San Mateo 6
6
Yoꞌoꞌ saniaꞌá Jesús sa̱a̱ kuní a̱ chi̱ndi̱e̱eꞌ e̱ꞌ ne̱ ndaꞌvi kuuꞌ
1’Sä̱a̱ ndo̱ꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ nuu̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ te̱ kaꞌa̱n va̱ꞌa̱ ni̱a̱ xaꞌa̱ꞌ ndo̱ꞌ, sa̱kanꞌ ña̱ naaꞌ sa̱a̱ ndo̱ꞌ sa̱kanꞌ ndii, kö̱o̱ꞌ nde̱e̱ i̱i̱n ña̱ va̱ꞌa̱ na̱ti̱i̱n ndo̱ꞌ nda̱ꞌaꞌ yu̱vaꞌ e̱ꞌ Ndiosí, ña̱ nduꞌu̱ꞌ ndi̱viꞌ. 2Te̱ kii̱ꞌ ta̱xi̱ ndo̱ꞌ li̱muxtan ndii, tä̱xi̱ ndo̱ꞌ ti̱vi̱ te̱ yivi̱ꞌ nda̱chuunꞌ tunꞌ nichiꞌ nuu̱ꞌ ndo̱ꞌ nde̱e̱ naa xaaꞌ te̱ xasuviꞌ xiinꞌ miiꞌ vi̱ꞌe̱ miiꞌ nakayá e̱ꞌ, xiinꞌ ya̱ꞌya̱ te̱ ko̱to̱ kaꞌnuꞌ ña̱ꞌaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ. Ña̱ nda̱ku kaꞌán i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ ña̱ xa̱ ni̱ na̱ti̱i̱n te̱ ja̱a̱nꞌ ya̱ꞌvi̱ ra̱ xaꞌa̱ꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ. 3Ndisu̱ kii̱ꞌ ta̱xi̱ ndoꞌó li̱muxtan ndii, na kü̱ni̱ nda̱ꞌaꞌ i̱ti̱n ndo̱ꞌ ña̱ xaaꞌ nda̱ꞌaꞌ kua̱ꞌa̱ ndo̱ꞌ. 4Sa̱kanꞌ te̱ ña̱ taxiꞌ ndo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii, ko̱o̱ si̱ꞌe a̱, te̱ Ndiosí, ña̱ xiní ña̱ xaaꞌ si̱ꞌe e̱ꞌ, na̱chaꞌvi̱ tuviꞌ ndoꞌó.
Yoꞌoꞌ saniaꞌá Jesús sa̱a̱ kaꞌa̱n e̱ꞌ xiinꞌ Ndiosí
(Lc. 11:2-4)
5’Kii̱ꞌ kaꞌán ndo̱ꞌ xiinꞌ Ndiosí ndii, sä̱a̱ ndo̱ꞌ naa xaaꞌ te̱ xasuviꞌ xiinꞌ mi̱iꞌ, sa̱kanꞌ ña̱ te̱ ja̱a̱nꞌ ndii, xtani̱ ra̱ kui̱ta̱ ndi̱chi̱ ra̱, te̱ kaꞌa̱n ra̱ xiinꞌ Ndiosí vi̱ꞌe̱ miiꞌ nakayá e̱ꞌ xiinꞌ xiki̱ꞌ ya̱ꞌya̱ te̱ ku̱ni̱ ña̱ꞌaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ. Ña̱ nda̱ku kaꞌán i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ ña̱ xa̱ ni̱ na̱ti̱i̱n te̱ ja̱a̱nꞌ ya̱ꞌvi̱ ra̱ xaꞌa̱ꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ. 6Ndisu̱ ndoꞌó, kii̱ꞌ kaꞌán ndo̱ꞌ xiinꞌ Ndiosí ndii, ndiꞌvi̱ ndo̱ꞌ vi̱ꞌe̱ ndo̱ꞌ, te̱ nda̱si̱ ndo̱ꞌ yiꞌeꞌ, te̱ kaꞌa̱n ndo̱ꞌ xiinꞌ yu̱vaꞌ e̱ꞌ, ña̱ xiní ña̱ yoo si̱ꞌe. Te̱ Ndiosí, ña̱ xini ña̱ xaaꞌ si̱ꞌe e̱ꞌ, na̱chaꞌvi̱ tuviꞌ ndoꞌó.
