YouVersion Logo
Search Icon

Mak 12

12
U haharuei turu katuun u omi ti tara kapiin a kuin grep
(Matiu 21:33-46, Luk 20:9-19)
1Be Iesu e tanian ranga merena u katuun turu haharuei. “A töa katuun e lebei a kuin grep me ololo hahis kakap nanen, me kaho hasena a kiou tegi pots naia u grep. Nonei e hatakei hasi a luma a pia tegi pepeito kap naia a kuin grep teka. Ba nonei e hakuin moni nanen me lauana tara taina a han. 2Pöata te tangohoia u grep ba nonei e tula nelala a katunun kukui puku i tanen tegona lu menaien a pal grep i tanen turu katuun te hapepetokap rameien a kuin grep i tanen. 3Kaba nori i pile kap naien me lahuse ren ba nori e hakopis pukpuku poutse ren. 4Be tamana kuin grep e hala lel nenama a tana katunun kukui puku i tanen, ba u katuun ti taratarakapin a kui e singater a bakunen me ranga hohomi naren. 5Ba nonei e tula lel nalala a tana katunun kukui puku i tanen ba nori e atung hamate haseren. A para katuun ti tula nela i markato las merai teka, a palai i atungir na palai i kato hamatir. 6Nonei e ka noa mei a töa patu a katuun tego tula naien, a pien tson i tanen te ngil korueien. Nonei e tula hamurimuri nalen me poeiena, ‘Nori ena tara marei riou a pien tson i tar.’
7“Kaba u katunun taratarakap i tari a pien tson teka, ba nori e hiararangar me poeier, ‘Nonei a pien tson tere tamana kui teka te lue nou a kuin grep. Aragi atung hamateien bara te lue riou a kui i tanen.’ 8Ba nori e pile kap naren me atung hamate ren me lapo ba narien ielesala tara kuin grep.”
9Be Iesu e rangatana me poeiena, “Gaha te katoe nou e tamana kuin grep? Nonei emi atung hamate ranou u katuun teka bate hataratara kap ranei a kuin grep teka u katuun u niga. 10Alimiou u taratara haniga haseiam u raranga teka?
‘A hatu ti raman u katunun kui tara luma me hapiraka ba naier,
nonei a hatu te niga balana tara toukuina tara luma.
11A ka teka a Tsunono te katoeien,
bara te tara here narien a ka a kapan koru teka.’”
12Pöata ti tara mareien u haharuei e sakasaka raien, nori i ngilin na hakarabus koru naien. Kaba nori i matoutir u katuun ba nori e laba naren.
U harangata na tara takis tara gamman
(Matiu 22:15-22, Luk 20:20-26)
13Ba nori e tula rarima a palair u Parasi na palair u katuun tere Herot tegimi maman gamo menaien e Iesu ba nonei te ranga nena tu ranga tu omi tegi kout meien e Iesu. 14Ba nori e la uarima i tanen memi poeier, “Tson Hihatuts, alam e atei silem alö a katununa turu mana. Alö ema hakats silemi a ka te ranga ner u katuun, taraha alö ema hakats nami a nitsunono tara katuun. Alö e hihatuts hamana nem a maroro tere Sunahan. Bara, a Lo i tarara e hapiou nena tegi hala menai ra a takis tere Sisa a gamman pan, tsi e möa? 15Aragi hol a takis tsi ara gima holeien?”
Kaba e Iesu e atei sil u gamo i taren me poeiena, “Taraha ba limiou te katsin torohane mou lia? Hale mume lia ta denarius#12:15 A denarius, a mar moni ti holei a toukui tara katuun turu töa u lan. moni ba lia te taragu.”
16Ba nori e hale rien a töa moni ba nonei e rangata ranen me poeiena, “U baku teresi na solo teresi teka?”
Ba nori e ranga palise ren, “E Sisa.”
17Be Iesu e poeiena, “Bara, halemi e Sisa a manka i tanen, bate hala hasemi e Sunahan a manka te ka uana i tanen.”
Ba nori e asingoto koru ner ti hengo menaien a ka te rangein e Iesu.
Pöata te töatöa pouts ria romana u katuun
(Matiu 22:23-33, Luk 20:27-40)
18U Sadiusi i la uama tere Iesu. Nori u katuun teka te rangar bate poeier u katuun ema takei pouts roi i murina a tou mate i taren. 19Ba nori e poeier i tanen, “Tson Hihatuts, e Mosis e koloto berai ra a lo teka: ‘Tego mate ba naia a tson a tahol i tanen bate moana ta pien, ba toulana tson teka te tatei tölena a amoaba, ba nori te hatuhaner romana ta pien te lue nou a makum tara tson te mate.’#12:19 A pien, a hamua turu mun tahol u tsimus teka te tatei lui a mamanaka turu hatamana i tanen te mate. 20Bara, e ka mei u tönomo u munmun toulana. A hamua e hitöl me matena bate möana ta pien i tanen. 21Ba hahuol e tölo lelena a amoaba ba nonei e mate lel hasina bate möa noa hasina ta pien i tanen. Ba hatopisa e kato has uana iesana. 22U mun toulana tohit hoboto i töli a tahol teka me mater, kaba a tahol ti töleien ema kamei ta pien i taren. Ba i murinen ba tahol e mate hasina. 23Ga tara pöata te takei pouts roua u katuun tara tou mate i taren, ba nonei a tahol teka ena tölo tale nou esi? Taraha, nori u mun toulana tohit hoboto i töleien.”
