Lucas 7
7
Jä Jesús tyajktse'ek tu'k jä tujpa nyiwintsën tyuumwa
(Mateo 8.5-13)
1Ku jä Jesús tmukottskïx jä may jayeta, wa'nit nyëjkxne jäm kajpenkëxm Capernaum. 2Jäm jä tujpa nyiwintsën tsyïïna, jäm tu'k jä tyuumpa juu tsyo'oknaxp mëjk jä wye'ena pïkje ookwaanep jä'ä. 3Ku jä tujpa nyiwintsën tnijaawe xiijkta tkotsta jäts tyajktsookp jä'ä Jesús, jäts tpakex jä Judíos jyaye; nëjkxta, nëjkx maayen x'amoteta jäts tunet maayen tyajktsojket ëts jä ntuumpa. 4Jäts tninëkxte jä Jesús jäts mëjk tmunuukxkete jäts tnïmyete:
—Tukitaakepam yëë tujpa nyiwintsën xputëkat, 5niyuk oy yë tsejk ïïm n'it naaxwiin. Kyë'ëm winmaayen tyutuump jäts ëëts jä n'ixpëken'tejk tyajk'ooye.
6Jäts jä Jesús tmëëtete, jäwaanye wyena jyaytenet tyëk jootm ku jä atsu'ux'tuumpa nyiwintsën tpakex jä myuwu'k jäts t'anëkxat jäts jä Jesús tnëmat.
—Wintsën ka mits mnawiintsuxë, ka' nwinmatsye jäts mits mtëkat ëts ntëjkjeetp. 7Paaty ëts mits kë'ëm nka'ixta. Jä'ye mits wa'ne jäts tso'okep ëts jä ntuumpa. 8Nawye'en ëts nmumotep nWintsën ku ëts xpawa'any, ëts jä nyajkutukep jä tujpata ku nïma nëkxe xëm, nëkxp jä'ä, jä tu'k nïma mine, miimtps jä'ä, ku jä ntuumpa npawa'any tune yëë xë'ë, tyuumw jä'ä. 9Ku jä Jesús t'amotenax tsoo jä jaye wya'any, atïwa tiaan jäts o'ts tnïma jä jayeta juu payoyetep:
—Ni jäma Israel nkapaaty jä mëjk jaantsy jawen we'en ixyëë ya'atyëjk.
10Kuts jä kexyoywa jyaytene tyëkjootm jäts t'ixte jäts të tsye'ek jä tyuumpa.
Jesús tyajk'juuky pïjk jä kuejte'ex y'unek
11Wa'nit jä Jesús nyïkx jäm kajpen Nain, jä myëët ixpëjkpata jäts jä may jayeta. 12Jäts jyayte jäm Nain it jootm jäts t'ixpaaty jä oojkpa tpakeeta nëjkx tyajknaaxpatwaantene, tu'kam jä y'unek jä kueejte'ex, may jayeta tjamyeteta tputëketa. 13Ku ojts twinixpet jä Jesús jä kueejte'ex jäts o'ts tpaayew jäts tnimye
—Ka' mya'ax.
14Jatye twinkuwajke jäts tnixaje jä maatken juma yajpakïï jäts jä jaye juu tpakeytep ojts wyajk'atiweta, jäts jä Jesús tmuke'ts jä oojkpa:
—Watyëjk mits nmuketsp putke.
15Wa'nitjye jä oojkpa pyutejk jäts kyotsukwaany jäts jä Jesús tkëmoyne jä tyaak. 16Ku ojts t'ixta, tukëye ojts tsyëketa wa'nit t'ajootete jä Kunu'kxtee jäts wya'anta:
—Te jä Kunu'kxtee kyukexepa ïïm xnijä'äyme.
—Naywe'en wyaante:
—Tëë jä'ä Kunu'kxtee jyeya jäts jä kyajpen tputekat. 17Nijum jä kajpen Judea ijt jootm tkotste xijkte tso jä Jesús oojkpa tyajkni'wi.
