Matiu 6
6
Suqä, äŋgui huiziquauqä hiŋuä iqi mimäkqeŋqä (6:1-18)
1“He äŋguänäŋä wimasipiyä. He suqä jänäŋi imäkpiyäŋgaŋi, ‘Hiŋuä naqämbŋqäuä’ kŋuä hiyqaŋguti, ämaqä iuqä hiŋuä iqisa mimäkqä ipŋqeqä. He iquauqä hiŋuä iqi imäkqaŋgpqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu kimaŋi metapqä yäŋqiyä.
Nätmatqä maeqä iquau yätamäkqä vqeŋqä
2Iŋi si ämaqä nätmatqä maeqä iquau yätamäkqä wisŋqä itŋäŋgaŋi, ämaqä hääwä-tqä hŋqu hiŋuiqä äkimetä, ämaqe hiŋuä kqämbŋqä tuätumetŋqeŋqe, mändowatqä isŋqeqä. Ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, yoqe haqeqä muämäupŋqä aŋä aquväqŋqä iutä, hänaqä iutä, iiŋä itqäŋuwä iquaiqä. Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi kima ae ämeqäuä. 3Iŋäqe si ämaqä nätmätqä maeqä hŋque yätamäkqä wisŋqä itŋäŋgaŋi, sämaqä iqua-pqä maqŋqä hipŋqeqä.#6:3 Jisasi Iqu, sämaqä iquauä-qe ätnäŋäqi matqä, kukŋuä ktqenä tii ätkqe. ‘Tqä hipa qunamäuqäŋgisaŋiqu, nätmatqä hipa ämuaŋgisaŋiqu imäkätŋqä iiŋqe, änyä maqŋqä eŋqiyä.’ 4Iiŋä etaŋgi suqä tqu zä witätŋqeqä. Iŋi tqä Tniqu zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, Iqu suqä iutaŋi kima ktapäniqeqä.
Goti Iquenyqä tääqä tqeŋqä
5Itaŋga he tääqä ätäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua imäkätqäŋuwä-pa, mimäkqä pa iqäpŋqeqä. Ämaqe, iquau hiŋuä qumbŋqä diŋqä, aŋä aquväqŋqä yäpä iŋgisatä, hänaqä äuktäuqä iutatä pämä ätqäupu, tääqä tpŋqä äwinyätŋqä iquaiqä. Nyi naqä-qakuä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi, kima ae ämeqäuä. 6Iŋi si Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätätŋäŋgaŋi, aŋä hiqŋqä ämaqä maeqä iŋgisa äwätnä, qŋqaŋä ämäyeŋi, zä äpmanä tääqä tquätŋqe. Si iiŋä imäkqaŋgŋäŋgaŋi, tqä Tniqu zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, Iqu tqä suqä iutaŋi, kima ktapäniqeqä.
7He tääqä ätäpiyäŋgaŋi, tääqä kuapänä hiŋginäwa, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua ätätqäŋuwä-pa, matqä iqäpŋqeqä. Ämaqä iqua kŋuä tiiŋä indqänätqäŋuwi. ‘Ne Iquenyqä tääqe, quäuqänä ätquque, Goti Iqu qätä neyäŋqiyä.’ Iŋäqe, oeyqä. 8He iquauqä suqä iuŋi qänaki miqä pambiyä. Ii tiiŋiqä. He yatŋqä mävqä änä etaŋgaŋi, hiqä Hiniqu nätmatqä eeqänäŋiŋqä äwa itqäŋuwiŋqe, Iqu näqŋqä ae eänä. 9Iŋi he tääqe, tiiŋä tqäpŋqeqä.#6:9 Lukä 11:2-4
‘Neqä Apä Qäukuä Yätu Äpmeŋä Iquki, Tqä yoqe huiziquau ämäwqätäuä, naqänäŋä äqonäŋinyä. 10Tqänä miqe, äpänä. Qu qäukuä haqä yätuŋi, Tqä äkinyäŋqeu qänaknä itqäŋuwä-pa, qua täuŋä-pqe, asä ii iqäpŋqeqä. 11Täŋgaŋi Si buayä hiunji tquenyqe, änätaptŋqeqä. 12Ämaqä quvqä inetqueqaŋguwä iquauŋqä ne äwqä haŋuä imäknätuŋquä-pa, Si nenyqä äwqä haŋuä imäknätnä, neqä suqä quvqe huätä mänamäutŋqe. 13Yamwiqä nemetŋqä itŋqä iuŋi, Si hiŋuinä mäquŋquä panä. Ämaqä quvqä imäkqä iqueqä hipa iuta aŋgu inätmetnä, metäuku neyä.’
