Lucas 11
11
Teusö a na wa hapalo tä, ĩ na wa kuu
Mateus 6.5-15; 7.7-11
1Ĩ na tä kua tä, Jesus a hulolö nö, Teusö a na a hapaloma. A hapalo matasoö ha, kama kai a hua sinomo wi, ĩ ai tä aiki, ‑Pata. João a kai a hua sinomo wi, Teusö a na ĩ töpö hapalo makoka pi topa tä, João anö ĩ töpö pi hatuka thamanö noai na, ĩ na kawanö samakö pi hatuka thaa hö̃tömanöö! Teusö a na samakö hapalo makoka pi topa apa kuleö!‑ ĩ na a kuuma.
2Ĩ na a kuu ha, Jesus aiki, ‑Teusö a na makö hapalo nö, pi na makö kuupö:
“Hapa. Sanöma samakö pewö aiki, ‘Teusö a hilo wi ĩ a pata totiatalo opa asawöö!’ ĩ na samakö pewö pi kuupöö!
Teusö ai. Kawanö samakö simöa totio wi, ĩ tä waloa haitamaköö!
3Ĩ tä wakala pewö hamö nii wa tä totoma wi, huki ĩ tä totopa.
4Kamisamakö na ai töpönö wanisala tä thaa pole, ĩ tä noa na samakö hĩso hö̃töla tä kuno mai, samakö hĩso wi, ĩ tä maa soa pätasoö. Ai töpö na kamisamakönö hĩso wi ĩ sama tä mapamanö nö, ĩ na samakö kuati kutenö, wanisala sama tä thaa wi, ĩ tä na a hĩso mapaloö!
Sai tä sai patanö samakö wapa kutenö, wanisala sama tä thaa wi, ĩ tä na samakö noamaö!”
ĩ na Teusö a na makö hapalo pi topa salo, ĩ na pö kuu!‑ ĩ na Jesus a kuuma.
5-6Ĩ na Jesus a kuu nö, kama kai a hua sinomo wi ĩ töpö na, ‑Mötali tä mumi ha au sai a na au ai noi tä waloa haluiki nö, “Ipa ai. Huki ipa ai noi tä hama talaso keö! Polakapi ĩsa wa ãi pita mi salo. Ipa nii tä maa saileö!” ĩ na a kuu ha, 7“Pälaö! Sa naka halu tihöö! Ipa thaka taka laa lotota apa, ipa ulu sa kökö kai pilitia, ĩ na sa kua saileö! Sa hoköpo wani ipö saiö!” au noimo tä sai na ĩ na wa kuu kitä ta o? 8Ma. Ĩ na wa kuu mai kitä. “Au noi tänö ĩsa ãi naka pole, ĩ wa tä hini wani maaki, a nako opati ha, wa hoköa hö̃töpaso kitä” ĩ na sa kuu kule. 9Teusö anö makö peama hö̃töo kitäö! Önö kutenö, kamakö na ĩ na sa kuu kule: “Teusö a na wa tä nakati ha, wa tä täli kitä. Wa tä tae totitioö ha, wa tä talali kitä. Thaka taka laa kule maaki, ‘Sa lisipokö o!’ ĩ na wa ku upaö ha, Teusö anö ĩ taka hãkoa hö̃töpali kitä” ĩ na sa kuu kule. 10Teusö a na ai töpö nako wi ĩ töpö pewönö ĩ ai tä täa hö̃töli. Tä taepalati wi ĩ töpönö tä talali. Taka laa lototole ĩ taka kule ha, ai tä öpaiki nö, “Taka hãkopalöö!” a kuu pole, ĩ a wani na ĩ taka hãkoa hö̃töpali‑ ĩ na Jesus a kuuma.
11Ĩ na a kuu nö, ‑Au ulu a wainö salaka naka tä, ĩ a wai na olö wa kö totoki kitä ta o? 12Kalaka tete naka tä, suhi wa tä totoki kitä ta o? Ĩ na kuno mai. 13Makö wanisala apa wi maaki, au ulu töpö na tä toita apii ma tä totoma taö öpaö. Hi tä hẽtu ha pö̃ Teusö a kulali, ĩ anö tä toita apii tä totoa satia taö öpaö. Teusö a õsi kua tolele, ĩ a toita apii wa nakaö ha, Teusönö kama õsi kua tolele, ĩ a totoa hö̃töki kitä‑ ĩ na Jesus a kuuma.
Sai tä sai pata, Peusepuu a hilo naine ĩ a
Mateus 12.22-32; Marcos 3.20-30
14Ĩ na tä kua tä, sai tänö ai tä ãkasöpöpalö noai, Jesus anö ĩ sai tä sasutima. Ĩ tä sasua totipalöma, a ãkasöpöo opa noai, ĩ a wani hapalo kõköma. A hapalo kõoö ha, ‑Jesus a lotete epö nö kili sai‑ ĩ na töpö satehe epii töpö kupaloma. 15Ĩ na ĩ töpö kupaloma maaki, ai töpö aiki pasiwö, ‑Ai sai töpö na sai tä Peusepuu a kaikanamo sinomo wi, ĩ a patanö Jesus a lotetepamanöma salo, Jesus anö sai töpö sasu taö öpa päoö‑ ĩ na ai töpö kuu pasioma. 16Ĩ na ai töpö kuu ha, ai töpönö Jesus a wapa nö, ‑“Teusö anö Jesus a lotetepamanöma” ĩ na kawanö samakö pi thamapö, wa tä aipöama mi salo‑ ĩ na töpö kuuma.