Ku jä Juan yajknëpatpa jä ixpëjkpa tyajkexyo'oy
(Mateo 11.2-19)
18Ku jä ixpëjkpata ojts twaneta jä Juan ti jä Jesús kujk tyuump paatty jä Juan mätsk jä ixpëjkpa tmëë wew, 19jäts tunikex jäts tyajktïwetat pën Cristo jawe o'k y'aaxtap jä tu'k. 20Jäts jä Juan kyukex twinkuwa'akete jä Jesús jäts tnïmyete:
—Juan yajknëpätpa ëëts xyajkexyopy jäts mits ëëts nyajktïwat mits jawe Cristo juu mätsp o'k n'aaxep ëëts wiinka. 21Jatye jä Jesús may jayeta tyajtseek juu tmëët jä ka'oy pojpa'am jäts jä juu tsaatsy paatep jäts may jä wiints tyajkwiin'ixpïjk. 22Wa'nitjye jä Jesús y'atseew:
—Nëjkxe jäts xwaanat jä Juan juu tii x'ix juu xmote. Jä wiints wiin ixpëkp jä'ä, jäts jä juu pu'uts pa'am tmëët tsookp jä'ä, jäts jä natjaye awatsp jä tyatsk jäts myotene, jä oojkpa niwi'ip jä'ä jäts jä juu ayoop yajkwaanya jä Kunu'kxtee kyets y'ayuuk. 23Xoon jä'ä juu ëts xkamajktsookp jäts tpïm jä winmaayen ëts mëët.
24Ku jä Juan kyukexepa nyëjkxtene, Jesús tmukotsukwaany jä may jayeta jä Juan tyajknëpatpa tnikets tnimaatyëjk:
¿Ti ojts x'ixta jäm apajk itjotm? ¿Tso'o xpayoyta jäts we'en jä ya'atyëjk y'atimujkne tso jä waaxk poj y'atimukje? 25We'en ¿xpayo'oyte jäts xpaatat jä ya'atyëjk wa'ats oy wit jyakep juu wa'ats tsowax tsyow? Mnijaawetep miitsta jäts jä'ä we'en juukyetep juu naaxwinete kyutujken tmëëta mëj tëjk myëta tsowax wit jyakyajptep. 26Jä'ä ojts x'ixta jä Kunu'kxtee kyuke'ex tïwam ëts nwany jä Juan niyuk tnimëjä ni ka tii jä Kunu'kxtee kyuke'ex. 27Juan jawe juu nyiketsp yë'ë jatian:
Npakaxep ëts jä nkukexepa jäts mits winjayepjat,
jäts jä mnë'ë mtuu tyajk oyat.
28Nipën ya'atyëjk tka'a nimëjä ka tii Juan; jäts jä jaye juu muutsk yaj naxkïx Kunu'kxtee winkukm nimëj jä'ä nëjkx ijt. 29Ananyjuma pen t'amotenaxte jä Juan nawye'en jä juu tyajkjakyupëmep jä yajk jä teek jä Roma jyaa, ojts jä'ä tkupëjkta jä nëpäten, jäts tnijaweta tïwam ja Kunu'kxtee jyä'ä. 30Jäts jä fariseota mëët jä ixpïjk jayeta jä juu tjaayte jä nek tso jä Moisés kyutujken wya'any, ka' tkupëjkte jä Juan jäts yajknëpätetat, ka' tsojkte jä maayen juu Kunu'kxtee tyunwaaampy jä'ä këxta.
31¿Pën ju'un wi'in ntumu'ixat yëë jaye juu xyam juukyetep? 32Pijk'unek ju'un miitsta mkuuyeta jäm mayjootm muju'uk xyaaxeta xjooketa: ëëts njäxu'ux jäts ka' xkuy'ätsta, ëëts njä'ïw yajk'ayoow jäts ka' miits mya'axta. 33Ku jyay jä Juan juu yajknepätp, ka' tkay jä tsapkaaky jäts ka' t'uuk jä në'ë juu muukp jäts mwaanta jäts jä'ä myeet jä ka'oy poj. 34Wa'nit jyeya jä naaxwiinete jaye y'unek, jäts kyay y'uuk jäts miitsta mwaanta tuuna yëë niyuk tyum kayne ka' o'k kuxpätene jä myënamyaayep juu ka'oyjayetep jä'ä juu jä teek tyajkjakyupëmep jä Roma jyaa. 35Jäts jä Kunu'kxtee wi'jen kyajen jä tuuk'ix jä jayeta juu payoyetep.