14He iiŋä ätquwi, ii tiiŋiqä. He ämaqeuqä suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä imäkŋgaŋgpqe, hiqä Hiniqu Qäukuä Haqä Yätutaŋä Iqu äwqä haŋuä imäknätä, hiqä suqä quvqe huätä maitnämäuŋqiyä. 15Iiŋä etaŋgqä-qe, he ämaqeuqä suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä mimäkŋqä iqaŋgpqe, hiqä Hiniqu äwqä haŋuä mimäkŋqä itä, hiqä suqä quvqe huätä mämaitnämäuqä yäŋqiyä.
Suqä, buayä pmua imäkŋqeŋqä
16Itaŋga he hiqä tääqä yäŋänäqŋqä imäkpŋqeŋqä buayä pmua imäknäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, hipeŋui iuismäknätqäŋuwä-pa, mimäkŋqä iqäpŋqe. Qu hipeŋuä quvqä iiŋä imäknätqäŋuwi, ämaqä huiziqua, qu buayä pmua imäkŋgaŋguwiŋqä näqŋqä mapŋqä imäkätqäŋuwi. Nyi kukŋuä naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä iqua, iquauqä suqä iutaŋä kimaŋi ae ämeqäuä. 17Itaŋgi si buayi pmua imäknätŋi, eqä jinaŋä-weqe tqä nyuäŋä iu equatnätnä, tqä hipeŋuä iuŋi asŋä qändŋqeqä. 18Si iiŋä imäkätŋi, buayä pmua imäknätqäŋiŋqe, ämaqe qu sinyqe maqŋqä iqaŋguwä-qe, tqä Tniqu si hiŋuä mäquŋquä eŋä Iqu kiqä-kiuänä näqŋqeqä. Itaŋi Iqu nätmatqä zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, tqä suqä iutaŋä kima ktapäniqeqä.”
Suqä, nätmatqä äŋgui aquvä qäyqeŋqä
19“He nätmatqä äŋguänäŋä, qua täuŋi aquvä maqiyqä ipŋqeqä. Nätmatqä qua täuŋi, imätaŋuä äquvätä, kukuiŋuä itä, itaŋga ämaqä quwä-meqä iqua täkŋi äpnasäpu mapŋqäuä. 20Iiŋiŋqe he nätmatqä äŋguänäŋä aquvi, qäukuä yätutaŋi qäpŋqeqä. Yätuŋi, imätaŋuä maquvqä itä, kukuiŋuä miqä itä, itaŋga ämaqä quwä-meqe, täkŋä mäpnasqä ipu, quwä mämeqä da ipnuwi. 21Tqä kŋuä indqäŋqä imŋitä, äkiŋqä imŋitä nätmatqä äsquenyqe, ‘Ii äŋguiqä. Nyi ämamqänä’ kŋuä äkiyätŋqe, tqä kŋuä indqäŋqe, asä iunä witätŋqeqä.#6:21 Lukä 12:33-34
22Tqä hiŋui, huiwä iqueqä hiqi-tä eŋqä-paŋiqä.#6:22 Matiu 5:15-16; Lukä 11:33-36 Tqä hiŋui äŋguä äqännä, si ämaqe yätamäkqä wiyquki hitaŋgutqe, tqä huiwä eeqänäŋä imŋi, we äŋguä äkunänä. 23Iŋäqe, tqä hiŋui quvqä äqännä yätamäkqä mävquki hitaŋgutqe, tqä huiwi eeqänäŋä imŋi hea äwinä. Iŋi we-huŋqä tqä huiwä imä äwiŋqä ii hea witaŋgutqe, pisqukuinänjqä.
