1. Mooseksen kirja 48
48
Jaakob siunaa Efraimin ja Manassen
1Tämän jälkeen Joosefille sanottiin: ”Isäsi on sairaana!” Joosef otti mukaan molemmat poikansa, Manassen ja Efraimin, ja meni isänsä luo. 2 Jaakobille ilmoitettiin: ”Poikasi Joosef on tullut luoksesi!” Silloin Israel kokosi voimansa ja nousi vuoteellaan istumaan. 3 Jaakob sanoi Joosefille: ”Jumala, Kaikkivaltias, ilmestyi minulle Luusissa Kanaaninmaassa ja siunasi minut. 4Hän sanoi minulle: ’Minä teen sinut hedelmälliseksi ja monilukuiseksi. Sinusta lähtee kansojen joukko, ja minä annan sinun jälkeläisillesi tämän maan ikuiseksi perintömaaksi.’ 5 Kahdesta pojastasi, jotka syntyivät sinulle Egyptin maassa ennen kuin minä tulin luoksesi Egyptiin, tulee minun poikiani. Efraim ja Manasse ovat minun niin kuin Ruuben ja Simeon. 6Ne lapsesi, jotka ovat syntyneet sinulle heidän jälkeensä, olkoot sinun. Heitä kutsuttakoon veljiensä nimillä heidän perintöosissaan. 7 Ollessani palaamassa Paddanista Raakel kuoli minulta Kanaaninmaassa, kun oli vielä jonkin matkaa Efrataan. Minä hautasin hänet sinne Efratan” – se on Beetlehemin – ”tien varteen.” 8Kun Israel näki Joosefin pojat, hän kysyi: ”Keitä nämä ovat?” 9 Joosef vastasi isälleen: ”He ovat poikani, jotka Jumala on minulle täällä antanut.” Jaakob sanoi: ”Tuo heidät luokseni, että voin siunata heidät.” 10 Israelin silmät olivat tulleet vanhuuttaan heikoiksi, eikä hän voinut nähdä kunnolla. Joosef toi pojat hänen luokseen, ja hän suuteli ja syleili heitä. 11 Israel sanoi Joosefille: ”En olisi uskonut, että saisin nähdä sinun kasvosi, mutta nyt Jumala on suonut minun nähdä sinun jälkeläisesikin.” 12Joosef otti heidät pois hänen polviltaan ja kumartui maahan kasvoilleen. 13 Sitten Joosef ohjasi isänsä luo heidät molemmat, oikealla kädellään Efraimin Israelin vasemmalle puolelle ja vasemmalla kädellään Manassen Israelin oikealle puolelle. 14 Mutta Israel ojensi oikean kätensä ja laski sen Efraimin pään päälle, vaikka tämä oli nuorempi, ja vasemman kätensä Manassen pään päälle, vaikka Manasse oli esikoinen. Hän pani kätensä ristikkäin.
15Hän siunasi Joosefin ja sanoi: ”Jumala, jonka edessä isäni Abraham ja Iisak ovat vaeltaneet, Jumala, joka on pitänyt minusta huolta syntymästäni saakka tähän päivään asti, 16enkeli, joka on lunastanut minut kaikesta pahasta, siunatkoon näitä nuorukaisia. Kutsuttakoon heitä minun nimelläni ja minun isieni Abrahamin ja Iisakin nimellä. Lisääntykööt he suuresti keskellä maata.”
17Kun Joosef näki, että hänen isänsä laski oikean kätensä Efraimin pään päälle, hän piti sitä pahana ja tarttui isänsä käteen siirtääkseen sen Efraimin pään päältä Manassen pään päälle. 18 Joosef sanoi isälleen: ”Ei noin, isäni, sillä tämä on esikoinen. Pane oikea kätesi hänen päänsä päälle.” 19 Mutta hänen isänsä kieltäytyi ja sanoi: ”Tiedän, poikani, tiedän! Hänestäkin tulee kyllä kansa, hänestäkin tulee suuri, mutta hänen nuoremmasta veljestään tulee kuitenkin häntä suurempi, ja hänen jälkeläisistään polveutuu paljon kansoja.”
20Näin hän siunasi heidät sinä päivänä ja sanoi vielä: ”Sinun nimessäsi siunataan Israelin kansaa ja sanotaan: Jumala tehköön sinut Efraimin ja Manassen kaltaiseksi.” Näin hän asetti Efraimin Manassen edelle. 21Israel sanoi Joosefille: ”Minä kuolen kohta, mutta Jumala on oleva teidän kanssanne. Hän vie teidät takaisin isienne maahan. 22 Minä annan sinulle yhden vuorenharjanteen enemmän kuin veljillesi, sen, jonka olen miekallani ja jousellani ottanut amorilaisilta.”
