Luk 7
7
E Iesu e kato haniga poutsi a tsonun kui
(Matiu 8:5-13)
1Pöata te ranga hakapa naia e Iesu a manka teka turu katuun, ba nonei e la uana tara taun i Kapenium. 2A töa katuun pan turu soldia e kaia i Kapenium. Nonei e ka mei a tsonun kui te ngil bala korueien. A tsonun kui i tanen e ka mei a siki pan me katsin matena. 3Ba pöata te hengo naia a katuun pan teka e Iesu, ba nonei e tahul rena a palair u katuun pan turu Jiu e gina rangateien tega la uamen batemi kato haniga poutsena a tsonun kui i tanen. 4Ba nori e la uaruma tere Iesu memi rangata hataatagi ria i tanen, “Nonei a katuun a niga, alö go taguheien. 5Taraha? Nonei e ngil koru rena u katuun i tarara na han i tarara na nonei e kui hasi a luman lotu i tamulam.” 6Be Iesu e la gono mera nen. Pöata te susukuien tara luma ba katuun pan turu soldia e tula rena u hahikapien i tanen e gina hateien, “A tsi tsunono, alö goma la sokö uamei i luma i tar. Alia ema katuun a niga korugi ba lö te la uamuma iahana luma i tar. E möa. 7Na lia ema niga hantuegi tego la uu lia i tamölö. Alö ego hala tuun nema u raranga ba tsonun kui i tar te niga pouts nou. 8Alia has e ka gia i kopina a nitagala turu katuun pan i tar, na lia e ka has megu u soldia te ka puta ria i tar. Alia ego ranga mei a töa bate poeiegu, ‘La’ ba nonei te lana. Na lia ego ranga mei a tai, ‘Lama’ ba nonei te la nama. Na lia ego ranga mei a tsonun kui i tar, ‘Kato a ka teka’ ba nonei te katoe nen.” 9Be Iesu e asingoto korunena te hengo menaien a man ranga teka. Ba nonei e habirits kopisina me poeiena turu katuun u para ti kukuteien, “Alia e hatei ragou limiou, alia u mamala sabe ii ta töa ta toun Israel tega ka mei u mar nihamana pan te kamena a tson teka.” 10Ba u tson hibus e la pouts uaier tara luma tara katuun pan turu soldia ba nori e na sabeier te niga pouts uu a tsonun kui i tanen.
E Iesu e hatakei poutsi a pien tson tara amoaba
11E ma lehanai be Iesu e la uana tara töa taun a solonen i Nain. U katunun tsitsilo i tanen na katuun a para koru i la gono meien. 12Tara pöata ti susukuien tara tamana tara taun, ba töa tson a mate te söata halakase rima tegina ngaho menaien. Nonei a töa puku a pien tson tara amoaba. U katuun u parpara koru tara taun i la gono mei nonei a amoaba. 13Na tara pöata te tareia a Tsunono a tahol teka, ba nonei e taatagi koru nanen me poeiena i tanen, “Möa tu tabe.” 14Be Iesu ena sebeleiena a bokisin mate, ba u katuun ti söateien e tuol hakakamotor. Ba nonei e poeiena, “Tson a hitots, alia e poeiegu i tamölö, takei!” 15Ba tson te mate e takeina me tanian rangana. Be Iesu e hala poutse neien e tsinanen. 16U katuun hoboto i matout koru, me solo seier a solona e Sunahan me poeier, “A propet te kamena a solo pan e butu hakapaia i gusurara! E Sunahan e la silema e gomi taguhir u katuun i tanen!” 17Ba u raranga te hatein e Iesu e la hobotona tara provins i Judia na tara man han i sukusuku.
