Iivanan jevanheli 10မှ လူကြိုက်နှစ်သက်သော ကျမ်းပိုဒ်များ။

မျှဝေရန်

Rosvo tulou vain varaštamah, tappamah ta hävittämäh. Mie tulin antamah elämyä, yllinkylläistä elämyä.

Mie olen hyvä paimen, oikie paimen, ken antau oman henken lampahien puolešta.

Miun lampahat kuullah Miun iäni. Mie tiijän ne, ta ne aššutah Miula peräššä.

Mie annan heilä ilmasenikusen elämän. Hyö ei konšana hävitä, eikä kenkänä voi anaštua heitä Miulta.

Mie olen ovi. Še, ken tulou šiämeh Miun kautti, pelaštuu. Hänellä on valta tulla ta männä, ta hiän löytäy nurmen.

Mie olen hyvä paimen. Mie tiijän omat lampahat ta ne niise tiijetäh Miut

Tuatto, kumpani hiät Miula anto, on kaikkie toisie šuurempi, eikä kenkänä voi anaštua heitä Tuaton kiäštä. Mie ta Tuatto olemma yhtä.»

niin kuin Miun Tuatto tietäy Miut ta Mie tiijän Tuaton. Mie annan henkeni lampahien puolešta.

Kenkänä ei kiso Miulta Miun henkie, Iče Mie šen annan pois. Miula on valta antua še ta valta ottua še jälelläh. Näin Tuatto käški Miun ruatua.»

Šentäh Iisussa jatko: «Toven totta šanon teilä: Mie olen lampahien ovi.

Palkkapaimen ei ole oikie paimen, ta lampahat ei olla hänen omie. Konša hiän näköy, jotta hukka on tulošša, hiän jättäy lauman ta pakenou. Hukka šuau lampahat šualehekšeh ta hajottau lauman

«Toven totta šanon teilä: ken ei mäne lammaššuojah ovešta, vain noušou šinne aijašta piäličči, še on varaštaja ta rosvo.