17Ĩ na töpö kuu ha, ĩ töpö pi kupaloti pole, Jesus anö ĩ tä taö öpa kutenö, ĩ töpö na a hapalo nö, ‑Tä uli pe epii tä uli kule hamö töpö pilipai, ĩ töpö noimaso mai, töpö hölapalo nö, töpö selekepasoma, kaikana tänö ĩ töpö simöa wi, ĩ tä mapaso kitä. 18Ĩ tä kua kua wi na, ĩ na Sai tä sai pata kua hö̃töoö. Sai tä sai patanö töpö simöa sinomo wi ĩ töpö hölaö ha, ĩ töpö na ĩ Sai tä sai pata kaikanamo wi tä maa hö̃töpaso kitä. “Sai tä sai pata hai, ĩ Peusepuu a hilo kua naine, ĩ anö Jesus a lotetepamanöma kutenö, Jesus anö sai töpö sasutii” ĩ na makö kuu ha, uni sa tä thaa nö, ĩ sa ta wäsä ke. 19“Peusepuu anö Jesus a lotetepamanöma kutenö, sai töpö sasupa sinomoö” ĩ na makö kuuwö. Ĩ na makö kuu manu kule, “Kamakö kai a hua sinomo wi, witi pili anö ĩ töpö lotetepamanöma salo, ĩ töpönö sai töpö sasupali?” ĩ na kamakö na sa kuu kule. “Peusepuu anö ĩ töpö lotetea naipamani ha, ĩ töpönö sai töpö sasua hö̃töpali” ĩ na makö kuu kitä ta o? Ĩ na makö kuu aköna, ĩ töpönö sai töpö sasua hö̃töpali wi, ĩ töpö aiki, “Makö holisimo opawö” kamakö na ĩ na ĩ töpö kuu pi. 20Sai tä sai patanö kuno mai. Teusö anö sa lotetepamanöma. Sa lotetepamanöma kutenö, sai sa töpö sasutii. Sai sa töpö sasuti manu kule, “Teusö anö sanöma makö simöa wi, kamakö na ĩ tä kua waikia kuleö!” ĩ na makö kuupö.
21Ai sanöma tä lotete epii, ĩ a kua kua wi na, ĩ na Sai tä sai pata kua hö̃töoö. A lotete epii, ĩ a hai ĩ wani tökö noama pia salo, silaka kökö kai lätia tä, ĩ wani tä na ai tä thomömo mai kitä. 22Ĩ na tä kua tä, “Ipa silaka a kua tä, ai tä thomömo mai kitä” ĩ na a pi kuu kule maaki, ai tä lotete sati ipii, ĩ a waloiki nö, a läa hisatile, ĩ a utitipamanö nö, ĩ wani tökö täa soatalölöö. Tökö täa soatalölö nö, ai töpö na ĩ wani tökö totoaki‑ ĩ na Jesus a kuuma. ‑Jesus a lotete epö asawö‑ ĩ na ai töpö pi thama pia salo, ĩ na Jesus a kuuma.
23Ĩ na Jesus a kuu nö, ‑Kamisa na wa pi luluo totio mi tä, sa wanipo wi ĩ wa. Kamisa na ai wa töpö pi luluama mi tä, ĩ wa töpö selekepamani.
Ai sanöma tä õsi ha sai töpö satehe epii töpö pilia nömökö noai ĩ ta
Mateus 12.43-45
24Ai sanöma tä õsi ha sai tänö sai a thakö noai, ĩ sai tä lisia kopasolöma, a mota mapo pi topa salo, sanöma töpö pilio maa pa, tä uli hãsitio opa pa a wani huti kule maaki, mota mapo wi ĩ tä tapa mi salo, “Ĩ sanöma tä õsi ha sa sai thakipili, ĩ a sai na sa kuo kõo pätakö o!” ĩ na a pi wani kulasoö. 25Ĩ na a pi kuu nö, a kõa sapapo nö, ĩ a sai na sãko sãko tä mi, a sai toita apii a sai taa konani. 26Ĩ a sai taa konanö nö, ai sai töpö wanisala sati ipii, ĩ töpö satehe epii, ĩ 7 töpö nakalö nö, ĩ sanöma tä õsimö ha ĩ sai töpö kai pilia nömöki. Ĩ sanöma tä pea waikitioma maaki, ĩ a õsi ha sai töpö satehe epii töpö pilia nömöa kõköma kutenö, a pea satia apa nömöa kõki‑ ĩ na Jesus a kuuma.
Töpö pi topapalo opa asatio wi ĩ töpö
27Ĩ na Jesus a kuu nö, a hapalo soatia tä, Jesus a na töpö satehe epii töpö sototole, ĩ ai suö tä lope epii a hapalo nö, ‑Wa thapalö noai, ĩ anö wa satimapo noai, ĩ a pi topapalo opa asa kule‑ ĩ na lope epii a kuu ha, 28Jesus aiki hö̃töwö, ‑Teusö a kai a hini nö, a kai a hini totio opati wi, ĩ töpö pi topapalo opa satia apa asa kule‑ ĩ na Jesus a kuuma.
‑Wa tä aipöama kuköma, kamaisamakönö wa kai a hini kitä‑ töpö kuu noai ĩ ta
Mateus 12.38-42; 16.1-4; Marcos 8.11-13
29Ĩ na tä kua tä, Jesus a na satehe epii töpö kokamo waikia tä, ĩ töpö na Jesus a hapalo soata nö, ĩ na a kuuma: ‑Huki ola makö kui, makö wanisala apawö. “Wa tä aipöama mi salo” ĩ na makö kuu nö, “Wa tä aipöama kuköma, ‘Teusö anö wa simönö noai ĩ waö!’ ĩ na samakö kuu kitäö!” ĩ na makö kuuwö. Ĩ na makö kuu kule maaki, sa tä aipöama kota mai kitä. Teusö anö Jonas a aipöama waikio noai ĩ tänö makö pi hatuka sisapasopö. 30“Teusö anö Jonas a simöpalö noai ĩ a” ĩ na Teusö anö ninipi tili töpö pi thama pia salo, suli a õsi pata na Jonas a tititia tä, a holea kopamanöma. Ĩ na Teusö anö Jonas a thama kua noai na, ĩ na huki ĩ na sa thama kua hö̃töo kitä. “Teusö anö Jesus a simöpalö noai ĩ a” makö pi thama pia salo, waiha kamisa na tä aipöama kitä‑ ĩ na Jesus a kuuma.