Jäm jä Jesús yajkpaaty Simón tyëjkootm Fariseo jyaye
36Tu'k jä fariseo jaye jä Jesús twew kaaywa, jäts jä Jesus nyijkx jäm tyëjkjootm. Tsiiniep jä wyena kaypätken wiinm, 37ku jä te'extëjk jyay juu may toke'en tmëët nay jä'ä kajpen tsyiina, ku jä tnijaawe jäts tëë jä'ä Jesús nyikx jäm kaywa fariseo tyëjkjootm tu'k tu'ts jä në'ë tyajkjä'äy juu pa'ak xuukp. 38Tiëjke tëjkjeetp jäts jä'ä Jesús twinkuxtenye tem juma tyek jäts tyajkxëëjk mëët jä twinnëë' mëët jä'ä wyaay tupojtïts jä'ä Jesús tyek jäts te tsuukx wani't tupajkpuj jä në'ë juu pa'ak xuukp. 39Ku jä fariseo t'ix, juu jä Jesús twoop, tso jä te'extëjk jyatka jäts tpayo'oy: Pen wa yëë ya'atyëjk Kunu'kxtee jyaye nyijaawep nit yëwe jäts wa yëë te'extëjk wa'ats oy token mëët juu tyek toomp. 40Wa'nit jä Jesús tnïmye jä fariseo:
—Simón, mits mukotswaampy.
—Kotsenit, mits yajk'ixpëjkpa.
41Jäts ojts jä Jesús tnïma jä Simón:
—Nimätsk jä ya'atyëjk jä meen tyo'jeta jä'ä myuyojetep juu jä meen t'anuukx'yajkp. Tu'k tyo'jä muwooxk mokepx jä puxen meen. Jäts jä tu'k tyo'jä wïxkepx majk jä'ä puxen meen; 42ka' t'ukmumatajktene jä yo' jäts tkupättat jäts jä jaye juu yo' tyajkp ojts tyo'o meekx. Nikotsenit, ¿pën tse niyuk yajktsokep?
43Simón ojts y'atsew:
—Jä'ä jyawa juu yo' määkxp.
Jäts jä Jesús nyë'ëmxe:
—Tïwa mwa'any.
44Jäts ojts t'aaxtejk jä te'extëjk, wa'nit jä Jesús tnïmye jä simón:
—¿Aaxyke'e yëë te'extëjk tso jyatka? Ëts ntëka mtëjkjeetp ka' në'ë' tixyäky jäts ntejk npujet, jäts yëë te'extëjk wiinë'ë mëët tpuj ëts ntejk jäts jä'ä wyaay tupe't. 45Mits ka ëts textsu'ukx kuts te nje'ya jäts ku tjye'ya yëë ka' tsu'ukx atïwa ëts ntejk. 46Jäts mits nitii ëts xkapïïma nkupajko'm jäts yëë te'extëjk të ëts jä ntejk tuuktutsïiw jä në'ë juu pa'ak xuukp. 47Paaty ëts mits nïma jäts jä may token juu yëë myëët, nmeekxp ëts jä tyoken, paatty ku ëts xtuuk'ix jäts xtsokna'xp ëts yëë, jäts jä jaye juu yajk'token määkxp yïïnem, paatty ku waanye jä tsoken tmëëta ëts mëët.
48Jä Jesús tnïmye jä te'extëjk:
—Mits token meekx mtany.
49May jayeta tmotete juu wyena jämta juu watsëw ijtep, jäts nyaaktïwxujkwaanete nixëm niyam:
—¿Pën yëë nyatïje, ku jä jaye tyoken tmeekx?
50Jäts jä Jesús jä te'extëjk tjajknïma:
—Jä mjantsy'jawen këx xmëëta jä nitsooken; nëjkxne jotkuk.
