Lucas 14
14
Ku jä Jesús tyajktse'ek tu'k jä jaye juu ki'ix pa'am pëjkep
1Tu'k jä pookxken xëë we'en jyaty ku jä Jesús jäm ojts kyay jä fariseo nyiwintsen tyëjk wintëm, jäts winkëx jä fariseos jayeta oy t'ixpëëmta tiwe tyuntep. 2Jäm wye'ena nawye'en, jä winkujkm, tu'k jä ya'atyëjk juu we'e jä ki'ix pa'am pëjkep. 3Wa'nit jä Jesús tyajktïwe jä juu jäp yajk'ixpëjktep tsaptïjkp jäts nawye'en jä fariseos jayeta:
—¿Myajk'jätep jäts tsyoket tu'k jä pa'am jaye pookxken xëë, o'k ka'?
4Jäts jä'äta amon tyaante. Wa'nit jä Jesús ojts tnixaja jä pa'am jaye, jäts tyajktse'ek wa'nit tnïmye jäts nyëkxnet 5Wa'nit jä fariseos jayeta yajk'nïmyete:
—Pën jaye jäwe'e, ku jä y'unek o'k jä kyaa jäp kyunaxet në'ë jutep, ka' nëjkx jatye tyajk'pitsem, jyä tum pookxken xëëja?
6Jäts ka' y'oyxete wintsoj y'atsowenpïjtat.
Jä jayeta juu yajk'woote kaaywa juma jä jayeta nyapyëketa
7Ku jä Jesús t'ix wintsoj jä jäpyëëjkxta twin'ixta jä tsyinkyen juu ooyet juma tsyënetat, wa'nit jä yajk'ka'amayte:
8—Ku mits myajk'woowet kaaywa juma jä jayeta nyapyëketa, ka' mits jäm mtsinikojët juma jä ooyet tsïïnken, tumia jyäyat jä jaye juu tnimëjep ka'ty mits, 9jäts jä juu mits twewe kaaywa ooyep mits myajknëjmat: moo'ee yëë mtsïïnken yë jaye. Wa'nit mits mnëjkxet nintsotyunep juma jä tsïïnken juu kukëxan. 10Jä oy, ku mits myajkwowtat kaaywa, jäm mits mtsëënat juma jä tsïïnken juu kukëxan, ku jä myetset juu twewe kaaywa, jäts myajknëjmat: Mits muju'ujk, naaxe yatsoj juma yëë oy tsïïnken. Wa'nit we'en oy myajkjawat ku jäm mtsëënat mëët jä juu jäm tsïïnetep. 11Pen pën mëj këxm nayjawep, jä amuutsk nëjkx yajkpëëmne, pen pën nïïjk'naaxke, jä nimëj nëjkx ijt.
12Jäts tnïmye jä ya'atyëjk juu wowe kaaywa.
—Ko mits xnipemat tu'k jä axëëk o'k tu'k jä aux, ka' mits xwoowet juu mëët nayjawep, ni jä m'uts ni jä m'ajtsy, ni jä mujuukta, ni jä juu mutëjktemep juu jootkujta oy; ku jääta, oyep jä, nawye'en woowetat kaaywa, jäts mits twe'enjun jä mjotkujken xpïjk. 13Ku wye'ena, mits jä xëë xtun, jä mits wowep juu ayoow jayeta, jä juu pëjketep, juu tekma'ata kë'ëma'ata jäts juu wiintsta; 14jäts mits we'en oy mnayjawat, jääta ka' y'oyexetat tsoj tkujuytat, jäts mits wye'ena myajkmoyempijtne ku jä xëë tpaatet ku jä oy jayeta wye'ena jyuujkpëjktenet jätu'k ok.
Jä tumu'ixa ku jä mëj aux nyax
(Mateo 22.1-10)
15Ku t'amotenax, tu'k jä jaye juu jäm wye'ena tsïïnyep juma jäm kyaayta jäts tnïmye jä Jesús:
—Xoon jä jaye juuwe tpaatep jäts kyaayet jäm juma jä Kunu'kxtee kyutujken tmëëta.
16Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxe:
—Tu'k jä ya'atyëjk mëj aux tyajk'ijt, jäts may jä jaye ojts tuujknijawa. 17Ku jä aux y'awate jäts tu'k jä tyuumpa tkex jäts tnëjmetat jä jayeta: minta miitsta, të y'awata jä aux. 18Wa'nit nijumta jä jayeta juu yajkwoote kaaywa mëjk jä määkxen tyajktyëjkete. Jäts mutu'k wya'any: xyanem ëts tu'k jä naax njuynem, jä'ä ëts nëjkx n'ixwaany, mits n'amotep jäts xmääkxet. 19Jäts jätu'k wya'any: nkaa ëts t'njuuy nimujooxk yunta, jä ëts nëjkx nyajkyumatswan, mits n'amotep jäts xmääkxet 20Jäts jätu'k wya'any: Namnem ëts nte'expïjknem, jäts ka' y'oyat ëts nëjkxet. 21Wa'nit jä tuumpa wimpïjtne jäts jä wintsën twaane wintsoj wya'anta. Wa'nit jä wintsën ojts jyotmaty, jäts tnïmye jä tyuumpa: Jätye nyëjkxe jäm mëj kajpen jootm jä jaye juu jäm në'am tu'am, jäts jä ayoow jayeta yaja xyajkmintat, jä juu ka'oyep ka'paatep, jä juu wiintsta jäts jä juu kë'ëma'ata tek'ma'ata. 22Wän jä ijt nyax, jäts jä tuumpa wya'an: Wintsën, të ëts ntun tsoj mits ëts texpawa'any, jäts yakjäämnem jä ijt. 23Wa'nit jä wintsën tnïmye jä tyuumpa: Nëjkx jäm x'ixta nëë'am tu'am, jäts xnëjmetat juu jämta jäts kuwana tyëjketat, jäts ëts yëë ntyëjk t'utse. 24Xyam ëts nwya'any juu jäyip tyajkwatsowta nitu'ka jääta tka'apaatat ëts jä n'aux.
Tsujx oy ku jä Cristo payoymeet
(Mateo 10.37-38)
25May jä jaye payoyjep wye'ena jä Jesús; wa'nit wyajkempijt jäts yajknïmyete: 26Pen pën ëts xpayo'oywampy jäts ka' ëts xtsejk muniyuk ixun jä tyee, jä tyaak, jä tye'extëjk, jä y'unekta, jä y'utsta jäts jä tsyetëjkta, jäts kë'ëm oy nyatsyeke, ka' y'oya ëts jä n'ixpëjkpa y'ijtet. 27Jäts pën ka' mits jä mkëëm cruz xkeyëjkta jäts ëts xpayo'oyet, ka' y'oya ëts jä n'ixpëjkpa y'ijtet. 28Pen pën jäm miitsta nitu'kta jä mëj tëjk tyajk'oyawaan, ¿ka' jäyip tsyenat jäts twinmayet tpayo'oyet pen nipaatap jä myeen jäts tyajk'awatat jä tyunk'aa? 29Jätu'k jëpy, ku jä tyëjk tsoontëjket jäts ka' tyajk'awatat, nijum jä jayeta juu t'ixtap jä tyunk'aa tuxï'ïk jä ijtet. 30Jäts wya'antat: Yë ya'atyëjk ojts t'ujktsoontejk jä tyëjk, jäts ka' ojts tyajk'awaata jää tyuunjk'aa. 31Ku tu'k jä yajkutujkpa nyëjkx'wä'äny atsu'uxtumpa mëët jätu'k jä yajkutujkpa, ¿jäts ka' jä jäyip tsyenat jäts twinmayet tpayo'oyet pën matakep mëët jä majkmil jä tyujpa jäts twinkuwakat jä juu i'pxmil jä tyujpa tmëët? 32Jäts pën ka' jä y'oyxet jäts twinkuwakat, ku jäm wye'ena jëkyem myetsnem jätu'k jä yajkutujkpa, wa'nit tkäxet jä kyukexepa jäts tnë'ëmaat jäwaat t'ijte jä atsujx. 33Jäts we'en, pën ka' miitsta xmatsojkta nijum juu mëëta, ka' y'oya m'ijtat ëts jä n'ixpëjkpa.
Ko jä kaan kya' y'ok ta'amtsene
(Mateo 5.13; Marcos 9.50)
34Jä kaan oy jä'ä; ku kya' o'k ta'amtsene, ¿tsoj yajktunet jäts y'oyat jätu'k ook? 35Ka' y'ujk ooyene jäts tyunet naax mëët nijää juma jää may pu'ux. Jä oy ku yajk'exkoonet. Pen pën jäm tyaatsk, we'en t'amotenaxë oy.