31Ĩ na a kuu nö, ‑Sapá tili töpö na suö tä kaikanamo sinomo noai, ĩ anö Salomão a hapalo mosai ipii, ĩ ta hini pi topa apa salo, Sapá tä uli pã apa päla tä maaki, Salomão a kule hamö ĩ hamö ĩ a suö hulasolöma. Önö kutenö, kamakönö wanisala ma tä thaa noai, waiha Teusö anö kamakö na ĩ ta kateha totia tä, ĩ kaikanasoma tä öpaiki nö, kamakö na a hapalo nö, “Makö wanisala apatiwö. Wi na makö pi kuu salo, Teusö ma ta hini maama?” ĩ na ĩ suö a kuu kitä‑ ĩ na Jesus a kuu nö, ‑Salomão a na sa pi hatuka satia apa waikia kule maaki, kamakönö sa kai a hini wani ipö nö kiliwö.
32Waiha kamakönö wanisala ma tä thaa noai, Teusö anö ĩ ta kateha nö, makö wanisala noai ĩ tä noa na makö peama pia tä, ninipi tili töpö öpaiki nö, makö namo simöki kitä. Jonas anö Teusö ta wäsä noai, ninipi tili töpönö ĩ ta hininö nö, “Häö. Samakö wanisala apatiwö. Wanisala sama tä thaa kota wani ipöö!” ĩ na ĩ töpö kuuma kutenö, waiha kamakö na, ĩ ninipi tili töpö aiki, “Teusö ma ta hini maapa wi. Makö wanisala apawö” ĩ na ĩ töpö kuu kitä‑ ĩ na Jesus a kuu nö, ‑“Jonas anö Teusö ta wäsä taö öpama maaki, kamisanö Teusö sa ta wäsä taö öpa satia apa asa kule” ĩ na sa kuu kule‑ ĩ na Jesus a kuuma.
Õsi wakala apii ĩ ta
Mateus 5.15; 6.22-23
33Ĩ na Jesus a kuu nö, ‑Koa wa taka sii hilimanö nö, wa taka sii pi sosama mai kitä. Koa taka hösöka ha solai wa sohoa mai kitä. Ai töpö lisipasoma, “Tä wakala topa apöle” ĩ na ai töpö pi kuupö, ösö tömö wa taka pi tikämaki. 34Koa taka sii kua wi na, ĩ na pili wa mamo kua hö̃töoö. Pili wa mamonö toita apii wa tä möö pi topa tä, pili wa õsi wakala apöki. Ĩ na tä kua tä, pili wa mamonö wanisala wa tä möö pi topa tä, wa õsi mumia apöki.
35Önö kutenö, a pi mosawia totikiö! Wa õsi wakala apii tä mapalo nö, wa õsi muma apöki kitäö! 36Pili wa õsi pewö wakala apö, wa õsi mumi mi, ĩ na wa õsi kua tä, kawa kotö ha koa taka siinö tä pewö hatuku kua wi na, ĩ na Teusö anö wa pi hatuka thaa hö̃töpali kitä‑ ĩ na Jesus a kuu totioma.
Waiha patiseu töpö pepalo opa kitä
Mateus 23.1-36; Marcos 12.37-40
37Ĩ na Jesus a kuu totioma, ai patiseu tä aiki, ‑Hapo. Kamisa sai pö na a ösö potehea paitalosoö!‑ ĩ na Jesus a na ĩ na a kuu nö, Jesus a kai hua konasolöma. A kai kononö nö, kama sai a ha a kai waloiki nö, iata wi ĩ ha a kai loa soataköma, 38Jesus a ami sanumo paio mi kutenö, patiseu tä aiki, ‑Jesus a ia pia salo, a ami sanumo mi ipö nö kiliwö‑ ĩ na a pi kuuma.
39Ĩ na a pi kuu ha, Jesus aiki, ‑Patiseu makönö mokota ma ösö salupaö, pötaatu ma salupaö, pili makö ösö salupoö, ĩ na ma tä salupa thama sinomo wi maaki, pili makö õsi salupo mai, makö õsi thomomo pi topa apa wi ĩ tä kua, wanisala tä thaa pi topa apa wi, ĩ tä kua, ĩ na makö õsi kuö. 40Makö pi hatuku maapa wi. Teusö anö pili wa ösö thapalö noai, ĩ tä, pili wa õsi thaa naia soatalöma. 41Önö kutenö, töpö honimo opa wi, ĩ töpö na au wani tä pi kule, ĩ tä totoaköö! Ĩ ma tä totoaki ha, kamakö na tä pewö ausia apöle kitä‑ ĩ na Jesus a kuuma.
42Ĩ na a kuu nö, ‑Patiseu pö. Teusö ma pi mönahapama pi topa apa salo, paki tä wai, nii tä ose wai, ĩ na tä kui, Teusö a na ĩ ma tä ose see wai totoma sinomo hö̃töa kule maaki, ai ma töpö totiapala mi, Teusö ma pii totio mi ipö, ĩ na makö kuatiwö. Önö kutenö makö pea apati kitä. Pi naka. Ai ma töpö totiapala apaö, Teusö ma pii totioö, ĩ na makö kua paio nö, au nii tä wai kule, Teusö a na ĩ ma tä ose wai totoa nömököpö.