S'ha seleccionat:
Lucas 7: LKMIXHUI
Subratllat
Comparteix
Copia
Vols que els teus subratllats es desin a tots els teus dispositius? Registra't o inicia sessió
Lucas 7
7
Jä Jesús tyajktse'ek tu'k jä tujpa nyiwintsën tyuumwa
(Mateo 8.5-13)
1Ku jä Jesús tmukottskïx jä may jayeta, wa'nit nyëjkxne jäm kajpenkëxm Capernaum. 2Jäm jä tujpa nyiwintsën tsyïïna, jäm tu'k jä tyuumpa juu tsyo'oknaxp mëjk jä wye'ena pïkje ookwaanep jä'ä. 3Ku jä tujpa nyiwintsën tnijaawe xiijkta tkotsta jäts tyajktsookp jä'ä Jesús, jäts tpakex jä Judíos jyaye; nëjkxta, nëjkx maayen x'amoteta jäts tunet maayen tyajktsojket ëts jä ntuumpa. 4Jäts tninëkxte jä Jesús jäts mëjk tmunuukxkete jäts tnïmyete:
—Tukitaakepam yëë tujpa nyiwintsën xputëkat, 5niyuk oy yë tsejk ïïm n'it naaxwiin. Kyë'ëm winmaayen tyutuump jäts ëëts jä n'ixpëken'tejk tyajk'ooye.
6Jäts jä Jesús tmëëtete, jäwaanye wyena jyaytenet tyëk jootm ku jä atsu'ux'tuumpa nyiwintsën tpakex jä myuwu'k jäts t'anëkxat jäts jä Jesús tnëmat.
—Wintsën ka mits mnawiintsuxë, ka' nwinmatsye jäts mits mtëkat ëts ntëjkjeetp. 7Paaty ëts mits kë'ëm nka'ixta. Jä'ye mits wa'ne jäts tso'okep ëts jä ntuumpa. 8Nawye'en ëts nmumotep nWintsën ku ëts xpawa'any, ëts jä nyajkutukep jä tujpata ku nïma nëkxe xëm, nëkxp jä'ä, jä tu'k nïma mine, miimtps jä'ä, ku jä ntuumpa npawa'any tune yëë xë'ë, tyuumw jä'ä. 9Ku jä Jesús t'amotenax tsoo jä jaye wya'any, atïwa tiaan jäts o'ts tnïma jä jayeta juu payoyetep:
—Ni jäma Israel nkapaaty jä mëjk jaantsy jawen we'en ixyëë ya'atyëjk.
10Kuts jä kexyoywa jyaytene tyëkjootm jäts t'ixte jäts të tsye'ek jä tyuumpa.
Jesús tyajk'juuky pïjk jä kuejte'ex y'unek
11Wa'nit jä Jesús nyïkx jäm kajpen Nain, jä myëët ixpëjkpata jäts jä may jayeta. 12Jäts jyayte jäm Nain it jootm jäts t'ixpaaty jä oojkpa tpakeeta nëjkx tyajknaaxpatwaantene, tu'kam jä y'unek jä kueejte'ex, may jayeta tjamyeteta tputëketa. 13Ku ojts twinixpet jä Jesús jä kueejte'ex jäts o'ts tpaayew jäts tnimye
—Ka' mya'ax.
14Jatye twinkuwajke jäts tnixaje jä maatken juma yajpakïï jäts jä jaye juu tpakeytep ojts wyajk'atiweta, jäts jä Jesús tmuke'ts jä oojkpa:
—Watyëjk mits nmuketsp putke.
15Wa'nitjye jä oojkpa pyutejk jäts kyotsukwaany jäts jä Jesús tkëmoyne jä tyaak. 16Ku ojts t'ixta, tukëye ojts tsyëketa wa'nit t'ajootete jä Kunu'kxtee jäts wya'anta:
—Te jä Kunu'kxtee kyukexepa ïïm xnijä'äyme.
—Naywe'en wyaante:
—Tëë jä'ä Kunu'kxtee jyeya jäts jä kyajpen tputekat. 17Nijum jä kajpen Judea ijt jootm tkotste xijkte tso jä Jesús oojkpa tyajkni'wi.