S'ha seleccionat:
Lucas 14: LKMIXHUI
Subratllat
Comparteix
Copia
Vols que els teus subratllats es desin a tots els teus dispositius? Registra't o inicia sessió
Lucas 14
14
Ku jä Jesús tyajktse'ek tu'k jä jaye juu ki'ix pa'am pëjkep
1Tu'k jä pookxken xëë we'en jyaty ku jä Jesús jäm ojts kyay jä fariseo nyiwintsen tyëjk wintëm, jäts winkëx jä fariseos jayeta oy t'ixpëëmta tiwe tyuntep. 2Jäm wye'ena nawye'en, jä winkujkm, tu'k jä ya'atyëjk juu we'e jä ki'ix pa'am pëjkep. 3Wa'nit jä Jesús tyajktïwe jä juu jäp yajk'ixpëjktep tsaptïjkp jäts nawye'en jä fariseos jayeta:
—¿Myajk'jätep jäts tsyoket tu'k jä pa'am jaye pookxken xëë, o'k ka'?
4Jäts jä'äta amon tyaante. Wa'nit jä Jesús ojts tnixaja jä pa'am jaye, jäts tyajktse'ek wa'nit tnïmye jäts nyëkxnet 5Wa'nit jä fariseos jayeta yajk'nïmyete:
—Pën jaye jäwe'e, ku jä y'unek o'k jä kyaa jäp kyunaxet në'ë jutep, ka' nëjkx jatye tyajk'pitsem, jyä tum pookxken xëëja?
6Jäts ka' y'oyxete wintsoj y'atsowenpïjtat.
Jä jayeta juu yajk'woote kaaywa juma jä jayeta nyapyëketa
7Ku jä Jesús t'ix wintsoj jä jäpyëëjkxta twin'ixta jä tsyinkyen juu ooyet juma tsyënetat, wa'nit jä yajk'ka'amayte:
8—Ku mits myajk'woowet kaaywa juma jä jayeta nyapyëketa, ka' mits jäm mtsinikojët juma jä ooyet tsïïnken, tumia jyäyat jä jaye juu tnimëjep ka'ty mits, 9jäts jä juu mits twewe kaaywa ooyep mits myajknëjmat: moo'ee yëë mtsïïnken yë jaye. Wa'nit mits mnëjkxet nintsotyunep juma jä tsïïnken juu kukëxan. 10Jä oy, ku mits myajkwowtat kaaywa, jäm mits mtsëënat juma jä tsïïnken juu kukëxan, ku jä myetset juu twewe kaaywa, jäts myajknëjmat: Mits muju'ujk, naaxe yatsoj juma yëë oy tsïïnken. Wa'nit we'en oy myajkjawat ku jäm mtsëënat mëët jä juu jäm tsïïnetep. 11Pen pën mëj këxm nayjawep, jä amuutsk nëjkx yajkpëëmne, pen pën nïïjk'naaxke, jä nimëj nëjkx ijt.
12Jäts tnïmye jä ya'atyëjk juu wowe kaaywa.
—Ko mits xnipemat tu'k jä axëëk o'k tu'k jä aux, ka' mits xwoowet juu mëët nayjawep, ni jä m'uts ni jä m'ajtsy, ni jä mujuukta, ni jä juu mutëjktemep juu jootkujta oy; ku jääta, oyep jä, nawye'en woowetat kaaywa, jäts mits twe'enjun jä mjotkujken xpïjk. 13Ku wye'ena, mits jä xëë xtun, jä mits wowep juu ayoow jayeta, jä juu pëjketep, juu tekma'ata kë'ëma'ata jäts juu wiintsta; 14jäts mits we'en oy mnayjawat, jääta ka' y'oyexetat tsoj tkujuytat, jäts mits wye'ena myajkmoyempijtne ku jä xëë tpaatet ku jä oy jayeta wye'ena jyuujkpëjktenet jätu'k ok.
Jä tumu'ixa ku jä mëj aux nyax
(Mateo 22.1-10)
15Ku t'amotenax, tu'k jä jaye juu jäm wye'ena tsïïnyep juma jäm kyaayta jäts tnïmye jä Jesús:
—Xoon jä jaye juuwe tpaatep jäts kyaayet jäm juma jä Kunu'kxtee kyutujken tmëëta.
16Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxe:
—Tu'k jä ya'atyëjk mëj aux tyajk'ijt, jäts may jä jaye ojts tuujknijawa. 17Ku jä aux y'awate jäts tu'k jä tyuumpa tkex jäts tnëjmetat jä jayeta: minta miitsta, të y'awata jä aux. 18Wa'nit nijumta jä jayeta juu yajkwoote kaaywa mëjk jä määkxen tyajktyëjkete. Jäts mutu'k wya'any: xyanem ëts tu'k jä naax njuynem, jä'ä ëts nëjkx n'ixwaany, mits n'amotep jäts xmääkxet. 19Jäts jätu'k wya'any: nkaa ëts t'njuuy nimujooxk yunta, jä ëts nëjkx nyajkyumatswan, mits n'amotep jäts xmääkxet 20Jäts jätu'k wya'any: Namnem ëts nte'expïjknem, jäts ka' y'oyat ëts nëjkxet. 21Wa'nit jä tuumpa wimpïjtne jäts jä wintsën twaane wintsoj wya'anta. Wa'nit jä wintsën ojts jyotmaty, jäts tnïmye jä tyuumpa: Jätye nyëjkxe jäm mëj kajpen jootm jä jaye juu jäm në'am tu'am, jäts jä ayoow jayeta yaja xyajkmintat, jä juu ka'oyep ka'paatep, jä juu wiintsta jäts jä juu kë'ëma'ata tek'ma'ata. 22Wän jä ijt nyax, jäts jä tuumpa wya'an: Wintsën, të ëts ntun tsoj mits ëts texpawa'any, jäts yakjäämnem jä ijt. 23Wa'nit jä wintsën tnïmye jä tyuumpa: Nëjkx jäm x'ixta nëë'am tu'am, jäts xnëjmetat juu jämta jäts kuwana tyëjketat, jäts ëts yëë ntyëjk t'utse. 24Xyam ëts nwya'any juu jäyip tyajkwatsowta nitu'ka jääta tka'apaatat ëts jä n'aux.
Tsujx oy ku jä Cristo payoymeet
(Mateo 10.37-38)
25May jä jaye payoyjep wye'ena jä Jesús; wa'nit wyajkempijt jäts yajknïmyete: 26Pen pën ëts xpayo'oywampy jäts ka' ëts xtsejk muniyuk ixun jä tyee, jä tyaak, jä tye'extëjk, jä y'unekta, jä y'utsta jäts jä tsyetëjkta, jäts kë'ëm oy nyatsyeke, ka' y'oya ëts jä n'ixpëjkpa y'ijtet. 27Jäts pën ka' mits jä mkëëm cruz xkeyëjkta jäts ëts xpayo'oyet, ka' y'oya ëts jä n'ixpëjkpa y'ijtet. 28Pen pën jäm miitsta nitu'kta jä mëj tëjk tyajk'oyawaan, ¿ka' jäyip tsyenat jäts twinmayet tpayo'oyet pen nipaatap jä myeen jäts tyajk'awatat jä tyunk'aa? 29Jätu'k jëpy, ku jä tyëjk tsoontëjket jäts ka' tyajk'awatat, nijum jä jayeta juu t'ixtap jä tyunk'aa tuxï'ïk jä ijtet. 30Jäts wya'antat: Yë ya'atyëjk ojts t'ujktsoontejk jä tyëjk, jäts ka' ojts tyajk'awaata jää tyuunjk'aa. 31Ku tu'k jä yajkutujkpa nyëjkx'wä'äny atsu'uxtumpa mëët jätu'k jä yajkutujkpa, ¿jäts ka' jä jäyip tsyenat jäts twinmayet tpayo'oyet pën matakep mëët jä majkmil jä tyujpa jäts twinkuwakat jä juu i'pxmil jä tyujpa tmëët? 32Jäts pën ka' jä y'oyxet jäts twinkuwakat, ku jäm wye'ena jëkyem myetsnem jätu'k jä yajkutujkpa, wa'nit tkäxet jä kyukexepa jäts tnë'ëmaat jäwaat t'ijte jä atsujx. 33Jäts we'en, pën ka' miitsta xmatsojkta nijum juu mëëta, ka' y'oya m'ijtat ëts jä n'ixpëjkpa.
Ko jä kaan kya' y'ok ta'amtsene
(Mateo 5.13; Marcos 9.50)
34Jä kaan oy jä'ä; ku kya' o'k ta'amtsene, ¿tsoj yajktunet jäts y'oyat jätu'k ook? 35Ka' y'ujk ooyene jäts tyunet naax mëët nijää juma jää may pu'ux. Jä oy ku yajk'exkoonet. Pen pën jäm tyaatsk, we'en t'amotenaxë oy.
S'ha seleccionat:
:
Subratllat
Comparteix
Copia
Vols que els teus subratllats es desin a tots els teus dispositius? Registra't o inicia sessió