E Jon a Tsonun Baptais e hala mera mei u katuun tere Iesu
(Matiu 11:2-19)
18-19Ba u katunun tsitsilo tere Jon e hateie rien a manka teka. Be Jon e ngö rena a huol a aposol i tanen me tula mera neien tara Tsunono tegina rangata menaien, “Alö e Mesaia tego lama, tsi alam ego hahalosi ta tabi?” 20-21Tara pöata teka e Iesu e kato haniga poutsir u katuun u para ti ka mei a mamana mar siki na man liliahanei a man omi. Na nonei e kato hatara pouts hasir a man matakiou a man para. Pöata ti butuma u katunun tsitsilo tere Jon ba nori e poeier tere Iesu, “E Jon a Tsonun Baptais e tula rena moulam e gomi rangata, ‘Alö e Mesaia tego lama, tsi alam go hahalosi ta tabi?’” 22Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena, “La poutsiam batena hateie mi e Jon a manka te tare mula limiou na te hengoe mula limiou: u matakiou e tara haniga poutsur, na u mou omi e tataala haniga poutsur, nu toba e gogoso poutsur, na u talinga tupu e hengo poutsur, nu katuun ti mate e hatakei pouts rer bate töatöar, na u Bulungana u Niga e hatei naria turu katuun ti möa ta ka. 23A katuun tema hapolase nei te hamana uanen i tar e sasaala nou!”
24Tara pöata ti la hakapaia u tson hibus tere Jon, be Iesu e ranga hatei mera nei u katuun e Jon me poeiena, “Tara pöata tu la uaiam limiou tara makum a palaka tegona tara menami e Jon, alimiou u hakats naiam nonei a saha mar katuun? E here nei u nga te hula bahunena a lomolomo bate haharuei nena a katuun te hula hakatsina? E möa. 25Tsi alimiou u la sileiam tegona tara menami a katuun te hasogo haniga koruna? Kaba a mar katuun teka e kana tara luma pan a tsimala koru. E ma tatei ka neia tara makum a palaka! 26Tsi alimiou u la sileiam tegona tara menami a propet? Aa, e Jon a propet hamana. Na nonei a katuun te pan bala nena u propet hoboto. 27Taraha? U Buku u Göagono e ranga hatei nanen:
‘Hengo! Alia e hala negou romana a tson hibus i tar tego mam naiou lö,
bate hamatsköena romana a maroro i tamölö.’
28“Na lia e ranga mera goulimiou, e Jon e pan bala rena u katuun hoboto ti posa raia i puta. Kaba a katuun papala koru tara Nipepeito tere Sunahan te pan bala has nena e Jon.” 29(Pöata ti hengoeia u katuun hoboto na u tson lulu takis u raranga tere Iesu, ba nori e poeier a maroro tere Sunahan e matskö mei ti habaptais uaien tere Jon. 30Kaba u Parasi na u tson hihatuts tara Lo i rama koruni u ngil tere Sunahan tima habaptais uaien tere Jon.) 31Be Iesu e poeiena, “Alia ego pei alimiou u katunura i romana e heremi aha? A saha ka te tatei haharuei ranou limiou? 32Alimiou e here rami a galapien te hirata ria tara makumun töana, ba palai i taren te poeier, ‘Alam e katoe mula u kömana tara hitöl, kaba limiou ema sani mulei! Na lam e hahuri has mula, kaba limiou ema tabe mulei!’ 33E Jon a Tsonun Baptais e roron agonein a kannou na ema ua hase ii ta uain. Ba limiou e pei miou, ‘Nonei a popolöana!’ 34Na lia tu butun Katunuma e tatei nouegu a mamana kannou na e tatei ua hasegu uain. Ba limiou e pei miou, ‘Pua! Nonei a katuun a nonou pala na uaua pala! Na nonei e kapiena has rena u tson lulu takis na u palair u katuun u omi!’ Alimiou emar ranga uamiou teka. 35Kaba u katuun hoboto te kukutier u hihatuts u niga tere Sunahan e haröto ner te mana uanen.”
E Iesu e kaia i luma tere Saimon a Parasi
36A töa katuun turu Parasi a solonen e Saimon e ngöi e Iesu e gana nou gono meien. Be Iesu e la uana i luma i tanen mena gumuna tega nouaien. 37Tara taun teka a töa tahol a omi e kaia i tanen. Nonei e hengoen te nou uu e Iesu tara luma tere Saimon, ba nonei e la menama a töa botolo turu uapi u soksoka. 38Ba nonei ena tuolna i rehina e Iesu i pal mounen ba nonei e tabena me hapuluse nei a man mouna e Iesu u sulunmata i tanen. Ba nonei e hapalake nei a man mounen a hulunen, me mutsie nen#7:38 Nonei e mutsi u huol u mou tere Iesu., me tsue nei a man mounen u uapi u soksoka. 39Pöata te tareia e Saimon a ka te kati a tahol, ba nonei emar hakats tuun uana teka, “Sanena tega propet hamanaia a tson teka, ba nonei te tatei atei silena a saha mar tahol te sebele nen, nonei a tahol a omi!” 40Be Iesu e poeiena tara Parasi, “O Saimon, alia e ka megu a tsi raranga te katsin ranga megi lia alö.” Be Saimon e poeiena, “Hateie moulia, Tson Hihatuts.” 41Be Iesu e poeiena, “A huol a katuun i harohein a moni tara katuun te roron halan a monin haroho. A töa e harohein a 500 denarius. Na tai e harohein a 50 denarius. 42Ba i murinen nori hoboto ima antunan palis poutsei a moni, ba katunun halhala moni e hakapena a haroho tara huol. Gesi te ngil bale nou a katunun halhala moni?” 43Be Saimon e poeiena, “Toum a katuun te ka mei a haroho pan.” Be Iesu e poeiena, “U ranga i tamölö e matsköna.”