Ku jä Juan yajknëpatpa jä ixpëjkpa tyajkexyo'oy
(Mateo 11.2-19)
18Ku jä ixpëjkpata ojts twaneta jä Juan ti jä Jesús kujk tyuump paatty jä Juan mätsk jä ixpëjkpa tmëë wew, 19jäts tunikex jäts tyajktïwetat pën Cristo jawe o'k y'aaxtap jä tu'k. 20Jäts jä Juan kyukex twinkuwa'akete jä Jesús jäts tnïmyete:
—Juan yajknëpätpa ëëts xyajkexyopy jäts mits ëëts nyajktïwat mits jawe Cristo juu mätsp o'k n'aaxep ëëts wiinka. 21Jatye jä Jesús may jayeta tyajtseek juu tmëët jä ka'oy pojpa'am jäts jä juu tsaatsy paatep jäts may jä wiints tyajkwiin'ixpïjk. 22Wa'nitjye jä Jesús y'atseew:
—Nëjkxe jäts xwaanat jä Juan juu tii x'ix juu xmote. Jä wiints wiin ixpëkp jä'ä, jäts jä juu pu'uts pa'am tmëët tsookp jä'ä, jäts jä natjaye awatsp jä tyatsk jäts myotene, jä oojkpa niwi'ip jä'ä jäts jä juu ayoop yajkwaanya jä Kunu'kxtee kyets y'ayuuk. 23Xoon jä'ä juu ëts xkamajktsookp jäts tpïm jä winmaayen ëts mëët.
24Ku jä Juan kyukexepa nyëjkxtene, Jesús tmukotsukwaany jä may jayeta jä Juan tyajknëpatpa tnikets tnimaatyëjk:
¿Ti ojts x'ixta jäm apajk itjotm? ¿Tso'o xpayoyta jäts we'en jä ya'atyëjk y'atimujkne tso jä waaxk poj y'atimukje? 25We'en ¿xpayo'oyte jäts xpaatat jä ya'atyëjk wa'ats oy wit jyakep juu wa'ats tsowax tsyow? Mnijaawetep miitsta jäts jä'ä we'en juukyetep juu naaxwinete kyutujken tmëëta mëj tëjk myëta tsowax wit jyakyajptep. 26Jä'ä ojts x'ixta jä Kunu'kxtee kyuke'ex tïwam ëts nwany jä Juan niyuk tnimëjä ni ka tii jä Kunu'kxtee kyuke'ex. 27Juan jawe juu nyiketsp yë'ë jatian:
Npakaxep ëts jä nkukexepa jäts mits winjayepjat,
jäts jä mnë'ë mtuu tyajk oyat.
28Nipën ya'atyëjk tka'a nimëjä ka tii Juan; jäts jä jaye juu muutsk yaj naxkïx Kunu'kxtee winkukm nimëj jä'ä nëjkx ijt. 29Ananyjuma pen t'amotenaxte jä Juan nawye'en jä juu tyajkjakyupëmep jä yajk jä teek jä Roma jyaa, ojts jä'ä tkupëjkta jä nëpäten, jäts tnijaweta tïwam ja Kunu'kxtee jyä'ä. 30Jäts jä fariseota mëët jä ixpïjk jayeta jä juu tjaayte jä nek tso jä Moisés kyutujken wya'any, ka' tkupëjkte jä Juan jäts yajknëpätetat, ka' tsojkte jä maayen juu Kunu'kxtee tyunwaaampy jä'ä këxta.
31¿Pën ju'un wi'in ntumu'ixat yëë jaye juu xyam juukyetep? 32Pijk'unek ju'un miitsta mkuuyeta jäm mayjootm muju'uk xyaaxeta xjooketa: ëëts njäxu'ux jäts ka' xkuy'ätsta, ëëts njä'ïw yajk'ayoow jäts ka' miits mya'axta. 33Ku jyay jä Juan juu yajknepätp, ka' tkay jä tsapkaaky jäts ka' t'uuk jä në'ë juu muukp jäts mwaanta jäts jä'ä myeet jä ka'oy poj. 34Wa'nit jyeya jä naaxwiinete jaye y'unek, jäts kyay y'uuk jäts miitsta mwaanta tuuna yëë niyuk tyum kayne ka' o'k kuxpätene jä myënamyaayep juu ka'oyjayetep jä'ä juu jä teek tyajkjakyupëmep jä Roma jyaa. 35Jäts jä Kunu'kxtee wi'jen kyajen jä tuuk'ix jä jayeta juu payoyetep.
