Mak 5
5
A liliahanei e sei a katuun
(Matiu 8:28-34, Luk 8:26-39)
1Nori i la hakapa uama i hapalana Ramun i Galili tara han ti kaia a hun katuun ti ngörai u Gerasin. 2Ba pöata te koulma e Iesu turu bout ba nonei e hitupali gono mena a katuun te kamei u liliahanei u omi, e lama i kiou tegomi tara menaien e Iesu. 3A katuun teka e roron kakaia i kahokaho#5:3 A palair a kahokaho e kaia i eluna u tsiktsiki tara man kiou. Nori i kaho tuuni a man kiou teka turu lapo. na u katuun ima antunan kits naien a tsien. 4Tara man pöata ti kits kakap naia man limanen a tsien na man mounen a aien, nonei e roron kato kotsi a tsien bate singata pus nena a aien. Nonei e tagala koru na e möa ta katuun tego antunaia i tanen. 5Tara mamana pöata tara lan na bong, nonei e kaia i kahokaho na tara pokus bate ku hohomina bate ngatse nei a peisanen a hatu.
6Pöata te tareien e Iesu ba nonei e piata nama memi hatukununa i matana e Iesu. 7Ba nonei e ku hapanina me poeiena, “O Iesu, a Pien Tson tere Sunahan Iasa Koru, alö e katsin he mi lia? Alia e singo hataatagi koru gia i tamölö i matana e Sunahan, alö goma hahune ii lia.” 8Nonei e markato uu teka taraha e Iesu e ranga hakapa meien, “Koul ba naiam a katuun teka.”
9Be Iesu e rangate nen, “A solo mölö esi?” Ba nonei e ranga palisenen, “A solor e Ami, taraha alam e param.” 10Ba nonei e singo hatagalana tere Iesu egoma tsuga ba merai u liliahanei u omi tara han teka.
11A töa heis poum pan i nouia i rehina u pokus i sukusuku. 12Ba u liliahanei teka e singo ria tere Iesu me poeier, “Alö go hala meraia lam turu poum ba lam tena sei mia i taren.” 13Ba nonei e hanigana. Ba u liliahanei e koul ba ner a katuun teka mena sei ria turu poum. Na heis poum teka, e antunaia turu 2,000 tara poum, e piata hoboto uaier turu uarahana mena kurapa hoboto ria tara ramun me ruku hakapar.
14Ba u katunun taratarakap turu poum e busur mena habulungana naria a ka te butu i taun na turu han i sukusuku, ba u katuun emi tarer a ka te butu hakapa. 15Pöata ti butuien tere Iesu ba nori e tarer a katuun te kamei a liliahanei e gum bate kamena u hasobö na u hakhakats i tanen e niga pouts. Ba nori e matoutur. 16U katuun ti tarei a ka teka i hatei ra ii u katuun a ka te butuia tara katuun te kamei a liliahanei na turu poum has. 17Ba nori e tahuler e Iesu ego la ban a han i taren.
18A pöata te osa poutsia e Iesu tara tolaala ba katuun te kamei a liliahanei e singo hatagalana tere Iesu ego la gono meien.
19Kaba e Iesu e pei i tanen, “Emoa, alö go la pouts uu i han tara hun katuun i tamölö ba lö tena rarare bera mien a mamanaka te katoe lala a Tsunono i tamölö na temar taatagi has mena meien lö.”
20Ba katuun teka e lauana tara man han iahana provins i Dikapolis (a solo teka e poeiena a Maloto a Taun). Ba nonei ena habulungana nena a ka te kato beien e Iesu. Ba u katuun hoboto e asingoto korur.
A pien tahol tere Jairas, na tahol te hasebeleia turu hasobö tere Iesu
(Matiu 9:18-26, Luk 8:40-56)
21E Iesu e osa ia turu bout me aroho pouts uana i hapalana ramun. Pöata ti sung ien, ba u katuun u parpara koru e gono hahise ren. 22Ba töa tsonun pepeitokap tara luman lotu e la nama, a solonen e Jairas. A pöata te tareien e Iesu ba nonei e hatukununa. 23Ba nonei e singo hataatagi koruna i tanen me poeiena, “A tsi pien tahol i tar e katsin matena. Alö go lama batemi kato haniga poutsemen ba nonei te töatöa poutsuna.”
24Be Iesu e la gono menen. U katuun u parpara koru ti kukuteien i hia songosongo tuun uu i tanen.
25A töa tahol e kaia i gusuren e posa nitöani u rahatsing e antuna ia turu maloto na u huol u hiningal. 26Nonei e tari a parpara a dokta na e hol has raien a moni pan koru, kaba a siki i tanen ema kapa ii. E pan susul hasoala. 27Nonei e hengoein e Iesu ba nonei e kukutie nen i gusura u katuun ti la gono meien ba nonei e sebelena u hasobö tere Iesu. 28Taraha nonei e mar hakats uu teka, “Te sebele tuun goua lia turu hasobö i tanen ba lia te niga pouts gou.”
29Ba u rahatsing e kapa nitöana ba nonei e hasagoho haniga poutsuna 30Be Iesu e hasagohena a nitagala i peisanen e koul puta ba nonei e habirits na i gusur u katuun me poeiena, “Esi te sebele lala turu hasobö i tar?”
31Ba u katunun tsitsilo i tanen e poeier, “Alö e tarem u katuun e hia sösongo tuun ria i tamölö. E hana balö te rangata nem, esi te sebele lalou lia?”
32Kaba e Iesu e hula tara sakesake lani esi nonei te sebeleien. 33Ba tahol e atei sil a ka te butuia i tanen ba nonei e toltololo koru mena a nimatout mena hatukunna i matana e Iesu me hatei neien a mamanaka hoboto te butu. 34Be Iesu e poeiena i tanen, “A tsi tahol, a nihamana i tamölö e kato haniga poutse lalou lö. La talala, na torimölö e tatei tagolala poutsuna. A siki i tamölö e kapa.”
35Pöata te ranga noaia e Iesu, ba u katunun sösöata ranga e la rima i luma tere Jairas memi hateie ren, “A pien tahol i tamölö e mate hakapa lala. Alö goma hakui lele ii a Tson Hihatuts.”
36E Iesu e hengo raien kaba nonei e poe tere Jairas, “Alö goma matout ii. Alö go hamana tuun lasi.” 37Ba nonei e hapiou rena u katuun hoboto egima la gono meien. Kaba ere Pita mere Jemis ne toulanen e Jon nori puku lasi ti la gono meien. 38Pöata ti tukuien tara han tara tson mammam tara luman lotu, be Iesu e tarena u katuun ti geta hapara bate tabe hobotor. 39Ba nonei e tasuna mena rangatana, “Aha te geta sile milimiou bate tabe miou? A pien ema mate nei. Nonei e soho tununa.”
40Ba nori e golgol sileren ba nonei e tsuga halakasa ranen. Be Iesu e luena e tamana a pien ne tsinanen na topisa katunun tsitsilo i tanen me la gono mera nen tara makum te opöia a pien tahol. 41Ba nonei ena pilena i limanen me poeiena i tanen, “Talita kum.” U ranga teka e poeiena, “A tsi pien tahol, takei.”
42Ba nonei e hakalatena a matanen me takeina me tanian hula lana. (Nonei e ka mei u maloto nu huol u hiningal). Nori i asingoto koru. 43Be Iesu e ranga hatagala mera nen egima hatei korue ii ta töa ta katuun. Ba nonei e poeiena, “Halemi ta ka ga noueien.”
Currently Selected:
Mak 5: HLA 2020
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.