44Be Iesu e habirits uana tara tahol me poeiena tere Saimon, “Alö go röto tara tahol teka. Alia e tasu guma i luma i tamölö, kaba lö ema halei mulei lia tu ramun tego galuse ii lia a mour. Kaba nonei e toböe lalei a man mour u sulunmata i tanen me hapalake neien a hulunen. 45Alö ema mutsie mulei a abuabur. Kaba a tahol teka ema hapolasan mutsie lalei a man mour e antuna noana te tuku gula lia. 46Alö ema hakei mulei tu uapi i bakur. Kaba nonei e kise lalei a mour u uapi u soksoka. 47Alia e hatei goulö, u pannen u ngil te hatara nanen e hatei nena a markato a omi a parpara i tanen e luba hakapa nalila. Kaba a katuun ti luba nai a markato a omi a tetenei ema ngil bala korue nei e Sunahan.” 48Be Iesu e poeiena tara tahol, “A markato a omi i tamölö e luba hakapa nalila!” 49Ba pala ti nou gono meien e hiararangar me poeier, “Esi banei nonei teka? Nonei e luba has nena a markato a omi?” 50Be Iesu e poeiena tara tahol, “U nihamana i tamölö e lu poutse lalou lö! La tala, a torimölö e tatei tagolala poutsuna.”
Currently Selected:
Luk 7: HLA 2020
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Luk 7
7
E Iesu e kato haniga poutsi a tsonun kui
(Matiu 8:5-13)
1Pöata te ranga hakapa naia e Iesu a manka teka turu katuun, ba nonei e la uana tara taun i Kapenium. 2A töa katuun pan turu soldia e kaia i Kapenium. Nonei e ka mei a tsonun kui te ngil bala korueien. A tsonun kui i tanen e ka mei a siki pan me katsin matena. 3Ba pöata te hengo naia a katuun pan teka e Iesu, ba nonei e tahul rena a palair u katuun pan turu Jiu e gina rangateien tega la uamen batemi kato haniga poutsena a tsonun kui i tanen. 4Ba nori e la uaruma tere Iesu memi rangata hataatagi ria i tanen, “Nonei a katuun a niga, alö go taguheien. 5Taraha? Nonei e ngil koru rena u katuun i tarara na han i tarara na nonei e kui hasi a luman lotu i tamulam.” 6Be Iesu e la gono mera nen. Pöata te susukuien tara luma ba katuun pan turu soldia e tula rena u hahikapien i tanen e gina hateien, “A tsi tsunono, alö goma la sokö uamei i luma i tar. Alia ema katuun a niga korugi ba lö te la uamuma iahana luma i tar. E möa. 7Na lia ema niga hantuegi tego la uu lia i tamölö. Alö ego hala tuun nema u raranga ba tsonun kui i tar te niga pouts nou. 8Alia has e ka gia i kopina a nitagala turu katuun pan i tar, na lia e ka has megu u soldia te ka puta ria i tar. Alia ego ranga mei a töa bate poeiegu, ‘La’ ba nonei te lana. Na lia ego ranga mei a tai, ‘Lama’ ba nonei te la nama. Na lia ego ranga mei a tsonun kui i tar, ‘Kato a ka teka’ ba nonei te katoe nen.” 9Be Iesu e asingoto korunena te hengo menaien a man ranga teka. Ba nonei e habirits kopisina me poeiena turu katuun u para ti kukuteien, “Alia e hatei ragou limiou, alia u mamala sabe ii ta töa ta toun Israel tega ka mei u mar nihamana pan te kamena a tson teka.” 10Ba u tson hibus e la pouts uaier tara luma tara katuun pan turu soldia ba nori e na sabeier te niga pouts uu a tsonun kui i tanen.