7’Te̱ kii̱ꞌ kaꞌán ndo̱ꞌ xiinꞌ Ndiosí ndii, süu̱ꞌ xa̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ kui̱ti̱ꞌ yu̱ꞌuꞌ kaꞌa̱n te̱ kaꞌa̱n ndo̱ꞌ nde̱e̱ naa xaaꞌ ne̱ xïní yoo Ndiosí. Sa̱kanꞌ ña̱ xanini ne̱ ja̱a̱nꞌ ña̱ ku̱ni̱ so̱ꞌo̱ a̱ ña̱ kaꞌán ni̱a̱ ja̱a̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ kuaꞌa̱ꞌ kuento kaꞌán ni̱a̱ xiinꞌ a̱. 8Sa̱kanꞌ na kuiiꞌ sä̱a̱ ndo̱ꞌ naa xaaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ. Kua̱chi̱ ndii, ña̱ kuní ka̱ kaꞌa̱n ndo̱ꞌ xiinꞌ yu̱vaꞌ e̱ꞌ ndii, xa̱ xiní a̱ ndee ña̱ kuní nuu̱ꞌ ndo̱ꞌ. 9Ndoꞌó ndii, so̱ꞌo̱ kaꞌa̱n ndo̱ꞌ xiinꞌ Ndiosí:
Yu̱vaꞌ ndu̱, ña̱ nduꞌu̱ꞌ ndi̱viꞌ,
na ti̱i̱n kaꞌnuꞌ sa̱kuuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ kivi̱ꞌ u̱nꞌ.
10Te̱ na ki̱xi̱n u̱nꞌ te̱ ka̱ꞌndi̱a̱ chuunꞌ u̱nꞌ nimá ndu̱.
Te̱ na sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ kaꞌán nimá u̱nꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ yoꞌoꞌ sa̱a̱ niiꞌ xaaꞌ u̱nꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ ndi̱viꞌ.
11Te̱ i̱ꞌi̱n kivi̱ꞌ kuaꞌa̱n ta̱xi̱ u̱nꞌ ña̱ xaxi̱ꞌ, ña̱ kuní nuu̱ꞌ ndu̱.
12Te̱ na ko̱o̱ kaꞌnuꞌ i̱ni̱ u̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ kua̱chi̱ ndu̱ nde̱e̱ naa xaaꞌ nduꞌu̱ yoo kaꞌnuꞌ i̱ni̱ ndu̱ xaꞌa̱ꞌ ne̱ xaaꞌ ña̱ vä̱ꞌa̱ xiinꞌ ndu̱.
13Te̱ tä̱xi̱ u̱nꞌ ko̱to̱ kua̱ꞌa̱ tu̱ndoꞌo̱ꞌ ndu̱ te̱ koyo̱ ndu̱ nuu̱ꞌ kua̱chi̱, süu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii sa̱kakú u̱nꞌ ndu̱ nuu̱ꞌ ña̱ ndi̱va̱ꞌa̱.
Sa̱kanꞌ ña̱ yoꞌó nduuꞌ ña̱ xaꞌndia chuunꞌ kuuꞌ nu̱uꞌ,
te̱ yoꞌó tu̱ nduuꞌ ña̱ kumiꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ ndi̱e̱eꞌ,
te̱ yoꞌó tu̱ xataꞌa̱n ti̱i̱n kaꞌnuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ nde̱e̱ ndiꞌiꞌ ni̱ kivi̱ꞌ.
Sa̱kanꞌ na ku̱ndu̱u̱ a̱.
14’Sa̱kanꞌ ña̱ naaꞌ yoo kaꞌnuꞌ i̱ni̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ne̱ xaaꞌ ña̱ vä̱ꞌa̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ ndii, ko̱o̱ kaꞌnuꞌ tu̱ i̱ni̱ Ndiosí, yu̱vaꞌ e̱ꞌ, ña̱ nduꞌu̱ꞌ ndi̱viꞌ, xaꞌa̱ꞌ ndo̱ꞌ. 15Ndisu̱ naaꞌ yöo kaꞌnuꞌ i̱ni̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ, ne̱ xaaꞌ ña̱ vä̱ꞌa̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ ndii, kö̱o̱ꞌ kaꞌnuꞌ tu̱ i̱ni̱ Ndiosí, yu̱vaꞌ e̱ꞌ ja̱a̱nꞌ, xaꞌa̱ꞌ ndo̱ꞌ.
