula lam tara luman karabus, alam ena sabie mula a man tamana e pili hakarapoto koru lala, na u tson pepeito kap e tuol has rima turu tamana. Kaba pöata te kalate muma lam u tamana, alam ema sabie mumei ta töa iogana.” 24A tson pepeito kap turu polis ti tara kapiin a Luman Lotu Pan na u pris pan i hengo a ka teka me hakats hapara koru ner a ka te butuia turu aposol.
25Ba töa katuun e tasu nama me poeiena i taren, “Hengoiam! U katuun tu haka ramia limiou tara karabus e tuol ria iahana Luman Lotu Pan, nori lahas te hatuts rer u katuun!” 26Ba tson pepeito kap e la gono merena u polis i tanen mena lu pouts rarima u aposol. Kaba nori ima atung rai u aposol, taraha nori i matouti tegi titi hatu meraien u katuun.
27-28Ba nori emi piou pouts raria u aposol i gusuna u Kout Pan, ba tsunono pan turu pris e rangrangata ranen me poeiena, “Alam u hapiou hatagala koruni tegoma hihatuts mena milimiou a solona e Iesu. Kaba limiou u hasaputu hobotemi u hihatuts i tamilimiou a han i Jerusalem. Alimiou e hasösö noahas mera milam a nimate tere Iesu.”
29Be Pita na u palair u aposol e ranga palisir me poeier, “Alam ema tatei kukutiemi u ranga i tamilimiou! Alam e kukute lasem u raranga tere Sunahan. 30Alimiou tu nila naiam e Iesu tara kuruse me kato hamatie men, kaba a Sunahan turu tuburara te hatakei poutseien tara tou mate. 31Be Sunahan e lu sei mena neien iasa tara pal matou i tanen, nonei a Tson Mammam na Tson Hihitaguhu. Nonei i lu sei sileien tegi palis menai u katunura i Israel u hakats na markato a omi i taren, ne lu sei sil haseien tego luba menaien a markato a omi i taren bate tara pouts uana i taren. 32Alam na u Namnamei u Göagono u tarei a manka teka te kato e Sunahan me hatei namen. Be Sunahan e hala has nena u Namnamei u Göagono turu katuun te kukutier u raranga i tanen.”
33Pöata ti hengoeia a pal kapan u ranga teka, ba toriren e si koruna ba nori e katsin atung hamate rer u aposol. 34-35Kaba a töa a Parasi e kaia turu hagum pan teka, nonei a katuun pan turu Kout, a tson hihatuts tara Lo, na u katuun i tara marei korueien. A solonen e Gamaliel, e tuol ia i gusuren me hatei nena u aposol gi halakasa bir. Ba nonei e poeiena turu Kout, “U katunur i Israel, alimiou go hakats mam naiam a ka te ngilin katoe milimiou turu katuun teka. 36Ema manasa korui a töa katuun a solonen e Tiudas e pei hasi, ‘Alia e ka megu a nitagala.’ U 400 tara katuun i hamaneien. Kaba a gamman e atung hamateien, ba u katuun hoboto ti hamanaia i tanen e la kalakalar ba u hihatuts e tia hakapana. 37I murinen, tara pöata ti hopö naia u katuun a soloren tara gamman, be Judas na i Galili e takei has mena eno hakats ba katuun a para e kukute hasenen. Kaba nonei i atung hamate hasi, ba u katuun hoboto ti hamanaia i tanen e la kalakala hasir. 38Na tara ka tala teka i romana, alia e hatei ragou limiou, alimiou goma katoemi ta markato ta omi i taren. Haka raiam. Te taniama a toukui teka tara katuun tuun, nonei ema takui noi. 39Kaba te taniama a toukui teka tere Sunahan, alimiou ema antunan luba ramoien. Alimiou e namots hiatatung gono me miou e Sunahan!”
Ba pal kapan e hengoer u ranga tere Gamaliel. 40Ba nori e ngö hatasu pouts raier u aposol me hasingata raren. Ba nori e ranga hatagala mera rien tegima kato lel menaien u ranga tara solona e Iesu, ba nori e hapurese raren. 41Bu aposol e laba ner u Kout, me sasaala koru siler te haniga meraien e Sunahan tegi kamits sil menaien a solona e Iesu. 42Na turu mamanu lan, tara Luman Lotu Pan na turu luma has turu katuun, nori i hahatei nitöani u Bulungana u Niga bate hihatuts ner e Iesu nonei e Mesaia, a katuun te hopö kapiin e Sunahan tega taguhir u katuun i tanen.
Currently Selected:
Aposol 5: HLA 2020
Highlight
Share
Copy
![None](/_next/image?url=https%3A%2F%2Fimageproxy.youversionapistaging.com%2F58%2Fhttps%3A%2F%2Fweb-assets.youversion.com%2Fapp-icons%2Fen.png&w=128&q=75)
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.