E Iesu e hatakei poutsi a pien tson tara amoaba
11E ma lehanai be Iesu e la uana tara töa taun a solonen i Nain. U katunun tsitsilo i tanen na katuun a para koru i la gono meien. 12Tara pöata ti susukuien tara tamana tara taun, ba töa tson a mate te söata halakase rima tegina ngaho menaien. Nonei a töa puku a pien tson tara amoaba. U katuun u parpara koru tara taun i la gono mei nonei a amoaba. 13Na tara pöata te tareia a Tsunono a tahol teka, ba nonei e taatagi koru nanen me poeiena i tanen, “Möa tu tabe.” 14Be Iesu ena sebeleiena a bokisin mate, ba u katuun ti söateien e tuol hakakamotor. Ba nonei e poeiena, “Tson a hitots, alia e poeiegu i tamölö, takei!” 15Ba tson te mate e takeina me tanian rangana. Be Iesu e hala poutse neien e tsinanen. 16U katuun hoboto i matout koru, me solo seier a solona e Sunahan me poeier, “A propet te kamena a solo pan e butu hakapaia i gusurara! E Sunahan e la silema e gomi taguhir u katuun i tanen!” 17Ba u raranga te hatein e Iesu e la hobotona tara provins i Judia na tara man han i sukusuku.
E Jon a Tsonun Baptais e hala mera mei u katuun tere Iesu
(Matiu 11:2-19)
18-19Ba u katunun tsitsilo tere Jon e hateie rien a manka teka. Be Jon e ngö rena a huol a aposol i tanen me tula mera neien tara Tsunono tegina rangata menaien, “Alö e Mesaia tego lama, tsi alam ego hahalosi ta tabi?” 20-21Tara pöata teka e Iesu e kato haniga poutsir u katuun u para ti ka mei a mamana mar siki na man liliahanei a man omi. Na nonei e kato hatara pouts hasir a man matakiou a man para. Pöata ti butuma u katunun tsitsilo tere Jon ba nori e poeier tere Iesu, “E Jon a Tsonun Baptais e tula rena moulam e gomi rangata, ‘Alö e Mesaia tego lama, tsi alam go hahalosi ta tabi?’” 22Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena, “La poutsiam batena hateie mi e Jon a manka te tare mula limiou na te hengoe mula limiou: u matakiou e tara haniga poutsur, na u mou omi e tataala haniga poutsur, nu toba e gogoso poutsur, na u talinga tupu e hengo poutsur, nu katuun ti mate e hatakei pouts rer bate töatöar, na u Bulungana u Niga e hatei naria turu katuun ti möa ta ka. 23A katuun tema hapolase nei te hamana uanen i tar e sasaala nou!”
24Tara pöata ti la hakapaia u tson hibus tere Jon, be Iesu e ranga hatei mera nei u katuun e Jon me poeiena, “Tara pöata tu la uaiam limiou tara makum a palaka tegona tara menami e Jon, alimiou u hakats naiam nonei a saha mar katuun? E here nei u nga te hula bahunena a lomolomo bate haharuei nena a katuun te hula hakatsina? E möa. 25Tsi alimiou u la sileiam tegona tara menami a katuun te hasogo haniga koruna? Kaba a mar katuun teka e kana tara luma pan a tsimala koru. E ma tatei ka neia tara makum a palaka! 26Tsi alimiou u la sileiam tegona tara menami a propet? Aa, e Jon a propet hamana. Na nonei a katuun te pan bala nena u propet hoboto. 27Taraha? U Buku u Göagono e ranga hatei nanen:
‘Hengo! Alia e hala negou romana a tson hibus i tar tego mam naiou lö,
bate hamatsköena romana a maroro i tamölö.’