43Patiseu pö. Juteu makö kokamo sinomo wi, ĩ a sai ha makö kokamo tä, pata töpö sai loo sinomo wi, ĩ ha makö loo pi topa apaö. Sai a atu hamö makö hupaloti tä, töpö hasuo läo wi ĩ töpö aiki, “Ö! Pata waö!” töpö kuu wi ĩ ma ta hini pi topa sinomo opawö. Önö kutenö, waiha makö pea apati kitä.
44Nomawö töpö patiliköma, töpö toita mi kui na, ĩ na makö kuö kuö hö̃töowö. Ĩ nomawö töpö titipokili, ĩ tä hösöka ha tä topa apa pa ai töpö huatalo nö, “Hi tä komo ha nomawö töpö hĩthanii töpö titia kupokili” ĩ na ĩ töpö pi kuu pola nö kuno mai, hösöka ha töpö pi motii huu pätioö. Ĩ nomawö töpö kui na, ĩ na makö kuö hö̃töowö. Pili makö õsi wanisala apii, ĩ tä na ai töpö pi hatuku mi ipö. Önö kutenö waiha makö pea apa kitä‑ ĩ na Jesus a kuu totio opama.
Moisés a kai wäsä sinomo wi, ĩ töpö pepalo naio kitä
45Ĩ na Jesus a kuu totio opaö ha, Moisés a kai wäsä sinomo wi ĩ ai tä aiki, ‑Pata. Wa kuuhe, kamisamakö na wa kuu naia kule? Samakö päsäpa naia alu kule?‑ ĩ na a kuuma.
46Ĩ na a kuu ha, Jesus aiki, ‑Awai. Makö pea hö̃töo kitä. Ai tänö ai sanöma tä na hute hute tä pata makekö nö, a pasilipa mai ha, ĩ na ĩ a wani kua kua wi na, ĩ na makö kua kua hö̃töoö. Pe epii ai ma töpö noa thaa sinomo wi maaki, ĩ ma töpö pasilipa mi ipö.
47Makö pea hö̃töo kitä. Teusö a kai a wäsä sinomoti noai, au nö patapö töpönö ĩ töpö sälö noai, ĩ töpö patilile, ĩ töpö hösöka ha maa makö toita apii ma makö thaa sinomotii. 48Teusö a kai a wäsä sinomoti noai, au nö patapö töpönö ĩ töpö sälöma. Ĩ na tä kua tä, töpö sälö noai, ĩ töpö patilile, ĩ töpö hösöka ha maa ma makö thaa sinomoö. Önö kutenö, kamakö aiki, “Nö patapö töpönö Teusö a kai a wäsä sinomoti noai, ĩ töpö sälö noai, ĩ tä wanisala maama” ĩ na makö wani kuu hiopöa apawö. Au nö patapö töpö wanisala apa kua noai na, ĩ na makö ola wanisala kua soaö. 49Önö kutenö Teusö a pi mosai ipii ĩ a hapalo nö, “Sa kai a wäsä wi ĩ sa töpö simöpa piale, ki töpönö ĩ ai töpö sälali, ĩ ai töpö peamatii, ĩ na töpö kua kitä” ĩ na a kuuma.
50-51Önö kutenö, huki makö kule, Teusö anö ĩ makö peama hö̃töo kitä. Somi tä sai tä sanöma töpö kuo soma noai, ĩ ai tänö Apeu a säpali, ĩ tä noa ha ai töpönö töpö satehe epii töpö säa nömöpali, waiha, waiha, waiha Teusömo sinomo wi, ĩ a sai õsimö ha Teusö tä wakala apii ĩ tä walo walomo sinomo wi, ĩ a sai atu ha ai töpönö Sakatiasö a säpali, ĩ na töpö kuama. “Ĩ na töpö kua noai, kamakö na Teusö anö ĩ tä noa koni pia salo” kamakö na ĩ na sa kuu kule‑ ĩ na Jesus a kuuma.
52Ĩ na a kuu nö, ‑Moisés ma kai a wäsä wi ĩ pö! Sanöma makö pi hatukupaso wi ĩ a sai uni kua. Ĩ a sai päka laa ãkököa apöle, ĩ ma taka hãkopa taö öpa kule maaki, ma taka hãkopa mi ipö. Önö kutenö, sanöma makö pi hatukupaso wi ĩ a sai uni na kamakö lisipo mi, ai ma töpö lisipama mi, ĩ na makö kuaö. Ĩ na makö kuaö ha, Teusö anö makö peama kitä‑ ĩ na Jesus a kuu totioma.
53-54Ĩ na Jesus a kuu totio nö, a hua konasolö noai ha, Moisés a kai wäsä sinomo wi ĩ töpö, patiseu töpö, ĩ na töpö kui, Jesus a na ĩ töpö pi hĩsuhapalo opa nö, ‑Jesus a hapalo wanisala apatiwö‑ ĩ na töpö kupalotima. Ĩ na töpö kuti nö, ‑Hiki. Makö sömöka tala tä, Jesus a hapalo wanisala apa keö!‑ ĩ na töpö kuu pi topa salo, Jesus a na töpö waloa kõkitö nö, Jesus a na ĩ tä hinitimae.