Jäm jä Jesús yajkpaaty Simón tyëjkootm Fariseo jyaye
36Tu'k jä fariseo jaye jä Jesús twew kaaywa, jäts jä Jesus nyijkx jäm tyëjkjootm. Tsiiniep jä wyena kaypätken wiinm, 37ku jä te'extëjk jyay juu may toke'en tmëët nay jä'ä kajpen tsyiina, ku jä tnijaawe jäts tëë jä'ä Jesús nyikx jäm kaywa fariseo tyëjkjootm tu'k tu'ts jä në'ë tyajkjä'äy juu pa'ak xuukp. 38Tiëjke tëjkjeetp jäts jä'ä Jesús twinkuxtenye tem juma tyek jäts tyajkxëëjk mëët jä twinnëë' mëët jä'ä wyaay tupojtïts jä'ä Jesús tyek jäts te tsuukx wani't tupajkpuj jä në'ë juu pa'ak xuukp. 39Ku jä fariseo t'ix, juu jä Jesús twoop, tso jä te'extëjk jyatka jäts tpayo'oy: Pen wa yëë ya'atyëjk Kunu'kxtee jyaye nyijaawep nit yëwe jäts wa yëë te'extëjk wa'ats oy token mëët juu tyek toomp. 40Wa'nit jä Jesús tnïmye jä fariseo:
—Simón, mits mukotswaampy.
—Kotsenit, mits yajk'ixpëjkpa.
41Jäts ojts jä Jesús tnïma jä Simón:
—Nimätsk jä ya'atyëjk jä meen tyo'jeta jä'ä myuyojetep juu jä meen t'anuukx'yajkp. Tu'k tyo'jä muwooxk mokepx jä puxen meen. Jäts jä tu'k tyo'jä wïxkepx majk jä'ä puxen meen; 42ka' t'ukmumatajktene jä yo' jäts tkupättat jäts jä jaye juu yo' tyajkp ojts tyo'o meekx. Nikotsenit, ¿pën tse niyuk yajktsokep?
43Simón ojts y'atsew:
—Jä'ä jyawa juu yo' määkxp.
Jäts jä Jesús nyë'ëmxe:
—Tïwa mwa'any.
44Jäts ojts t'aaxtejk jä te'extëjk, wa'nit jä Jesús tnïmye jä simón:
—¿Aaxyke'e yëë te'extëjk tso jyatka? Ëts ntëka mtëjkjeetp ka' në'ë' tixyäky jäts ntejk npujet, jäts yëë te'extëjk wiinë'ë mëët tpuj ëts ntejk jäts jä'ä wyaay tupe't. 45Mits ka ëts textsu'ukx kuts te nje'ya jäts ku tjye'ya yëë ka' tsu'ukx atïwa ëts ntejk. 46Jäts mits nitii ëts xkapïïma nkupajko'm jäts yëë te'extëjk të ëts jä ntejk tuuktutsïiw jä në'ë juu pa'ak xuukp. 47Paaty ëts mits nïma jäts jä may token juu yëë myëët, nmeekxp ëts jä tyoken, paatty ku ëts xtuuk'ix jäts xtsokna'xp ëts yëë, jäts jä jaye juu yajk'token määkxp yïïnem, paatty ku waanye jä tsoken tmëëta ëts mëët.
48Jä Jesús tnïmye jä te'extëjk:
—Mits token meekx mtany.
49May jayeta tmotete juu wyena jämta juu watsëw ijtep, jäts nyaaktïwxujkwaanete nixëm niyam:
—¿Pën yëë nyatïje, ku jä jaye tyoken tmeekx?
50Jäts jä Jesús jä te'extëjk tjajknïma:
—Jä mjantsy'jawen këx xmëëta jä nitsooken; nëjkxne jotkuk.
S'ha seleccionat:
:
Subratllat
Comparteix
Copia
Vols que els teus subratllats es desin a tots els teus dispositius? Registra't o inicia sessió