24Be Iesu e poeiena i taren, “Alimiou e ranga hatutu memiou, taraha, alimiou ema atei silemi u Buku u Göagono na nitagala tere Sunahan. 25U katuun te takei pouts roua tara tou mate i taren, nori ema hitöl lel roi romana. Tara markato teka nori e here roi u angelo ra i Kolö. 26Na turu rangana turu katuun ti mate hakapa bate takei pouts riou tara tou mate, alimiou toum uma ritemi a makumun ranga iahana u buku tere Mosis te hatei nena u ruei te kulupu? Tara makum teka e Sunahan e ranga mei e Mosis me poeiena, ‘Alia a Sunahan tere Abraham na a Sunahan tere Aisak ne Sunahan tere Jekop.’ 27Nonei ema Sunahan uanei turu katuun u mate kaba nonei e Sunahan turu katuun te töatöar. Alimiou e hakats hatutu korumiou.”
U raranga tutuun u kapan tere Sunahan
(Matiu 22:34-40, Luk 10:25-28)
28A töa tson hihatuts tara Lo e hengo ti hiarangrangata uaien. Ba nonei e hengo sabiena te ranga palis haniga menai e Iesu u Sadiusi, ba nonei e la hasukusuku nama me rangate nen, “U saha u raranga te pan na tara man raranga hoboto tere Sunahan?”
29Be Iesu e ranga palisenen me poeiena, “U raranga te pan bala koruna teka: ‘Hengoiam, u katunura i Israel, E Sunahan a Tsunono i tarara a töa puku a Tsunono. 30A Tsunono e Sunahan alö go ngil koru meien a tori mölö hoboto na u namnamei hoboto i tamölö na u hakats hoboto i tamölö na tara nitagala hoboto i tamölö.’ 31Na u hahuoluna u raranga u pannen teka: ‘Alö go mar ngil koru mei a tana katuun temar ngil koru has mena milö a peisamölö.’ E möa tu tana tu mar raranga tega pan balein u huol u raranga teka.”
32Ba tson hihatuts tara Lo e poeiena tere Iesu, “U mana koru, Tson Hihatuts. Alö e ranga hamana nemula e Sunahan a töa puku, na e möa lel ta tana ta sunahan. 33Na katuun ego ngil korui e Sunahan turu tori hoboto i tanen na turu hakats hoboto i tanen na tara nitagala hoboto i tanen. Na nonei ego mar ngil koru has menai a tana katuun temar ngil koru mena neien a peisanen. Na ka teka e pan bala nena u mamana u haats.”
34E Iesu e hengoe temar ranga palis hanigan töa uu a tson ba nonei e ranga menen, “Alö ema lehana ba nami a Nipepeito tere Sunahan.”
Ba i murinen, u katuun i matoutin rangata lele ii e Iesu tu harangata.
Esi nonei e Mesaia?
(Matiu 22:41-46, Luk 20:41-44)
35Pöata te hihatutsia e Iesu tara Luman Lotu Pan ba nonei e poeiena, “E hana ba u tson hihatuts tara Lo te poeier e Mesaia a hatutubunei tere Devit? 36U Namnamei u Göagono te hale ii e Davit u hakhakats ba nonei e poeiena,
‘A Tsunono e mar ranga uu teka tara Tsunono i tar,
Gum ia tara pal matou i tar,
e antunana tara pöata te hale goi lia lö u katuun te paköe rioulö
ba lö tena pita puta ramouen.’
37“E Devit noahas te ngöei a katuun teka, A Tsunono. Gime temar hatubuna uana e Mesaia tere Devit?”
Kaba e möa ta katuun tega ranga palis.
E Iesu e rangeir u tson hihatuts tara Lo
(Matiu 23:1-36, Luk 20:45-47)
U katuun u parpara koru teka i sasaala mei ti hengo uaien tere Iesu. 38Pöata te hihatuts noaia e Iesu be poeiena, “Hanei sileiam u tson hihatuts tara Lo. Nori e ngilin hula la mer u hasobö u ngahangaha i taren, na nori e ngil haser u katuun te ka ria tara töana egi hapan raien. 39Nori e ngilin gum has ria turu gumgum tara pal kapan i luman lotu na turu gumgum tara pal kapan tara kannou pan. 40Na u tson hihatuts tara Lo e lube tsiponeri a peisaren a manka turu amoaba na tegi tara marei meraien, nori e roron katoeier u singo u ngahangaha. Kato uana teka ba nihahuna i taren te pan koruna romana.”
A amoaba e halan a monin hitaguhu turu lotu
(Luk 21:1-4)
41E Iesu e gum bate tara uana tara sei moni iahana Luman Lotu Pan, bate tara uana turu katuun ti hongi a monin hitaguhu tara sei moni. U katunun moni u parpara ti hongi a man moni pan peisa. 42Kaba a töa amoaba te möa koru ta ka i tanen e lama memi hongena a tsi huol a tsi toea. 43Be Iesu e ngö gögono rena u katunun tsitsilo i tanen me poeiena i taren, “Alia e hatei hamana koru ragou limiou, a amoaba teka e hala nelala a moni te pan saluhe bala nena a man moni te hala nelila u katuun hoboto. 44Taraha, nori hoboto e hala lila tara moni te kurapana tara man moni i taren, kaba a amoaba teka e möa lel ta tsi moni i tanen. A tsi huol puku a tsi toea tega holeien ta tsi kannou te honge la len.”

Currently Selected:

Mak 12: HLA 2020

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in

Free Reading Plans and Devotionals related to Mak 12

YouVersion uses cookies to personalize your experience. By using our website, you accept our use of cookies as described in our Privacy Policy