24Ämaqä hŋqu, ämiqä hŋquaquiyqä yäpä iŋgisa mäpmeqä yäŋqiyä. Iqu hŋquenyqänä äwinyätä, huiziquenyqä mäwiŋqä yäŋqiyä. Itaŋga iqu kukŋuä qäte, hŋquenyä äwiyätä, hŋqueŋi qätä mäwiyqä yäŋqiyä. Ämaqä hŋqu mbqäŋqä äwiŋqä iuŋi, yäpä iqi imitätqe, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqiŋi mäpmeqä yäŋqiyä.
Nätmatqä huitaŋä-huitaŋiŋqä qundqändqä miqeŋqä#6:25 Lukä 12:22-31
25Iiŋiŋqä Nyi he etqänä. He ‘Ne ymisaŋitä, eqetä, squä natuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä häŋä-pmeqä iuŋqä qundqändqä kiiŋä miqä pambiyä. Itaŋga ‘Qäki äki yäuatuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä huiwä iuŋqe, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä. Ymisaŋitä qäkitäŋi, huiwä iuŋitä häŋä-pmeqä iuŋitäŋi, mämäwqätäuqä yäŋqiyä. 26He yŋŋä iquauŋi hiŋuä qumbiyä. Qu ymisaŋä vowä mamäuqä ipu, aquvä mämaqiyqä ipu, buayä aŋä iu maeqä itqäŋuwä-qe, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu iquauŋi buayi ävätqänä. Yŋŋä iqua ämaqä-quneŋi mämänaqutäuqä iŋäuä. 27Itaŋgi hesaŋä hŋqu iqueqä häŋä-pmeqeŋqä äwäwa kiiŋä itä, wiyä nändi iqa wäniqiyä? Oeyä. Änä maeqä inä.
28He qäkä-gquä isuaŋqe, äwäwa suŋqä itqäŋäuä? Qätaqä hutqä hiŋginäwa ätäŋqä iuŋi, he hiŋuä äŋguänä qumbiyä. Qu hutqä tpŋqe, äänä imäkqäpiyä? Qu wäuŋuä yäŋänäqŋqä miqä ipu, qäkä ämuasmäŋqä mimäkqä itqäŋäuä. 29Itaŋgi Nyi he etqänä. Hiŋuiqänäŋi ämaqä miqä Solomonä iqu, iqueqä yoqä naqä motquetŋqä vä-yauqä äŋguä-täŋä qäyä etaŋgqä-qe, vä-yauqe, qätaqä iquauqä hutqe mämäwqätäuqä inä. 30Qätaqä hutqe, täŋga hiŋginäwa ätqäwäŋqe, awiŋgaŋi yäuä piqaŋguti, qu ätäupu tä du tnämäupŋqä iqaŋgpqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu huvä-quayuŋuä iwimäkätqänä. Iqu heŋi asä inä emäkäŋqutiyä, memäkqä yäŋqutiyä? He Iquenyqä quuvqä wäŋqäpu eqiyätqäŋuwä iquenä, Iqu heŋi haqä nändi emäkäŋqiyä. 31Iiŋiŋqe, ‘Ne ymisaŋitä, eqetä äkitaŋi natuŋquäwä? Ä, qäkä-gque äki yäuatuŋquäwä?’ ätäpu, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä. 32Ii tiiŋiqä. Ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua, nätmatqä eeqänäŋä iiŋqe, äwäwa ipu qävqä itqäŋäuä. Itaŋgi he äŋguä pmapŋqeŋqe, nätmatqä ii mapŋqä diŋqe, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu näqŋqä ae eänä. 33Itaŋgi kiŋganäŋi he Goti Hanjuwä Iqunä miqä iu äpmepu, Iqueqä suqä jänäŋi mapŋqe, qävqä ipŋqeqä. Itaŋgaŋi he nätmatqä huiziŋqä äwäwa itqäŋuwi, Iqu eeqänä inä hitapäŋqiyä. 34Iiŋiŋqe he awiŋgaŋqe äwäwa miqä pambiyä. Hiunji iqu, äwäwa iqueqä-kiuäŋqä iquäŋqä. Haŋä-iqä hiunji hŋque ätimäuqe, ii hiunji iqueqe, qäyuvqä.”
S'ha seleccionat:
Matiu 6: MCR
Subratllat
Comparteix
Copia
Vols que els teus subratllats es desin a tots els teus dispositius? Registra't o inicia sessió
© 2017, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Matiu 6
6
Suqä, äŋgui huiziquauqä hiŋuä iqi mimäkqeŋqä (6:1-18)
1“He äŋguänäŋä wimasipiyä. He suqä jänäŋi imäkpiyäŋgaŋi, ‘Hiŋuä naqämbŋqäuä’ kŋuä hiyqaŋguti, ämaqä iuqä hiŋuä iqisa mimäkqä ipŋqeqä. He iquauqä hiŋuä iqi imäkqaŋgpqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu kimaŋi metapqä yäŋqiyä.
Nätmatqä maeqä iquau yätamäkqä vqeŋqä
2Iŋi si ämaqä nätmatqä maeqä iquau yätamäkqä wisŋqä itŋäŋgaŋi, ämaqä hääwä-tqä hŋqu hiŋuiqä äkimetä, ämaqe hiŋuä kqämbŋqä tuätumetŋqeŋqe, mändowatqä isŋqeqä. Ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, yoqe haqeqä muämäupŋqä aŋä aquväqŋqä iutä, hänaqä iutä, iiŋä itqäŋuwä iquaiqä. Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi kima ae ämeqäuä. 3Iŋäqe si ämaqä nätmätqä maeqä hŋque yätamäkqä wisŋqä itŋäŋgaŋi, sämaqä iqua-pqä maqŋqä hipŋqeqä.#6:3 Jisasi Iqu, sämaqä iquauä-qe ätnäŋäqi matqä, kukŋuä ktqenä tii ätkqe. ‘Tqä hipa qunamäuqäŋgisaŋiqu, nätmatqä hipa ämuaŋgisaŋiqu imäkätŋqä iiŋqe, änyä maqŋqä eŋqiyä.’ 4Iiŋä etaŋgi suqä tqu zä witätŋqeqä. Iŋi tqä Tniqu zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, Iqu suqä iutaŋi kima ktapäniqeqä.
Goti Iquenyqä tääqä tqeŋqä
5Itaŋga he tääqä ätäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua imäkätqäŋuwä-pa, mimäkqä pa iqäpŋqeqä. Ämaqe, iquau hiŋuä qumbŋqä diŋqä, aŋä aquväqŋqä yäpä iŋgisatä, hänaqä äuktäuqä iutatä pämä ätqäupu, tääqä tpŋqä äwinyätŋqä iquaiqä. Nyi naqä-qakuä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi, kima ae ämeqäuä. 6Iŋi si Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätätŋäŋgaŋi, aŋä hiqŋqä ämaqä maeqä iŋgisa äwätnä, qŋqaŋä ämäyeŋi, zä äpmanä tääqä tquätŋqe. Si iiŋä imäkqaŋgŋäŋgaŋi, tqä Tniqu zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, Iqu tqä suqä iutaŋi, kima ktapäniqeqä.
7He tääqä ätäpiyäŋgaŋi, tääqä kuapänä hiŋginäwa, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua ätätqäŋuwä-pa, matqä iqäpŋqeqä. Ämaqä iqua kŋuä tiiŋä indqänätqäŋuwi. ‘Ne Iquenyqä tääqe, quäuqänä ätquque, Goti Iqu qätä neyäŋqiyä.’ Iŋäqe, oeyqä. 8He iquauqä suqä iuŋi qänaki miqä pambiyä. Ii tiiŋiqä. He yatŋqä mävqä änä etaŋgaŋi, hiqä Hiniqu nätmatqä eeqänäŋiŋqä äwa itqäŋuwiŋqe, Iqu näqŋqä ae eänä. 9Iŋi he tääqe, tiiŋä tqäpŋqeqä.#6:9 Lukä 11:2-4
‘Neqä Apä Qäukuä Yätu Äpmeŋä Iquki, Tqä yoqe huiziquau ämäwqätäuä, naqänäŋä äqonäŋinyä. 10Tqänä miqe, äpänä. Qu qäukuä haqä yätuŋi, Tqä äkinyäŋqeu qänaknä itqäŋuwä-pa, qua täuŋä-pqe, asä ii iqäpŋqeqä. 11Täŋgaŋi Si buayä hiunji tquenyqe, änätaptŋqeqä. 12Ämaqä quvqä inetqueqaŋguwä iquauŋqä ne äwqä haŋuä imäknätuŋquä-pa, Si nenyqä äwqä haŋuä imäknätnä, neqä suqä quvqe huätä mänamäutŋqe. 13Yamwiqä nemetŋqä itŋqä iuŋi, Si hiŋuinä mäquŋquä panä. Ämaqä quvqä imäkqä iqueqä hipa iuta aŋgu inätmetnä, metäuku neyä.’