Aktualisht i përzgjedhur:
Lucas 11: xsu
Thekso
Ndaje
Copy
A doni që theksimet tuaja të jenë të ruajtura në të gjitha pajisjet që keni? Regjistrohu ose hyr
© 2007, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Lucas 11
11
Teusö a na wa hapalo tä, ĩ na wa kuu
Mateus 6.5-15; 7.7-11
1Ĩ na tä kua tä, Jesus a hulolö nö, Teusö a na a hapaloma. A hapalo matasoö ha, kama kai a hua sinomo wi, ĩ ai tä aiki, ‑Pata. João a kai a hua sinomo wi, Teusö a na ĩ töpö hapalo makoka pi topa tä, João anö ĩ töpö pi hatuka thamanö noai na, ĩ na kawanö samakö pi hatuka thaa hö̃tömanöö! Teusö a na samakö hapalo makoka pi topa apa kuleö!‑ ĩ na a kuuma.
2Ĩ na a kuu ha, Jesus aiki, ‑Teusö a na makö hapalo nö, pi na makö kuupö:
“Hapa. Sanöma samakö pewö aiki, ‘Teusö a hilo wi ĩ a pata totiatalo opa asawöö!’ ĩ na samakö pewö pi kuupöö!
Teusö ai. Kawanö samakö simöa totio wi, ĩ tä waloa haitamaköö!
3Ĩ tä wakala pewö hamö nii wa tä totoma wi, huki ĩ tä totopa.
4Kamisamakö na ai töpönö wanisala tä thaa pole, ĩ tä noa na samakö hĩso hö̃töla tä kuno mai, samakö hĩso wi, ĩ tä maa soa pätasoö. Ai töpö na kamisamakönö hĩso wi ĩ sama tä mapamanö nö, ĩ na samakö kuati kutenö, wanisala sama tä thaa wi, ĩ tä na a hĩso mapaloö!
Sai tä sai patanö samakö wapa kutenö, wanisala sama tä thaa wi, ĩ tä na samakö noamaö!”
ĩ na Teusö a na makö hapalo pi topa salo, ĩ na pö kuu!‑ ĩ na Jesus a kuuma.
5-6Ĩ na Jesus a kuu nö, kama kai a hua sinomo wi ĩ töpö na, ‑Mötali tä mumi ha au sai a na au ai noi tä waloa haluiki nö, “Ipa ai. Huki ipa ai noi tä hama talaso keö! Polakapi ĩsa wa ãi pita mi salo. Ipa nii tä maa saileö!” ĩ na a kuu ha, 7“Pälaö! Sa naka halu tihöö! Ipa thaka taka laa lotota apa, ipa ulu sa kökö kai pilitia, ĩ na sa kua saileö! Sa hoköpo wani ipö saiö!” au noimo tä sai na ĩ na wa kuu kitä ta o? 8Ma. Ĩ na wa kuu mai kitä. “Au noi tänö ĩsa ãi naka pole, ĩ wa tä hini wani maaki, a nako opati ha, wa hoköa hö̃töpaso kitä” ĩ na sa kuu kule. 9Teusö anö makö peama hö̃töo kitäö! Önö kutenö, kamakö na ĩ na sa kuu kule: “Teusö a na wa tä nakati ha, wa tä täli kitä. Wa tä tae totitioö ha, wa tä talali kitä. Thaka taka laa kule maaki, ‘Sa lisipokö o!’ ĩ na wa ku upaö ha, Teusö anö ĩ taka hãkoa hö̃töpali kitä” ĩ na sa kuu kule. 10Teusö a na ai töpö nako wi ĩ töpö pewönö ĩ ai tä täa hö̃töli. Tä taepalati wi ĩ töpönö tä talali. Taka laa lototole ĩ taka kule ha, ai tä öpaiki nö, “Taka hãkopalöö!” a kuu pole, ĩ a wani na ĩ taka hãkoa hö̃töpali‑ ĩ na Jesus a kuuma.
11Ĩ na a kuu nö, ‑Au ulu a wainö salaka naka tä, ĩ a wai na olö wa kö totoki kitä ta o? 12Kalaka tete naka tä, suhi wa tä totoki kitä ta o? Ĩ na kuno mai. 13Makö wanisala apa wi maaki, au ulu töpö na tä toita apii ma tä totoma taö öpaö. Hi tä hẽtu ha pö̃ Teusö a kulali, ĩ anö tä toita apii tä totoa satia taö öpaö. Teusö a õsi kua tolele, ĩ a toita apii wa nakaö ha, Teusönö kama õsi kua tolele, ĩ a totoa hö̃töki kitä‑ ĩ na Jesus a kuuma.
Sai tä sai pata, Peusepuu a hilo naine ĩ a
Mateus 12.22-32; Marcos 3.20-30
14Ĩ na tä kua tä, sai tänö ai tä ãkasöpöpalö noai, Jesus anö ĩ sai tä sasutima. Ĩ tä sasua totipalöma, a ãkasöpöo opa noai, ĩ a wani hapalo kõköma. A hapalo kõoö ha, ‑Jesus a lotete epö nö kili sai‑ ĩ na töpö satehe epii töpö kupaloma. 15Ĩ na ĩ töpö kupaloma maaki, ai töpö aiki pasiwö, ‑Ai sai töpö na sai tä Peusepuu a kaikanamo sinomo wi, ĩ a patanö Jesus a lotetepamanöma salo, Jesus anö sai töpö sasu taö öpa päoö‑ ĩ na ai töpö kuu pasioma. 16Ĩ na ai töpö kuu ha, ai töpönö Jesus a wapa nö, ‑“Teusö anö Jesus a lotetepamanöma” ĩ na kawanö samakö pi thamapö, wa tä aipöama mi salo‑ ĩ na töpö kuuma.