28“Na lia e ranga mera goulimiou, e Jon e pan bala rena u katuun hoboto ti posa raia i puta. Kaba a katuun papala koru tara Nipepeito tere Sunahan te pan bala has nena e Jon.” 29(Pöata ti hengoeia u katuun hoboto na u tson lulu takis u raranga tere Iesu, ba nori e poeier a maroro tere Sunahan e matskö mei ti habaptais uaien tere Jon. 30Kaba u Parasi na u tson hihatuts tara Lo i rama koruni u ngil tere Sunahan tima habaptais uaien tere Jon.) 31Be Iesu e poeiena, “Alia ego pei alimiou u katunura i romana e heremi aha? A saha ka te tatei haharuei ranou limiou? 32Alimiou e here rami a galapien te hirata ria tara makumun töana, ba palai i taren te poeier, ‘Alam e katoe mula u kömana tara hitöl, kaba limiou ema sani mulei! Na lam e hahuri has mula, kaba limiou ema tabe mulei!’ 33E Jon a Tsonun Baptais e roron agonein a kannou na ema ua hase ii ta uain. Ba limiou e pei miou, ‘Nonei a popolöana!’ 34Na lia tu butun Katunuma e tatei nouegu a mamana kannou na e tatei ua hasegu uain. Ba limiou e pei miou, ‘Pua! Nonei a katuun a nonou pala na uaua pala! Na nonei e kapiena has rena u tson lulu takis na u palair u katuun u omi!’ Alimiou emar ranga uamiou teka. 35Kaba u katuun hoboto te kukutier u hihatuts u niga tere Sunahan e haröto ner te mana uanen.”
E Iesu e kaia i luma tere Saimon a Parasi
36A töa katuun turu Parasi a solonen e Saimon e ngöi e Iesu e gana nou gono meien. Be Iesu e la uana i luma i tanen mena gumuna tega nouaien. 37Tara taun teka a töa tahol a omi e kaia i tanen. Nonei e hengoen te nou uu e Iesu tara luma tere Saimon, ba nonei e la menama a töa botolo turu uapi u soksoka. 38Ba nonei ena tuolna i rehina e Iesu i pal mounen ba nonei e tabena me hapuluse nei a man mouna e Iesu u sulunmata i tanen. Ba nonei e hapalake nei a man mounen a hulunen, me mutsie nen#7:38 Nonei e mutsi u huol u mou tere Iesu., me tsue nei a man mounen u uapi u soksoka. 39Pöata te tareia e Saimon a ka te kati a tahol, ba nonei emar hakats tuun uana teka, “Sanena tega propet hamanaia a tson teka, ba nonei te tatei atei silena a saha mar tahol te sebele nen, nonei a tahol a omi!” 40Be Iesu e poeiena tara Parasi, “O Saimon, alia e ka megu a tsi raranga te katsin ranga megi lia alö.” Be Saimon e poeiena, “Hateie moulia, Tson Hihatuts.” 41Be Iesu e poeiena, “A huol a katuun i harohein a moni tara katuun te roron halan a monin haroho. A töa e harohein a 500 denarius. Na tai e harohein a 50 denarius. 42Ba i murinen nori hoboto ima antunan palis poutsei a moni, ba katunun halhala moni e hakapena a haroho tara huol. Gesi te ngil bale nou a katunun halhala moni?” 43Be Saimon e poeiena, “Toum a katuun te ka mei a haroho pan.” Be Iesu e poeiena, “U ranga i tamölö e matsköna.”
44Be Iesu e habirits uana tara tahol me poeiena tere Saimon, “Alö go röto tara tahol teka. Alia e tasu guma i luma i tamölö, kaba lö ema halei mulei lia tu ramun tego galuse ii lia a mour. Kaba nonei e toböe lalei a man mour u sulunmata i tanen me hapalake neien a hulunen. 45Alö ema mutsie mulei a abuabur. Kaba a tahol teka ema hapolasan mutsie lalei a man mour e antuna noana te tuku gula lia. 46Alö ema hakei mulei tu uapi i bakur. Kaba nonei e kise lalei a mour u uapi u soksoka. 47Alia e hatei goulö, u pannen u ngil te hatara nanen e hatei nena a markato a omi a parpara i tanen e luba hakapa nalila. Kaba a katuun ti luba nai a markato a omi a tetenei ema ngil bala korue nei e Sunahan.” 48Be Iesu e poeiena tara tahol, “A markato a omi i tamölö e luba hakapa nalila!” 49Ba pala ti nou gono meien e hiararangar me poeier, “Esi banei nonei teka? Nonei e luba has nena a markato a omi?” 50Be Iesu e poeiena tara tahol, “U nihamana i tamölö e lu poutse lalou lö! La tala, a torimölö e tatei tagolala poutsuna.”
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.