14He iiŋä ätquwi, ii tiiŋiqä. He ämaqeuqä suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä imäkŋgaŋgpqe, hiqä Hiniqu Qäukuä Haqä Yätutaŋä Iqu äwqä haŋuä imäknätä, hiqä suqä quvqe huätä maitnämäuŋqiyä. 15Iiŋä etaŋgqä-qe, he ämaqeuqä suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä mimäkŋqä iqaŋgpqe, hiqä Hiniqu äwqä haŋuä mimäkŋqä itä, hiqä suqä quvqe huätä mämaitnämäuqä yäŋqiyä.
Suqä, buayä pmua imäkŋqeŋqä
16Itaŋga he hiqä tääqä yäŋänäqŋqä imäkpŋqeŋqä buayä pmua imäknäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, hipeŋui iuismäknätqäŋuwä-pa, mimäkŋqä iqäpŋqe. Qu hipeŋuä quvqä iiŋä imäknätqäŋuwi, ämaqä huiziqua, qu buayä pmua imäkŋgaŋguwiŋqä näqŋqä mapŋqä imäkätqäŋuwi. Nyi kukŋuä naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä iqua, iquauqä suqä iutaŋä kimaŋi ae ämeqäuä. 17Itaŋgi si buayi pmua imäknätŋi, eqä jinaŋä-weqe tqä nyuäŋä iu equatnätnä, tqä hipeŋuä iuŋi asŋä qändŋqeqä. 18Si iiŋä imäkätŋi, buayä pmua imäknätqäŋiŋqe, ämaqe qu sinyqe maqŋqä iqaŋguwä-qe, tqä Tniqu si hiŋuä mäquŋquä eŋä Iqu kiqä-kiuänä näqŋqeqä. Itaŋi Iqu nätmatqä zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, tqä suqä iutaŋä kima ktapäniqeqä.”
Suqä, nätmatqä äŋgui aquvä qäyqeŋqä
19“He nätmatqä äŋguänäŋä, qua täuŋi aquvä maqiyqä ipŋqeqä. Nätmatqä qua täuŋi, imätaŋuä äquvätä, kukuiŋuä itä, itaŋga ämaqä quwä-meqä iqua täkŋi äpnasäpu mapŋqäuä. 20Iiŋiŋqe he nätmatqä äŋguänäŋä aquvi, qäukuä yätutaŋi qäpŋqeqä. Yätuŋi, imätaŋuä maquvqä itä, kukuiŋuä miqä itä, itaŋga ämaqä quwä-meqe, täkŋä mäpnasqä ipu, quwä mämeqä da ipnuwi. 21Tqä kŋuä indqäŋqä imŋitä, äkiŋqä imŋitä nätmatqä äsquenyqe, ‘Ii äŋguiqä. Nyi ämamqänä’ kŋuä äkiyätŋqe, tqä kŋuä indqäŋqe, asä iunä witätŋqeqä.#6:21 Lukä 12:33-34
22Tqä hiŋui, huiwä iqueqä hiqi-tä eŋqä-paŋiqä.#6:22 Matiu 5:15-16; Lukä 11:33-36 Tqä hiŋui äŋguä äqännä, si ämaqe yätamäkqä wiyquki hitaŋgutqe, tqä huiwä eeqänäŋä imŋi, we äŋguä äkunänä. 23Iŋäqe, tqä hiŋui quvqä äqännä yätamäkqä mävquki hitaŋgutqe, tqä huiwi eeqänäŋä imŋi hea äwinä. Iŋi we-huŋqä tqä huiwä imä äwiŋqä ii hea witaŋgutqe, pisqukuinänjqä.