17Ĩ na töpö kuu ha, ĩ töpö pi kupaloti pole, Jesus anö ĩ tä taö öpa kutenö, ĩ töpö na a hapalo nö, ‑Tä uli pe epii tä uli kule hamö töpö pilipai, ĩ töpö noimaso mai, töpö hölapalo nö, töpö selekepasoma, kaikana tänö ĩ töpö simöa wi, ĩ tä mapaso kitä. 18Ĩ tä kua kua wi na, ĩ na Sai tä sai pata kua hö̃töoö. Sai tä sai patanö töpö simöa sinomo wi ĩ töpö hölaö ha, ĩ töpö na ĩ Sai tä sai pata kaikanamo wi tä maa hö̃töpaso kitä. “Sai tä sai pata hai, ĩ Peusepuu a hilo kua naine, ĩ anö Jesus a lotetepamanöma kutenö, Jesus anö sai töpö sasutii” ĩ na makö kuu ha, uni sa tä thaa nö, ĩ sa ta wäsä ke. 19“Peusepuu anö Jesus a lotetepamanöma kutenö, sai töpö sasupa sinomoö” ĩ na makö kuuwö. Ĩ na makö kuu manu kule, “Kamakö kai a hua sinomo wi, witi pili anö ĩ töpö lotetepamanöma salo, ĩ töpönö sai töpö sasupali?” ĩ na kamakö na sa kuu kule. “Peusepuu anö ĩ töpö lotetea naipamani ha, ĩ töpönö sai töpö sasua hö̃töpali” ĩ na makö kuu kitä ta o? Ĩ na makö kuu aköna, ĩ töpönö sai töpö sasua hö̃töpali wi, ĩ töpö aiki, “Makö holisimo opawö” kamakö na ĩ na ĩ töpö kuu pi. 20Sai tä sai patanö kuno mai. Teusö anö sa lotetepamanöma. Sa lotetepamanöma kutenö, sai sa töpö sasutii. Sai sa töpö sasuti manu kule, “Teusö anö sanöma makö simöa wi, kamakö na ĩ tä kua waikia kuleö!” ĩ na makö kuupö.
21Ai sanöma tä lotete epii, ĩ a kua kua wi na, ĩ na Sai tä sai pata kua hö̃töoö. A lotete epii, ĩ a hai ĩ wani tökö noama pia salo, silaka kökö kai lätia tä, ĩ wani tä na ai tä thomömo mai kitä. 22Ĩ na tä kua tä, “Ipa silaka a kua tä, ai tä thomömo mai kitä” ĩ na a pi kuu kule maaki, ai tä lotete sati ipii, ĩ a waloiki nö, a läa hisatile, ĩ a utitipamanö nö, ĩ wani tökö täa soatalölöö. Tökö täa soatalölö nö, ai töpö na ĩ wani tökö totoaki‑ ĩ na Jesus a kuuma. ‑Jesus a lotete epö asawö‑ ĩ na ai töpö pi thama pia salo, ĩ na Jesus a kuuma.
23Ĩ na Jesus a kuu nö, ‑Kamisa na wa pi luluo totio mi tä, sa wanipo wi ĩ wa. Kamisa na ai wa töpö pi luluama mi tä, ĩ wa töpö selekepamani.
Ai sanöma tä õsi ha sai töpö satehe epii töpö pilia nömökö noai ĩ ta
Mateus 12.43-45
24Ai sanöma tä õsi ha sai tänö sai a thakö noai, ĩ sai tä lisia kopasolöma, a mota mapo pi topa salo, sanöma töpö pilio maa pa, tä uli hãsitio opa pa a wani huti kule maaki, mota mapo wi ĩ tä tapa mi salo, “Ĩ sanöma tä õsi ha sa sai thakipili, ĩ a sai na sa kuo kõo pätakö o!” ĩ na a pi wani kulasoö. 25Ĩ na a pi kuu nö, a kõa sapapo nö, ĩ a sai na sãko sãko tä mi, a sai toita apii a sai taa konani. 26Ĩ a sai taa konanö nö, ai sai töpö wanisala sati ipii, ĩ töpö satehe epii, ĩ 7 töpö nakalö nö, ĩ sanöma tä õsimö ha ĩ sai töpö kai pilia nömöki. Ĩ sanöma tä pea waikitioma maaki, ĩ a õsi ha sai töpö satehe epii töpö pilia nömöa kõköma kutenö, a pea satia apa nömöa kõki‑ ĩ na Jesus a kuuma.
Töpö pi topapalo opa asatio wi ĩ töpö
27Ĩ na Jesus a kuu nö, a hapalo soatia tä, Jesus a na töpö satehe epii töpö sototole, ĩ ai suö tä lope epii a hapalo nö, ‑Wa thapalö noai, ĩ anö wa satimapo noai, ĩ a pi topapalo opa asa kule‑ ĩ na lope epii a kuu ha, 28Jesus aiki hö̃töwö, ‑Teusö a kai a hini nö, a kai a hini totio opati wi, ĩ töpö pi topapalo opa satia apa asa kule‑ ĩ na Jesus a kuuma.
‑Wa tä aipöama kuköma, kamaisamakönö wa kai a hini kitä‑ töpö kuu noai ĩ ta
Mateus 12.38-42; 16.1-4; Marcos 8.11-13
29Ĩ na tä kua tä, Jesus a na satehe epii töpö kokamo waikia tä, ĩ töpö na Jesus a hapalo soata nö, ĩ na a kuuma: ‑Huki ola makö kui, makö wanisala apawö. “Wa tä aipöama mi salo” ĩ na makö kuu nö, “Wa tä aipöama kuköma, ‘Teusö anö wa simönö noai ĩ waö!’ ĩ na samakö kuu kitäö!” ĩ na makö kuuwö. Ĩ na makö kuu kule maaki, sa tä aipöama kota mai kitä. Teusö anö Jonas a aipöama waikio noai ĩ tänö makö pi hatuka sisapasopö. 30“Teusö anö Jonas a simöpalö noai ĩ a” ĩ na Teusö anö ninipi tili töpö pi thama pia salo, suli a õsi pata na Jonas a tititia tä, a holea kopamanöma. Ĩ na Teusö anö Jonas a thama kua noai na, ĩ na huki ĩ na sa thama kua hö̃töo kitä. “Teusö anö Jesus a simöpalö noai ĩ a” makö pi thama pia salo, waiha kamisa na tä aipöama kitä‑ ĩ na Jesus a kuuma.
