Sirakin kirja 23
23
1Herra, minun isäni, elämäni valtias!
Älä jätä minua huulteni halujen varaan,
älä anna minun hairahtua niiden takia.
2Kunpa joku vartioisi ajatuksiani vitsa kädessä
ja tiukasti ohjaisi mieltäni viisauteen!
Silloin suuni saisi tietää, koska erehtyy,
eikä aina olisi valmiina synnintekoon.
3Muutoin erehdyn entistä useammin
ja syntieni määrä kasvaa kasvamistaan,
kunnes muserrun vastustajieni nähden
ja tuotan iloa vihollisilleni,
{joiden on turha odottaa laupeuttasi}.
4Herra, minun isäni, elämäni Jumala!
Pidä julkeus poissa katseestani
5ja himot loitolla minusta.
6Älä anna minun langeta mässäilyyn ja irstailuun,
älä jätä minua hillittömien mielitekojeni valtaan!
Vannomisesta#23:7 Jaetta edeltää alkutekstissä otsikko »Suun hallinta».
7Kuulkaa, poikani, mitä opetan suun hallinnasta;
joka noudattaa sanojani, välttää ansat.
8 #
Sir. 20:18; Sananl. 6:2 Omat huulet vievät syntisen satimeen,
omiin puheisiinsa ylimielinen pilkkaaja kompastuu.
9 #
Matt. 5:33–37, 23:18–22; Jaak. 5:12 Älä totuta suutasi vannomiseen,
älä tavan takaa lausu Pyhän nimeä.
10Niin kuin orja, jota pitkään kuulustellaan,
ei selviä mustelmitta,
niin ei sekään, joka yhtenään vannoo Herran nimeen,
pysy puhtaana synnistä.
11 #
2. Moos. 20:7; 3. Moos. 5:4, 19:12 Joka vannoo usein, tekee syntiä usein,
ja vitsaus vitsauksen jälkeen lyö hänen kotiaan.
Jos hän vannoo kevytmielisesti,
hän saa synnistään rangaistuksen,
jos hän vannoo mutta lyö laimin valansa,
hän tekee syntiä kaksin verroin,
ja jos hän turhaan vannoo valan,
hän ei vältä tuomiota
vaan onnettomuudet koettelevat hänen kotiaan.
12 #
3. Moos. 24:16
On sanoja, jotka ovat kuin kuolema –
älköön niitä lausuttako Jaakobin suvun mailla!
Hurskas ihminen karttaa niitä
eikä heittäydy syntien valtaan.
13Älä totuta suutasi karkeuksiin,
sillä siivoton puhe on synnillistä.
14Muista isääsi ja äitiäsi,
kun istut mahtimiesten kokouksessa,
ettet unohtaisi, kuka olet,
ja käytökselläsi tekisi itsestäsi narria,
niin että toivoisit, ettet olisi syntynytkään,
ja kiroaisit päivän, jona synnyit.
15Ihmistä, joka on tottunut loukkaamaan toisia,
ei enää kukaan voi kasvattaa.
Siveettömyyden seuraukset
16Suuria syntisiä on kahta lajia,
kolmas vetää ylleen Herran vihan.
Polttava himo on kuin palava tuli –
se sammuu vasta kun on kuluttanut itsensä tyhjiin.
Huorintekijän himo ei hellitä,
ennen kuin tuli on palanut loppuun.
17 #
Sananl. 9:17
Huorintekijälle on kaikki leipä makeaa –
ei hän herkeä ennen kuin kuolee.
18 #
Sir. 16:17; Job 22:13, 24:15; Jes. 29:15 Mies, joka hylkää aviovuoteensa,
ajattelee: »Kuka minut näkee?
Pimeys verhoaa minut, olen muurien kätköissä
eikä kukaan näe minua – mitä pelkäisin?
Korkein ei minun syntejäni muista.»
19Hän pelkää vain ihmisten silmiä
eikä ymmärrä, että Herran silmät
ovat kirkkaat kuin kymmenentuhatta aurinkoa.
Ne valvovat ihmisten kaikkia teitä
ja näkevät salaisiinkin sopukoihin.
20Herra tunsi kaiken jo ennen luomistyötään,
hän tietää kaiken, mitä luomakunnassa tapahtuu.
21Tuollainen mies saa rangaistuksensa kaupungin kaduilla,
hänet otetaan kiinni, kun hän sitä vähiten odottaa.
22Samoin käy naisen, joka pettää miestään
ja hankkii perilliseksi toisen miehen lapsen.
23Ensinnäkin hän loukkaa Korkeimman lakia,
toiseksi rikkoo miestään vastaan
ja kolmanneksi haureudellaan rikkoo avioliiton
ja hankkii lapsen vieraan miehen kanssa.
24Hänet viedään kansankokouksen eteen,
ja lapsetkin saavat rangaistuksen.
25 #
Viis. 3:16–19, 4:3–6 Hänen lapsensa jäävät juurettomiksi,
hänen oksansa eivät kanna hedelmää.
26Hän jättää jälkeensä muiston, joka on kuin kirous,
hänen häpeäänsä ei voi pyyhkiä pois.
27Hänen jälkeensä elävät saavat tietää,
ettei mikään ole parempaa kuin Herran pelko,
ihanampaa kuin Herran käskyjen noudattaminen.
{ 28On suuri kunnia totella Jumalaa,
ja kun hän ottaa sinut omakseen, elät pitkään.}
Tällä hetkellä valittuna:
Sirakin kirja 23: FB92
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007
Sirakin kirja 23
23
1Herra, minun isäni, elämäni valtias!