Yoꞌoꞌ saniaꞌá Jesús sa̱a̱ kuní a̱ ko̱o̱ ndi̱ti̱a̱ e̱ꞌ
16’Kii̱ꞌ yoo ndi̱ti̱a̱ ndo̱ꞌ ndii, kö̱to̱ tama̱ ndo̱ꞌ naa xaaꞌ te̱ xasuviꞌ xiinꞌ mi̱iꞌ. Te̱ ja̱a̱nꞌ ndii, ndaꞌvi va̱ xtoꞌniꞌ ra̱ kii̱ꞌ yoo ndi̱ti̱a̱ ra̱ te̱ niaꞌa̱ ra̱ ña̱ xaaꞌ ra̱ ña̱ ja̱a̱nꞌ. Ña̱ nda̱ku kaꞌán i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ ña̱ xa̱ ni̱ na̱ti̱i̱n te̱ ja̱a̱nꞌ ya̱ꞌvi̱ ra̱ xaꞌa̱ꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ. 17Ndisu̱ ndoꞌó, kii̱ꞌ ko̱o̱ ndi̱ti̱a̱ ndo̱ꞌ ndii, ka̱ki̱n ndo̱ꞌ xa̱ꞌa̱n xíniꞌ ndo̱ꞌ, te̱ na̱ti̱a̱ ndo̱ꞌ nuu̱ꞌ ndo̱ꞌ, 18te̱ kü̱ni̱ ne̱ yivi̱ꞌ ña̱ yoo ndi̱ti̱a̱ ndo̱ꞌ, süu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii Ndiosí, yu̱vaꞌ e̱ꞌ, ña̱ kü̱vi̱ ku̱ni̱ e̱ꞌ, ña̱ xini ña̱ xaaꞌ si̱ꞌe e̱ꞌ, na̱chaꞌvi̱ tuviꞌ ndoꞌó.
Yoꞌoꞌ saniaꞌá Jesús ña̱ va̱ꞌa̱ ka̱ ta̱xa̱ꞌa̱ e̱ꞌ ña̱ vikaꞌ e̱ꞌ ndi̱viꞌ
(Lc. 12:33-34)
19’Tä̱xa̱ꞌa̱ ndo̱ꞌ ña̱ vikaꞌ ndo̱ꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ yoꞌoꞌ miiꞌ sandoñuꞌuꞌ ña̱ꞌaꞌ ndi̱kiꞌndiꞌ xiinꞌ ku̱xi̱, miiꞌ ku̱vi̱ tu̱ kiꞌvi̱ te̱ kuiꞌna̱ꞌ te̱ sa̱kuiꞌnaꞌ ra̱ ña̱ ja̱a̱nꞌ. 20Va̱ꞌa̱ ka̱ ta̱xa̱ꞌa̱ ndo̱ꞌ ña̱ vikaꞌ ndo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndi̱viꞌ miiꞌ sä̱ndo̱ñuꞌuꞌ ña̱ꞌaꞌ ndi̱kiꞌndiꞌ xiinꞌ ku̱xi̱, miiꞌ kü̱vi̱ tu̱ kiꞌvi̱ te̱ kuiꞌna̱ꞌ te̱ sa̱kuiꞌnaꞌ ra̱ a̱. 21Kua̱chi̱ ndii, miiꞌ ndieeꞌ ña̱ ndioo̱ꞌ i̱ni̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ndii, i̱kanꞌ tu̱ ko̱o̱ nimá ndo̱ꞌ.