31Ĩ na a kuu nö, ‑Sapá tili töpö na suö tä kaikanamo sinomo noai, ĩ anö Salomão a hapalo mosai ipii, ĩ ta hini pi topa apa salo, Sapá tä uli pã apa päla tä maaki, Salomão a kule hamö ĩ hamö ĩ a suö hulasolöma. Önö kutenö, kamakönö wanisala ma tä thaa noai, waiha Teusö anö kamakö na ĩ ta kateha totia tä, ĩ kaikanasoma tä öpaiki nö, kamakö na a hapalo nö, “Makö wanisala apatiwö. Wi na makö pi kuu salo, Teusö ma ta hini maama?” ĩ na ĩ suö a kuu kitä‑ ĩ na Jesus a kuu nö, ‑Salomão a na sa pi hatuka satia apa waikia kule maaki, kamakönö sa kai a hini wani ipö nö kiliwö.
32Waiha kamakönö wanisala ma tä thaa noai, Teusö anö ĩ ta kateha nö, makö wanisala noai ĩ tä noa na makö peama pia tä, ninipi tili töpö öpaiki nö, makö namo simöki kitä. Jonas anö Teusö ta wäsä noai, ninipi tili töpönö ĩ ta hininö nö, “Häö. Samakö wanisala apatiwö. Wanisala sama tä thaa kota wani ipöö!” ĩ na ĩ töpö kuuma kutenö, waiha kamakö na, ĩ ninipi tili töpö aiki, “Teusö ma ta hini maapa wi. Makö wanisala apawö” ĩ na ĩ töpö kuu kitä‑ ĩ na Jesus a kuu nö, ‑“Jonas anö Teusö ta wäsä taö öpama maaki, kamisanö Teusö sa ta wäsä taö öpa satia apa asa kule” ĩ na sa kuu kule‑ ĩ na Jesus a kuuma.
Õsi wakala apii ĩ ta
Mateus 5.15; 6.22-23
33Ĩ na Jesus a kuu nö, ‑Koa wa taka sii hilimanö nö, wa taka sii pi sosama mai kitä. Koa taka hösöka ha solai wa sohoa mai kitä. Ai töpö lisipasoma, “Tä wakala topa apöle” ĩ na ai töpö pi kuupö, ösö tömö wa taka pi tikämaki. 34Koa taka sii kua wi na, ĩ na pili wa mamo kua hö̃töoö. Pili wa mamonö toita apii wa tä möö pi topa tä, pili wa õsi wakala apöki. Ĩ na tä kua tä, pili wa mamonö wanisala wa tä möö pi topa tä, wa õsi mumia apöki.
35Önö kutenö, a pi mosawia totikiö! Wa õsi wakala apii tä mapalo nö, wa õsi muma apöki kitäö! 36Pili wa õsi pewö wakala apö, wa õsi mumi mi, ĩ na wa õsi kua tä, kawa kotö ha koa taka siinö tä pewö hatuku kua wi na, ĩ na Teusö anö wa pi hatuka thaa hö̃töpali kitä‑ ĩ na Jesus a kuu totioma.
Waiha patiseu töpö pepalo opa kitä
Mateus 23.1-36; Marcos 12.37-40
37Ĩ na Jesus a kuu totioma, ai patiseu tä aiki, ‑Hapo. Kamisa sai pö na a ösö potehea paitalosoö!‑ ĩ na Jesus a na ĩ na a kuu nö, Jesus a kai hua konasolöma. A kai kononö nö, kama sai a ha a kai waloiki nö, iata wi ĩ ha a kai loa soataköma, 38Jesus a ami sanumo paio mi kutenö, patiseu tä aiki, ‑Jesus a ia pia salo, a ami sanumo mi ipö nö kiliwö‑ ĩ na a pi kuuma.
39Ĩ na a pi kuu ha, Jesus aiki, ‑Patiseu makönö mokota ma ösö salupaö, pötaatu ma salupaö, pili makö ösö salupoö, ĩ na ma tä salupa thama sinomo wi maaki, pili makö õsi salupo mai, makö õsi thomomo pi topa apa wi ĩ tä kua, wanisala tä thaa pi topa apa wi, ĩ tä kua, ĩ na makö õsi kuö. 40Makö pi hatuku maapa wi. Teusö anö pili wa ösö thapalö noai, ĩ tä, pili wa õsi thaa naia soatalöma. 41Önö kutenö, töpö honimo opa wi, ĩ töpö na au wani tä pi kule, ĩ tä totoaköö! Ĩ ma tä totoaki ha, kamakö na tä pewö ausia apöle kitä‑ ĩ na Jesus a kuuma.
42Ĩ na a kuu nö, ‑Patiseu pö. Teusö ma pi mönahapama pi topa apa salo, paki tä wai, nii tä ose wai, ĩ na tä kui, Teusö a na ĩ ma tä ose see wai totoma sinomo hö̃töa kule maaki, ai ma töpö totiapala mi, Teusö ma pii totio mi ipö, ĩ na makö kuatiwö. Önö kutenö makö pea apati kitä. Pi naka. Ai ma töpö totiapala apaö, Teusö ma pii totioö, ĩ na makö kua paio nö, au nii tä wai kule, Teusö a na ĩ ma tä ose wai totoa nömököpö.