Älä jätä minua huulteni halujen varaan,
älä anna minun hairahtua niiden takia.
2Kunpa joku vartioisi ajatuksiani vitsa kädessä
ja tiukasti ohjaisi mieltäni viisauteen!
Silloin suuni saisi tietää, koska erehtyy,
eikä aina olisi valmiina synnintekoon.
3Muutoin erehdyn entistä useammin
ja syntieni määrä kasvaa kasvamistaan,
kunnes muserrun vastustajieni nähden
ja tuotan iloa vihollisilleni,
{joiden on turha odottaa laupeuttasi}.
4Herra, minun isäni, elämäni Jumala!
Pidä julkeus poissa katseestani
5ja himot loitolla minusta.
6Älä anna minun langeta mässäilyyn ja irstailuun,
älä jätä minua hillittömien mielitekojeni valtaan!
Vannomisesta#23:7 Jaetta edeltää alkutekstissä otsikko »Suun hallinta».
7Kuulkaa, poikani, mitä opetan suun hallinnasta;
joka noudattaa sanojani, välttää ansat.
8 #
Sir. 20:18; Sananl. 6:2 Omat huulet vievät syntisen satimeen,
omiin puheisiinsa ylimielinen pilkkaaja kompastuu.
9 #
Matt. 5:33–37, 23:18–22; Jaak. 5:12 Älä totuta suutasi vannomiseen,
älä tavan takaa lausu Pyhän nimeä.
10Niin kuin orja, jota pitkään kuulustellaan,
ei selviä mustelmitta,
niin ei sekään, joka yhtenään vannoo Herran nimeen,
pysy puhtaana synnistä.
11 #
2. Moos. 20:7; 3. Moos. 5:4, 19:12 Joka vannoo usein, tekee syntiä usein,
ja vitsaus vitsauksen jälkeen lyö hänen kotiaan.
Jos hän vannoo kevytmielisesti,
hän saa synnistään rangaistuksen,
jos hän vannoo mutta lyö laimin valansa,
hän tekee syntiä kaksin verroin,
ja jos hän turhaan vannoo valan,
hän ei vältä tuomiota
vaan onnettomuudet koettelevat hänen kotiaan.
12 #
3. Moos. 24:16
On sanoja, jotka ovat kuin kuolema –
älköön niitä lausuttako Jaakobin suvun mailla!
Hurskas ihminen karttaa niitä
eikä heittäydy syntien valtaan.
13Älä totuta suutasi karkeuksiin,
sillä siivoton puhe on synnillistä.
14Muista isääsi ja äitiäsi,
kun istut mahtimiesten kokouksessa,
ettet unohtaisi, kuka olet,
ja käytökselläsi tekisi itsestäsi narria,
niin että toivoisit, ettet olisi syntynytkään,
ja kiroaisit päivän, jona synnyit.
15Ihmistä, joka on tottunut loukkaamaan toisia,
ei enää kukaan voi kasvattaa.
Siveettömyyden seuraukset
16Suuria syntisiä on kahta lajia,
kolmas vetää ylleen Herran vihan.
Polttava himo on kuin palava tuli –
se sammuu vasta kun on kuluttanut itsensä tyhjiin.
Huorintekijän himo ei hellitä,
ennen kuin tuli on palanut loppuun.
17 #
Sananl. 9:17
Huorintekijälle on kaikki leipä makeaa –
ei hän herkeä ennen kuin kuolee.
18 #
Sir. 16:17; Job 22:13, 24:15; Jes. 29:15 Mies, joka hylkää aviovuoteensa,
ajattelee: »Kuka minut näkee?
Pimeys verhoaa minut, olen muurien kätköissä
eikä kukaan näe minua – mitä pelkäisin?
Korkein ei minun syntejäni muista.»
19Hän pelkää vain ihmisten silmiä
eikä ymmärrä, että Herran silmät
ovat kirkkaat kuin kymmenentuhatta aurinkoa.
Ne valvovat ihmisten kaikkia teitä
ja näkevät salaisiinkin sopukoihin.
20Herra tunsi kaiken jo ennen luomistyötään,
hän tietää kaiken, mitä luomakunnassa tapahtuu.
21Tuollainen mies saa rangaistuksensa kaupungin kaduilla,
hänet otetaan kiinni, kun hän sitä vähiten odottaa.
22Samoin käy naisen, joka pettää miestään
ja hankkii perilliseksi toisen miehen lapsen.
23Ensinnäkin hän loukkaa Korkeimman lakia,
toiseksi rikkoo miestään vastaan
ja kolmanneksi haureudellaan rikkoo avioliiton
ja hankkii lapsen vieraan miehen kanssa.
24Hänet viedään kansankokouksen eteen,
ja lapsetkin saavat rangaistuksen.
25 #
Viis. 3:16–19, 4:3–6 Hänen lapsensa jäävät juurettomiksi,
hänen oksansa eivät kanna hedelmää.
26Hän jättää jälkeensä muiston, joka on kuin kirous,
hänen häpeäänsä ei voi pyyhkiä pois.
27Hänen jälkeensä elävät saavat tietää,
ettei mikään ole parempaa kuin Herran pelko,
ihanampaa kuin Herran käskyjen noudattaminen.
{ 28On suuri kunnia totella Jumalaa,
ja kun hän ottaa sinut omakseen, elät pitkään.}
Tällä hetkellä valittuna:
:
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007