Yoꞌoꞌ saniaꞌá Jesús ña̱ nduuꞌ ndu̱chiꞌ nuu̱ꞌ e̱ꞌ nde̱e̱ naa ñuꞌu̱
(Lc. 11:33-36)
22’Ndu̱chiꞌ nuu̱ꞌ e̱ꞌ ndii, nde̱e̱ naa ka̱a̱ tuún xaꞌa̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ nduuꞌ a̱. Sa̱kanꞌ na kuiiꞌ naaꞌ yoo va̱ꞌa̱ ndu̱chiꞌ nuu̱ꞌ e̱ꞌ ndii, chituꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ xiinꞌ ñuꞌu̱, ña̱ taxiꞌ Ndiosí. 23Ndisu̱ naaꞌ yöo va̱ꞌa̱ a̱ ndii, ka̱niiꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ yoo iinꞌ yaví. Sa̱kanꞌ na kuiiꞌ naaꞌ kuä̱sa̱ꞌ xa̱chiꞌ yiꞌé ñuꞌu̱ ja̱a̱nꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ ndii, yaꞌa̱ i̱i̱n yaví a̱.
Yoꞌoꞌ saniaꞌá Jesús ña̱ vä̱ꞌa̱ ndioo̱ꞌ i̱ni̱ e̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ña̱ vikaꞌ
(Lc. 16:13)
24’Nde̱e̱ i̱i̱n ne̱ yivi̱ꞌ kü̱vi̱ ka̱ka̱ nu̱u̱ nuu̱ꞌ uvi̱ taꞌan xto̱ꞌo̱. Kua̱chi̱ ndii ku̱nda̱siꞌ ni̱a̱ i̱i̱n ra̱, te̱ ku̱ndani̱ ni̱a̱ i̱nga̱ ra̱, uun ko̱to̱ꞌni̱ ni̱a̱ yu̱ꞌuꞌ i̱i̱n ra̱, te̱ sä̱a̱ ni̱a̱ kuenta kuuꞌ i̱nga̱ ra̱. Xaꞌa̱ꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ na kü̱vi̱ ka̱ka̱ nu̱u̱ ndo̱ꞌ nuu̱ꞌ Ndiosí te̱ ka̱ka̱ nu̱u̱ tu̱ ndo̱ꞌ nuu̱ꞌ ña̱ vikaꞌ ndo̱ꞌ.
Yoꞌoꞌ saniaꞌá Jesús ña̱ vä̱ꞌa̱ ku̱ndi̱ꞌni̱ e̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ña̱ kuní nuu̱ꞌ e̱ꞌ te̱ ku̱ti̱a̱ku̱ e̱ꞌ
(Lc. 12:22-31)
25’Sa̱kanꞌ na kaꞌán i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ ña̱ kü̱ndi̱ꞌni̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ña̱ ka̱xi̱ꞌ ndo̱ꞌ uun ña̱ ko̱ꞌo̱ ndo̱ꞌ te̱ ku̱ti̱a̱ku̱ ndo̱ꞌ, ni̱ nde̱e̱ xaꞌa̱ꞌ toto̱ ña̱ kuní kui̱ꞌnu̱ ndo̱ꞌ. Kua̱chi̱ ndii yoo ña̱ kaꞌnuꞌ ka̱ xaꞌa̱ꞌ kivi̱ꞌ ñu̱u̱ e̱ꞌ te̱ sa̱kanꞌ ña̱ xaxi̱ꞌ e̱ꞌ, te̱ yoo ña̱ kaꞌnuꞌ ka̱ xaꞌa̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ te̱ sa̱kanꞌ toto̱ ña̱ niꞌnuꞌ e̱ꞌ. 26Chu̱u̱n xaꞌaꞌ va̱ ndo̱ꞌ sa̱a̱ xaaꞌ sa̱a̱ tiꞌ taꞌnuꞌ ndi̱viꞌ. Tiꞌ ja̱a̱nꞌ ndii, chïꞌiꞌ riꞌ, te̱ näkaya riꞌ ña̱ savi̱ꞌ, te̱ täxaꞌaꞌ tu̱ riꞌ a̱ yaka̱. Ndisu̱ yu̱vaꞌ e̱ꞌ Ndiosí, ña̱ nduꞌu̱ꞌ ndi̱viꞌ, xamaníꞌ ña̱ꞌaꞌ. Te̱ ndiaa yaꞌviꞌ yaꞌa̱ ka̱ ndoꞌó te̱ sa̱kanꞌ tiꞌ ja̱a̱nꞌ. 27Ndoꞌó, ne̱ ndiꞌni̱ xa̱va̱ꞌa̱ ndii, kü̱vi̱ nda̱sa̱sukun xiinꞌ mi̱iꞌ ka̱ ndo̱ꞌ ni̱ nde̱e̱ i̱i̱n kondo̱ nda̱ꞌaꞌ. 28¿Ndichun na ndiꞌni̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ toto̱ ndo̱ꞌ? Chu̱u̱n xaꞌaꞌ ndo̱ꞌ sa̱a̱ xaꞌnuꞌ i̱ta̱ lirio. I̱ta̱ ja̱a̱nꞌ ndii, xächuunꞌ a̱, te̱ künuꞌ a̱ toto̱. 