43Patiseu pö. Juteu makö kokamo sinomo wi, ĩ a sai ha makö kokamo tä, pata töpö sai loo sinomo wi, ĩ ha makö loo pi topa apaö. Sai a atu hamö makö hupaloti tä, töpö hasuo läo wi ĩ töpö aiki, “Ö! Pata waö!” töpö kuu wi ĩ ma ta hini pi topa sinomo opawö. Önö kutenö, waiha makö pea apati kitä.
44Nomawö töpö patiliköma, töpö toita mi kui na, ĩ na makö kuö kuö hö̃töowö. Ĩ nomawö töpö titipokili, ĩ tä hösöka ha tä topa apa pa ai töpö huatalo nö, “Hi tä komo ha nomawö töpö hĩthanii töpö titia kupokili” ĩ na ĩ töpö pi kuu pola nö kuno mai, hösöka ha töpö pi motii huu pätioö. Ĩ nomawö töpö kui na, ĩ na makö kuö hö̃töowö. Pili makö õsi wanisala apii, ĩ tä na ai töpö pi hatuku mi ipö. Önö kutenö waiha makö pea apa kitä‑ ĩ na Jesus a kuu totio opama.
Moisés a kai wäsä sinomo wi, ĩ töpö pepalo naio kitä
45Ĩ na Jesus a kuu totio opaö ha, Moisés a kai wäsä sinomo wi ĩ ai tä aiki, ‑Pata. Wa kuuhe, kamisamakö na wa kuu naia kule? Samakö päsäpa naia alu kule?‑ ĩ na a kuuma.
46Ĩ na a kuu ha, Jesus aiki, ‑Awai. Makö pea hö̃töo kitä. Ai tänö ai sanöma tä na hute hute tä pata makekö nö, a pasilipa mai ha, ĩ na ĩ a wani kua kua wi na, ĩ na makö kua kua hö̃töoö. Pe epii ai ma töpö noa thaa sinomo wi maaki, ĩ ma töpö pasilipa mi ipö.
47Makö pea hö̃töo kitä. Teusö a kai a wäsä sinomoti noai, au nö patapö töpönö ĩ töpö sälö noai, ĩ töpö patilile, ĩ töpö hösöka ha maa makö toita apii ma makö thaa sinomotii. 48Teusö a kai a wäsä sinomoti noai, au nö patapö töpönö ĩ töpö sälöma. Ĩ na tä kua tä, töpö sälö noai, ĩ töpö patilile, ĩ töpö hösöka ha maa ma makö thaa sinomoö. Önö kutenö, kamakö aiki, “Nö patapö töpönö Teusö a kai a wäsä sinomoti noai, ĩ töpö sälö noai, ĩ tä wanisala maama” ĩ na makö wani kuu hiopöa apawö. Au nö patapö töpö wanisala apa kua noai na, ĩ na makö ola wanisala kua soaö. 49Önö kutenö Teusö a pi mosai ipii ĩ a hapalo nö, “Sa kai a wäsä wi ĩ sa töpö simöpa piale, ki töpönö ĩ ai töpö sälali, ĩ ai töpö peamatii, ĩ na töpö kua kitä” ĩ na a kuuma.
50-51Önö kutenö, huki makö kule, Teusö anö ĩ makö peama hö̃töo kitä. Somi tä sai tä sanöma töpö kuo soma noai, ĩ ai tänö Apeu a säpali, ĩ tä noa ha ai töpönö töpö satehe epii töpö säa nömöpali, waiha, waiha, waiha Teusömo sinomo wi, ĩ a sai õsimö ha Teusö tä wakala apii ĩ tä walo walomo sinomo wi, ĩ a sai atu ha ai töpönö Sakatiasö a säpali, ĩ na töpö kuama. “Ĩ na töpö kua noai, kamakö na Teusö anö ĩ tä noa koni pia salo” kamakö na ĩ na sa kuu kule‑ ĩ na Jesus a kuuma.
52Ĩ na a kuu nö, ‑Moisés ma kai a wäsä wi ĩ pö! Sanöma makö pi hatukupaso wi ĩ a sai uni kua. Ĩ a sai päka laa ãkököa apöle, ĩ ma taka hãkopa taö öpa kule maaki, ma taka hãkopa mi ipö. Önö kutenö, sanöma makö pi hatukupaso wi ĩ a sai uni na kamakö lisipo mi, ai ma töpö lisipama mi, ĩ na makö kuaö. Ĩ na makö kuaö ha, Teusö anö makö peama kitä‑ ĩ na Jesus a kuu totioma.
53-54Ĩ na Jesus a kuu totio nö, a hua konasolö noai ha, Moisés a kai wäsä sinomo wi ĩ töpö, patiseu töpö, ĩ na töpö kui, Jesus a na ĩ töpö pi hĩsuhapalo opa nö, ‑Jesus a hapalo wanisala apatiwö‑ ĩ na töpö kupalotima. Ĩ na töpö kuti nö, ‑Hiki. Makö sömöka tala tä, Jesus a hapalo wanisala apa keö!‑ ĩ na töpö kuu pi topa salo, Jesus a na töpö waloa kõkitö nö, Jesus a na ĩ tä hinitimae.
Aktualisht i përzgjedhur:
:
Thekso
Ndaje
Copy
A doni që theksimet tuaja të jenë të ruajtura në të gjitha pajisjet që keni? Regjistrohu ose hyr
© 2007, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.