Toinen Mooseksen kirja 11:1-10

Herra sanoi Moosekselle: »Vielä yhden vitsauksen minä annan kohdata faraota ja egyptiläisiä. Sen jälkeen hän päästää teidät lähtemään, ja kun hän teidät päästää, hän ajamalla ajaa teidät täältä pois. Sano siis kansalle, että kaikkien, niin miesten kuin naistenkin, tulee pyytää tuttaviltaan muistolahjaksi hopea- ja kultaesineitä.» Herra oli antanut kansansa saada paljon ystäviä egyptiläisten joukosta. Myös Moosesta pitivät sekä faraon hovi että Egyptin kansa suuressa arvossa. Mooses sanoi faraolle: »Näin sanoo Herra: ’Puolenyön aikaan minä kuljen läpi Egyptin, ja silloin kuolee Egyptissä joka ainoa esikoinen, valtaistuimella istuvan faraon esikoisesta jauhinkivien ääressä istuvan orjattaren esikoiseen. Myös kaikki karjan esikoiset kuolevat. Koko Egyptin täyttää suuri valitus, jollaista ei ole ennen kuultu eikä enää toiste kuulla. Mutta israelilaisille ei edes koira murise, mitään vahinkoa ei tapahdu ihmisille enempää kuin karjallekaan. Tästä ymmärrät, että Herra tekee eron Egyptin ja Israelin välillä.’ Silloin kaikki hovisi miehet tulevat minun luokseni, heittäytyvät eteeni ja sanovat: ’Lähde täältä ja vie pois kansasi, jota johdat.’ Sitten minä lähden.» Ja Mooses lähti faraon luota vihasta hehkuen. Herra oli sanonut Moosekselle: »Farao ei kuuntele teitä. Tämä tapahtuu siksi, että minä voisin tehdä monta ihmetekoa Egyptissä.» Mooses ja Aaron olivat nyt tehneet kaikki nämä ihmeet faraon edessä, ja Herra oli paaduttanut faraon sydämen, niin ettei hän päästänyt israelilaisia lähtemään maasta.