Tällä hetkellä valittuna:
1. Mooseksen kirja 48: FinRK
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
© 2012 Raamattu Kansalle ry
1. Mooseksen kirja 48
48
Jaakob siunaa Efraimin ja Manassen
1Tämän jälkeen Joosefille sanottiin: ”Isäsi on sairaana!” Joosef otti mukaan molemmat poikansa, Manassen ja Efraimin, ja meni isänsä luo. 2 Jaakobille ilmoitettiin: ”Poikasi Joosef on tullut luoksesi!” Silloin Israel kokosi voimansa ja nousi vuoteellaan istumaan. 3 Jaakob sanoi Joosefille: ”Jumala, Kaikkivaltias, ilmestyi minulle Luusissa Kanaaninmaassa ja siunasi minut. 4Hän sanoi minulle: ’Minä teen sinut hedelmälliseksi ja monilukuiseksi. Sinusta lähtee kansojen joukko, ja minä annan sinun jälkeläisillesi tämän maan ikuiseksi perintömaaksi.’ 5 Kahdesta pojastasi, jotka syntyivät sinulle Egyptin maassa ennen kuin minä tulin luoksesi Egyptiin, tulee minun poikiani. Efraim ja Manasse ovat minun niin kuin Ruuben ja Simeon. 6Ne lapsesi, jotka ovat syntyneet sinulle heidän jälkeensä, olkoot sinun. Heitä kutsuttakoon veljiensä nimillä heidän perintöosissaan. 7 Ollessani palaamassa Paddanista Raakel kuoli minulta Kanaaninmaassa, kun oli vielä jonkin matkaa Efrataan. Minä hautasin hänet sinne Efratan” – se on Beetlehemin – ”tien varteen.” 8Kun Israel näki Joosefin pojat, hän kysyi: ”Keitä nämä ovat?” 9 Joosef vastasi isälleen: ”He ovat poikani, jotka Jumala on minulle täällä antanut.” Jaakob sanoi: ”Tuo heidät luokseni, että voin siunata heidät.” 10 Israelin silmät olivat tulleet vanhuuttaan heikoiksi, eikä hän voinut nähdä kunnolla. Joosef toi pojat hänen luokseen, ja hän suuteli ja syleili heitä. 11 Israel sanoi Joosefille: ”En olisi uskonut, että saisin nähdä sinun kasvosi, mutta nyt Jumala on suonut minun nähdä sinun jälkeläisesikin.” 12Joosef otti heidät pois hänen polviltaan ja kumartui maahan kasvoilleen. 13 Sitten Joosef ohjasi isänsä luo heidät molemmat, oikealla kädellään Efraimin Israelin vasemmalle puolelle ja vasemmalla kädellään Manassen Israelin oikealle puolelle. 14 Mutta Israel ojensi oikean kätensä ja laski sen Efraimin pään päälle, vaikka tämä oli nuorempi, ja vasemman kätensä Manassen pään päälle, vaikka Manasse oli esikoinen. Hän pani kätensä ristikkäin.
15Hän siunasi Joosefin ja sanoi: ”Jumala, jonka edessä isäni Abraham ja Iisak ovat vaeltaneet, Jumala, joka on pitänyt minusta huolta syntymästäni saakka tähän päivään asti, 16enkeli, joka on lunastanut minut kaikesta pahasta, siunatkoon näitä nuorukaisia. Kutsuttakoon heitä minun nimelläni ja minun isieni Abrahamin ja Iisakin nimellä. Lisääntykööt he suuresti keskellä maata.”
17Kun Joosef näki, että hänen isänsä laski oikean kätensä Efraimin pään päälle, hän piti sitä pahana ja tarttui isänsä käteen siirtääkseen sen Efraimin pään päältä Manassen pään päälle. 18 Joosef sanoi isälleen: ”Ei noin, isäni, sillä tämä on esikoinen. Pane oikea kätesi hänen päänsä päälle.” 19 Mutta hänen isänsä kieltäytyi ja sanoi: ”Tiedän, poikani, tiedän! Hänestäkin tulee kyllä kansa, hänestäkin tulee suuri, mutta hänen nuoremmasta veljestään tulee kuitenkin häntä suurempi, ja hänen jälkeläisistään polveutuu paljon kansoja.”
20Näin hän siunasi heidät sinä päivänä ja sanoi vielä: ”Sinun nimessäsi siunataan Israelin kansaa ja sanotaan: Jumala tehköön sinut Efraimin ja Manassen kaltaiseksi.” Näin hän asetti Efraimin Manassen edelle. 21Israel sanoi Joosefille: ”Minä kuolen kohta, mutta Jumala on oleva teidän kanssanne. Hän vie teidät takaisin isienne maahan. 22 Minä annan sinulle yhden vuorenharjanteen enemmän kuin veljillesi, sen, jonka olen miekallani ja jousellani ottanut amorilaisilta.”
Tällä hetkellä valittuna:
:
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
© 2012 Raamattu Kansalle ry