24Ämaqä hŋqu, ämiqä hŋquaquiyqä yäpä iŋgisa mäpmeqä yäŋqiyä. Iqu hŋquenyqänä äwinyätä, huiziquenyqä mäwiŋqä yäŋqiyä. Itaŋga iqu kukŋuä qäte, hŋquenyä äwiyätä, hŋqueŋi qätä mäwiyqä yäŋqiyä. Ämaqä hŋqu mbqäŋqä äwiŋqä iuŋi, yäpä iqi imitätqe, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqiŋi mäpmeqä yäŋqiyä.
Nätmatqä huitaŋä-huitaŋiŋqä qundqändqä miqeŋqä#6:25 Lukä 12:22-31
25Iiŋiŋqä Nyi he etqänä. He ‘Ne ymisaŋitä, eqetä, squä natuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä häŋä-pmeqä iuŋqä qundqändqä kiiŋä miqä pambiyä. Itaŋga ‘Qäki äki yäuatuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä huiwä iuŋqe, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä. Ymisaŋitä qäkitäŋi, huiwä iuŋitä häŋä-pmeqä iuŋitäŋi, mämäwqätäuqä yäŋqiyä. 26He yŋŋä iquauŋi hiŋuä qumbiyä. Qu ymisaŋä vowä mamäuqä ipu, aquvä mämaqiyqä ipu, buayä aŋä iu maeqä itqäŋuwä-qe, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu iquauŋi buayi ävätqänä. Yŋŋä iqua ämaqä-quneŋi mämänaqutäuqä iŋäuä. 27Itaŋgi hesaŋä hŋqu iqueqä häŋä-pmeqeŋqä äwäwa kiiŋä itä, wiyä nändi iqa wäniqiyä? Oeyä. Änä maeqä inä.
28He qäkä-gquä isuaŋqe, äwäwa suŋqä itqäŋäuä? Qätaqä hutqä hiŋginäwa ätäŋqä iuŋi, he hiŋuä äŋguänä qumbiyä. Qu hutqä tpŋqe, äänä imäkqäpiyä? Qu wäuŋuä yäŋänäqŋqä miqä ipu, qäkä ämuasmäŋqä mimäkqä itqäŋäuä. 29Itaŋgi Nyi he etqänä. Hiŋuiqänäŋi ämaqä miqä Solomonä iqu, iqueqä yoqä naqä motquetŋqä vä-yauqä äŋguä-täŋä qäyä etaŋgqä-qe, vä-yauqe, qätaqä iquauqä hutqe mämäwqätäuqä inä. 30Qätaqä hutqe, täŋga hiŋginäwa ätqäwäŋqe, awiŋgaŋi yäuä piqaŋguti, qu ätäupu tä du tnämäupŋqä iqaŋgpqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu huvä-quayuŋuä iwimäkätqänä. Iqu heŋi asä inä emäkäŋqutiyä, memäkqä yäŋqutiyä? He Iquenyqä quuvqä wäŋqäpu eqiyätqäŋuwä iquenä, Iqu heŋi haqä nändi emäkäŋqiyä. 31Iiŋiŋqe, ‘Ne ymisaŋitä, eqetä äkitaŋi natuŋquäwä? Ä, qäkä-gque äki yäuatuŋquäwä?’ ätäpu, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä. 32Ii tiiŋiqä. Ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua, nätmatqä eeqänäŋä iiŋqe, äwäwa ipu qävqä itqäŋäuä. Itaŋgi he äŋguä pmapŋqeŋqe, nätmatqä ii mapŋqä diŋqe, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu näqŋqä ae eänä. 33Itaŋgi kiŋganäŋi he Goti Hanjuwä Iqunä miqä iu äpmepu, Iqueqä suqä jänäŋi mapŋqe, qävqä ipŋqeqä. Itaŋgaŋi he nätmatqä huiziŋqä äwäwa itqäŋuwi, Iqu eeqänä inä hitapäŋqiyä. 34Iiŋiŋqe he awiŋgaŋqe äwäwa miqä pambiyä. Hiunji iqu, äwäwa iqueqä-kiuäŋqä iquäŋqä. Haŋä-iqä hiunji hŋque ätimäuqe, ii hiunji iqueqe, qäyuvqä.”
S'ha seleccionat:
:
Subratllat
Comparteix
Copia
Vols que els teus subratllats es desin a tots els teus dispositius? Registra't o inicia sessió
© 2017, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.