29Ndisu̱ kaꞌán i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ ña̱ ni̱ nde̱e̱ rey Salomón nï̱ niꞌnu̱ toto̱ nda̱tu̱nꞌ va̱ nde̱e̱ naa nda̱tu̱nꞌ i̱ta̱ ja̱a̱nꞌ, tee̱ꞌ ndee te̱ vika̱ꞌ xa̱va̱ꞌa̱ ni̱ nduu̱ ra̱. 30Naaꞌ sa̱kanꞌ xanda̱tu̱nꞌ Ndiosí i̱ta̱ ña̱ yoo xaꞌa̱ꞌ kuꞌu̱, ña̱ itaꞌ vi̱ti̱n, te̱ tiaa̱n xixí a̱ nuu̱ꞌ ñuꞌu̱ ndii, sa̱a̱ ka̱ vi̱ꞌ tu̱ ndoꞌó, ta̱xi̱ a̱ ña̱ va̱ꞌa̱ ka̱ nda̱ꞌaꞌ ndo̱ꞌ, tee̱ꞌ ndee sie va̱ i̱ni̱ ndo̱ꞌ xini ña̱ꞌaꞌ ndo̱ꞌ. 31Xaꞌa̱ꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ na kü̱ndi̱ꞌni̱ ndo̱ꞌ kaꞌán xiinꞌ taꞌanꞌ ndo̱ꞌ ndii: “¿Yo̱o̱ nduuꞌ a̱ ka̱xi̱ꞌ e̱ꞌ, uun yo̱o̱ nduuꞌ a̱ ko̱ꞌo̱ e̱ꞌ, uun ndee toto̱ kui̱ꞌnu̱ e̱ꞌ?” 32Kua̱chi̱ ndii sa̱kuuꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ xikaꞌ ndukuꞌ ne̱ xïní yoo Ndiosí. Ndisu̱ ndoꞌó ndii, xa̱ xiní yu̱vaꞌ e̱ꞌ Ndiosí, ña̱ nduꞌu̱ꞌ ndi̱viꞌ, ña̱ kuní sa̱kuuꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ nuu̱ꞌ ndo̱ꞌ. 33Sa̱kanꞌ na kuiiꞌ nde̱e̱ chaaꞌ ka̱ xi̱ꞌna̱ ndu̱kuꞌ ndo̱ꞌ ña̱ ka̱ꞌndi̱a̱ chuunꞌ Ndiosí nimá ndo̱ꞌ xiinꞌ ña̱ sa̱chuunꞌ nda̱ku ndo̱ꞌ nuu̱ꞌ a̱, te̱ ta̱xi̱ tu̱ a̱ sa̱kuuꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ nda̱ꞌaꞌ ndo̱ꞌ. 34Xaꞌa̱ꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ na kü̱ndi̱ꞌni̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ña̱ xkaꞌndi̱a̱ tiaa̱n. Kua̱chi̱ ndii xa̱ yoo ña̱ ku̱ndi̱ꞌni̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ tiaa̱n. Sa̱kanꞌ ña̱ i̱ꞌi̱n kivi̱ꞌ ndii, xa̱ yoo, xa̱ yoo ña̱ ndiꞌni̱ e̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ xiinꞌ a̱.
Jelenleg kiválasztva:
San Mateo 6: miy
Kiemelés
Megosztás
Másolás
Szeretnéd, hogy a kiemeléseid minden eszközödön megjelenjenek? Regisztrálj vagy jelentkezz be
© 2016, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.