Psalmit 132
132
132
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
2 Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
2 Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
3 En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
3 En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
4 En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
4 En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
5 Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
5 Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
6 Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
6 Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
7 Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
7 Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
8 Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
8 Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
9 Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
9 Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
10 Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
10 Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
11 Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
11 Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
12 Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
12 Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
13 Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
13 Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
14 Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
14 Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
15 Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
15 Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
16 Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
16 Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
17 Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
17 Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
18 Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
18 Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
Tällä hetkellä valittuna:
Psalmit 132: FI1776
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
Psalmit 132
132
132
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
2 Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
2 Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
3 En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
3 En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
4 En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
4 En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
5 Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
5 Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
6 Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
6 Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
7 Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
7 Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
8 Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
8 Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
9 Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
9 Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
10 Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
10 Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
11 Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
11 Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
12 Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
12 Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
13 Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
13 Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
14 Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
14 Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
15 Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
15 Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
16 Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
16 Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
17 Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
17 Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
18 Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
18 Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
Tällä hetkellä valittuna:
:
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään