Lucas 18
18
Jä'ä tumu'ixa jä kueek'tex mëët jä'ä yajkutujkpa
1Jä Jesús tyumumatyëjkte jää kets ayuuk tsoj tumu'ixa jäts yajknimyete jäts ijtp tsyapkotstat, ka' tmumaytat tmutatat. 2Jäts yajkwaanyete: Jäm ijt tu'k jä kajpen juma tmëëta tu'k jä yajkutujkpa ka' jä Kunu'kxtee tsëjka jäts ni ka' twintseka jä myujuuktëjkta. 3Nay jä'ä kajpen jäm ijt tu'k jä kueejkte'ex jäts ojts yajkmutokentun wa'nit jä ojts twaanya jä yajkutujkpa jäts t'amote jä pyutëjken jäts tiwtunet juu mutok'kentuunep. 4Jek jä ijt tyajkna'ax jä yajkutujkpa ka' tmëpïm jä kueejkte'ex, jäts ojts twinmay jä yajkutujkpa: Ka' ëts Kunu'kxtee ntsëjka jäts ni ka' ëts nwintsëjka jä nmujuuktëjkta. 5Jäts ojts tpayoy, yë'ë kueejkte'ex atsëjk xneem ka' y'amon'ijt, nputëkap ëts yë'ë, jäts ka' xyujk nimätsnet jäts katy tuuna ëts xneem.
6Wa'nit jä Wintsën wya'an: Texwinmoteta tsoj wya'an jä yajkutujkpa ko'oyjaye. 7Ka' we'en, ¿ku jä'ä Kunu'kxtee t'kuwanet jä juu twinken, juu mukojtsep xëënax tsunaxy? ¿Tanap njïn oy jäts miits myajk'atsowinpitat? 8Ëts waamp ka' tyanat oy jatye miits myajk kuwa'antat. Jäts ku jä Jaye y'unek winpïjtet. ¿Yajkyajkpaatep njïn jä jyaantsy'jawen yaja naaxwin?
Jä tumu'ixa jä fariseo mëët jä'ä juu tyakmujktep jä'ä kupëëmen
9Wa'nit jä Jesús tmaatyëk jätu'k jä kyets ayuuk tsoj tumu'ixa winkex jä jayeta, juu wa'ajts oy këëm nayjawetep ka' ti token tmëëta, jäts twink'ix jä myujuuktëjkta: 10Nimäjtsk jä ya'atyëjkta nyëjkxte tsapkotspa jäp tsaptïjkp: Tu'k jä fariseo jaye, jäts jätu'k jä juu tyajkmujkp jä kupëëmen juu kyäxtep Roma. 11Jäts jä fariseo jaye, tenyep jä, tsyapkets jäts wya'an: Mits Kunu'kxtee, nyajk'p ëts jä kukotsen ku ëts nka' we'ena i'xun yë jayeta, juu määtstep, juu koyjayeta jäts juu tmëëta wiink te'extëjkta, jäts ka' ëts nwe'ena i'xun yë juu tkonmujkp jä kupëmen. 12Mätsk ook ëts naajk'ayuua winwuxtujktek xëë, jäts npïïmp ëts jä yex juu ëts nimutuump. 13Jäts jä juu tkonmujkp jä kupëmen jekem jä wyajk'oye, jäts niwintsowa jä kya'a i'ixek jäm tsajpjotm, jäts oy jä'ä nyakajkpïjkxe jäts wya'any: Mits Kunu'kxtee, tumootk ëts, ëts token jaye oy. 14Wa'nit jä Jesús wya'any jä juu tkonmujkp jä kupëmen ku wimpïjtne jäm tyëjkwintem te tyokenwatsy, jä fariseo ka'. Pen pën wa'ajts oy këëm nayjawep, jä nëjkx yajk'ayoow tyan; jäts pen pën jä tyoken nyatyujawep, jä nimëj nëjkx ijt.
Jä Jesús tkunu'kx jä pijk'unekta
(Mateo 19.13-15; Marcos 10.13-16)
15Nawye'en tyajknëjkxta jä pijk'unekta jäm juma jä Jesús, jäts tkye'e nikonet; wa'nit t'ixpaate jä y'ixpëjkpata, jäts yajkwintsoyte jä jayeta juu jä pijk'unekta tyajknëjkxtep. 16Wa'nit jä Jesús jä y'ixpëjpata tmukets jäts yajknïmyete:
—Matsojkta yëë pijk'unekta we'en ëts yëëta xniminta, jäts ka' miits xka' yajkjatta, jä Kunu'kxtee jä y'oyen jä t'ixep tpaatap jä juu we'enta ixun yëë pijk'unekta. 17Tïwa ëts nwa'any pën ka' xkupëjkta jä Kunu'kxtee y'oyen we'en ixun tu'k jä pijk unek, ka' miits jäm mtëjketat juma jää kyutujken.
Tu'k jä jotkujk jaye tmëët nakyotse jä Jesús
(Mateo 19.16-30; Marcos 10.17-31)
18Tu'k jä jaye juu tniwintsenep jäp tsaptïjkp tyajktïïwe jä Jesús:
—Mits oy yajk'ixpëjpa, ¿ti ëts ntunep jäts npaatet jä juukyen juu xëma këxm?
19Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—¿Ti ëts xtutïjp oy jaye? Juu tni'oyjayep tu'kam jä: Kunu'kxtee. 20Mnijawep mits jä pyawa'anen: ka' winjk te'extëjk xtsoket, ka' myajk jaye'ooket, ka' määtset, ka' muju'ujk xniwampätet, jäts xwintsëkat jä mtee' jäts jä mtaak.
21Wa'nit jä ya'atyëjk wya'an:
—Namyuutsknem ëts yëë nijum nkutyunkïx.
22Ku jä Jesús t'amotenax, wa'nit y'atsoowe:
—Jätu'k jä'ye juu mka'ijtxep: tookexe nijum juu mits mëët jäts xmoo'et jä ayoow jayeta. Wa'nit jä jotkujken xmëëtat jäm tsajpjotm. Wa'nit minet jäts ëts xpayoyet.
23Ku jä ya'atyëjk t'amotenax tsoj yajknïma, mëjk ojts jä tsatsyinmayen pyaate, jä ku jä wa'ats kumeen jä'ä. 24Ku we'en yajk'ix, wa'nit jä Jesús wya'an:
Wa'ajts tsu'ux jä kumeen jayeta tyëjketat jäm juma jä Kunu'kxtee kyutujken tmëëta. 25Ka'ty tu'k jä camello nyaxet jäp xuuyen jutetp, tsoj tsyuxa tu'k jä kumeen jaye tyëkat jäm juma jä Kunu'kxtee kyutujken.
26Jäts juu t'amotenaxte jäts tyajktïwete:
—¿Jäts pën jäwe jä juukyen tpaatep juu xëma këxm?
27Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Jäts juu jä ya'atyëjkta ka'oyexetep jä Kunu'kxtee oyexep jä nijum tyajk'oyat.
28Wa'nit jä Pedro nyë'ëmxe:
—Wintsën, të ëëts nmatsokix nijum jä npëëmtëjk jäts ëëts mits npayoy.
29Wa'nit jä y'atsowete:
—Tïwa ëts miits nëmeta jäts pen pën tmatsoop jä Kunu'kxtee kyutujken këx jä tyëjk, jä tye'extëjk, jä y'uts, jä y'ajtsy, jä tyee jä tyajk, jä y'unekta, 30muniyujk jä yajkmoyempijtnet yaja naaxwiin, jäts nawye'en tpaatet jä juukyen juu mätswaamp juu ijtep xëma këxm.
Ku jä Jesús mutuujk ook t'awaane jä y'ooken
(Mateo 20.17-19; Marcos 10.32-34)
31Wa'nit jä Jesús apïk tmëjwew jä nimäjkmätskta jä y'ixpëjkpata, jäts yajknïmyete: xyam njameet jäm Jerusalén, jäm juma kyutyunkëxet nijum tsoj jyayte jä Kunu'kxtee kyukexepa wintsoj jyatet nyaxet jä Jaye y'unek. 32Jäm yajk këë yajkwaany jä winjk jaye kyemta, juma yajkmujktunet jä'ä, yajkmukotsnaaxet jäts twinkutsujetat. 33Wa'nit yajkwinwopet jäts tyajk'ooktat; jäts kutuuk xëë jyuukpëjknet jä tu'k ook.
34Jä'äta ka' twinmoteta niwintsowa tiwe'e tï'ïp, ka't nijawete tiwe'e kyetsp ku we'en wya'an, jä kyets ayuuk juu kyots tsu'ux tsoj twinmotetat.
Ku jä Jesús tyajktse'ek tu'k jä wiints Jericó jaye
(Mateo 20.29-34; Marcos 10.46-52)
35Ku jä Jesús teman wye'ena juma jä kajpen txëëja Jericó, tu'k jä wiints jaye jäm wye'ena tsyïna tuu pa'ay t'amote jä meen, 36ku jä tmote jäts nimay jä jaye nyaxta, wa'nit jä tyajktïwe tiwe'e tuunep kotsep. 37Jäts yajkwaanye jäts jä Jesús Nazaret jaye wye'ena jäm na'xp, 38wa'nit jä mëjk kyets:
—Jesús, David jä tsyan'kyoo, tumo'tk ëts mits.
39Jä jayeta juu wye'ena jäm jayëpetep jäts tnïmyete jäts y'amonet, jäts jä mëjk yajk kyëts:
Mits David tsyan'kyoo, tumotk ëts.
40Wa'nit jä Jesús wyakujke jäts jä jaye yajknïmyete yajkminta, teman wye'ena jä wiints jaye, wa'nit tyajktïïwe jä Jesús:
41—¿Tiwe'e mtsejp ëts ntunet mits kex? Jäts jä wiints y'atseew:
—Wintsën, jä ëts ntsejkp jäts xyajkwin'ixpëket.
42Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxe:
—Win'ixpëkets n'ijt. Jä mjantsy'jawen kex mits te mtsejk.
43Wa'nitjie jä wiints ojts win'ixpïjk, jäts tpanëjkxne jä Jesús jä Kunu'kxtee t'ajoota. Jäts nijum jä jayeta juu t'ixte we'en, nawye'en jääta jä Kunu'kxtee t'ajooteta.
Iliyochaguliwa sasa
Lucas 18: LKMIXHUI
Kuonyesha
Shirikisha
Nakili
Je, ungependa vivutio vyako vihifadhiwe kwenye vifaa vyako vyote? Jisajili au ingia
Lucas 18
18
Jä'ä tumu'ixa jä kueek'tex mëët jä'ä yajkutujkpa
1Jä Jesús tyumumatyëjkte jää kets ayuuk tsoj tumu'ixa jäts yajknimyete jäts ijtp tsyapkotstat, ka' tmumaytat tmutatat. 2Jäts yajkwaanyete: Jäm ijt tu'k jä kajpen juma tmëëta tu'k jä yajkutujkpa ka' jä Kunu'kxtee tsëjka jäts ni ka' twintseka jä myujuuktëjkta. 3Nay jä'ä kajpen jäm ijt tu'k jä kueejkte'ex jäts ojts yajkmutokentun wa'nit jä ojts twaanya jä yajkutujkpa jäts t'amote jä pyutëjken jäts tiwtunet juu mutok'kentuunep. 4Jek jä ijt tyajkna'ax jä yajkutujkpa ka' tmëpïm jä kueejkte'ex, jäts ojts twinmay jä yajkutujkpa: Ka' ëts Kunu'kxtee ntsëjka jäts ni ka' ëts nwintsëjka jä nmujuuktëjkta. 5Jäts ojts tpayoy, yë'ë kueejkte'ex atsëjk xneem ka' y'amon'ijt, nputëkap ëts yë'ë, jäts ka' xyujk nimätsnet jäts katy tuuna ëts xneem.
6Wa'nit jä Wintsën wya'an: Texwinmoteta tsoj wya'an jä yajkutujkpa ko'oyjaye. 7Ka' we'en, ¿ku jä'ä Kunu'kxtee t'kuwanet jä juu twinken, juu mukojtsep xëënax tsunaxy? ¿Tanap njïn oy jäts miits myajk'atsowinpitat? 8Ëts waamp ka' tyanat oy jatye miits myajk kuwa'antat. Jäts ku jä Jaye y'unek winpïjtet. ¿Yajkyajkpaatep njïn jä jyaantsy'jawen yaja naaxwin?
Jä tumu'ixa jä fariseo mëët jä'ä juu tyakmujktep jä'ä kupëëmen
9Wa'nit jä Jesús tmaatyëk jätu'k jä kyets ayuuk tsoj tumu'ixa winkex jä jayeta, juu wa'ajts oy këëm nayjawetep ka' ti token tmëëta, jäts twink'ix jä myujuuktëjkta: 10Nimäjtsk jä ya'atyëjkta nyëjkxte tsapkotspa jäp tsaptïjkp: Tu'k jä fariseo jaye, jäts jätu'k jä juu tyajkmujkp jä kupëëmen juu kyäxtep Roma. 11Jäts jä fariseo jaye, tenyep jä, tsyapkets jäts wya'an: Mits Kunu'kxtee, nyajk'p ëts jä kukotsen ku ëts nka' we'ena i'xun yë jayeta, juu määtstep, juu koyjayeta jäts juu tmëëta wiink te'extëjkta, jäts ka' ëts nwe'ena i'xun yë juu tkonmujkp jä kupëmen. 12Mätsk ook ëts naajk'ayuua winwuxtujktek xëë, jäts npïïmp ëts jä yex juu ëts nimutuump. 13Jäts jä juu tkonmujkp jä kupëmen jekem jä wyajk'oye, jäts niwintsowa jä kya'a i'ixek jäm tsajpjotm, jäts oy jä'ä nyakajkpïjkxe jäts wya'any: Mits Kunu'kxtee, tumootk ëts, ëts token jaye oy. 14Wa'nit jä Jesús wya'any jä juu tkonmujkp jä kupëmen ku wimpïjtne jäm tyëjkwintem te tyokenwatsy, jä fariseo ka'. Pen pën wa'ajts oy këëm nayjawep, jä nëjkx yajk'ayoow tyan; jäts pen pën jä tyoken nyatyujawep, jä nimëj nëjkx ijt.
Jä Jesús tkunu'kx jä pijk'unekta
(Mateo 19.13-15; Marcos 10.13-16)
15Nawye'en tyajknëjkxta jä pijk'unekta jäm juma jä Jesús, jäts tkye'e nikonet; wa'nit t'ixpaate jä y'ixpëjkpata, jäts yajkwintsoyte jä jayeta juu jä pijk'unekta tyajknëjkxtep. 16Wa'nit jä Jesús jä y'ixpëjpata tmukets jäts yajknïmyete:
—Matsojkta yëë pijk'unekta we'en ëts yëëta xniminta, jäts ka' miits xka' yajkjatta, jä Kunu'kxtee jä y'oyen jä t'ixep tpaatap jä juu we'enta ixun yëë pijk'unekta. 17Tïwa ëts nwa'any pën ka' xkupëjkta jä Kunu'kxtee y'oyen we'en ixun tu'k jä pijk unek, ka' miits jäm mtëjketat juma jää kyutujken.
Tu'k jä jotkujk jaye tmëët nakyotse jä Jesús
(Mateo 19.16-30; Marcos 10.17-31)
18Tu'k jä jaye juu tniwintsenep jäp tsaptïjkp tyajktïïwe jä Jesús:
—Mits oy yajk'ixpëjpa, ¿ti ëts ntunep jäts npaatet jä juukyen juu xëma këxm?
19Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—¿Ti ëts xtutïjp oy jaye? Juu tni'oyjayep tu'kam jä: Kunu'kxtee. 20Mnijawep mits jä pyawa'anen: ka' winjk te'extëjk xtsoket, ka' myajk jaye'ooket, ka' määtset, ka' muju'ujk xniwampätet, jäts xwintsëkat jä mtee' jäts jä mtaak.
21Wa'nit jä ya'atyëjk wya'an:
—Namyuutsknem ëts yëë nijum nkutyunkïx.
22Ku jä Jesús t'amotenax, wa'nit y'atsoowe:
—Jätu'k jä'ye juu mka'ijtxep: tookexe nijum juu mits mëët jäts xmoo'et jä ayoow jayeta. Wa'nit jä jotkujken xmëëtat jäm tsajpjotm. Wa'nit minet jäts ëts xpayoyet.
23Ku jä ya'atyëjk t'amotenax tsoj yajknïma, mëjk ojts jä tsatsyinmayen pyaate, jä ku jä wa'ats kumeen jä'ä. 24Ku we'en yajk'ix, wa'nit jä Jesús wya'an:
Wa'ajts tsu'ux jä kumeen jayeta tyëjketat jäm juma jä Kunu'kxtee kyutujken tmëëta. 25Ka'ty tu'k jä camello nyaxet jäp xuuyen jutetp, tsoj tsyuxa tu'k jä kumeen jaye tyëkat jäm juma jä Kunu'kxtee kyutujken.
26Jäts juu t'amotenaxte jäts tyajktïwete:
—¿Jäts pën jäwe jä juukyen tpaatep juu xëma këxm?
27Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Jäts juu jä ya'atyëjkta ka'oyexetep jä Kunu'kxtee oyexep jä nijum tyajk'oyat.
28Wa'nit jä Pedro nyë'ëmxe:
—Wintsën, të ëëts nmatsokix nijum jä npëëmtëjk jäts ëëts mits npayoy.
29Wa'nit jä y'atsowete:
—Tïwa ëts miits nëmeta jäts pen pën tmatsoop jä Kunu'kxtee kyutujken këx jä tyëjk, jä tye'extëjk, jä y'uts, jä y'ajtsy, jä tyee jä tyajk, jä y'unekta, 30muniyujk jä yajkmoyempijtnet yaja naaxwiin, jäts nawye'en tpaatet jä juukyen juu mätswaamp juu ijtep xëma këxm.
Ku jä Jesús mutuujk ook t'awaane jä y'ooken
(Mateo 20.17-19; Marcos 10.32-34)
31Wa'nit jä Jesús apïk tmëjwew jä nimäjkmätskta jä y'ixpëjkpata, jäts yajknïmyete: xyam njameet jäm Jerusalén, jäm juma kyutyunkëxet nijum tsoj jyayte jä Kunu'kxtee kyukexepa wintsoj jyatet nyaxet jä Jaye y'unek. 32Jäm yajk këë yajkwaany jä winjk jaye kyemta, juma yajkmujktunet jä'ä, yajkmukotsnaaxet jäts twinkutsujetat. 33Wa'nit yajkwinwopet jäts tyajk'ooktat; jäts kutuuk xëë jyuukpëjknet jä tu'k ook.
34Jä'äta ka' twinmoteta niwintsowa tiwe'e tï'ïp, ka't nijawete tiwe'e kyetsp ku we'en wya'an, jä kyets ayuuk juu kyots tsu'ux tsoj twinmotetat.
Ku jä Jesús tyajktse'ek tu'k jä wiints Jericó jaye
(Mateo 20.29-34; Marcos 10.46-52)
35Ku jä Jesús teman wye'ena juma jä kajpen txëëja Jericó, tu'k jä wiints jaye jäm wye'ena tsyïna tuu pa'ay t'amote jä meen, 36ku jä tmote jäts nimay jä jaye nyaxta, wa'nit jä tyajktïwe tiwe'e tuunep kotsep. 37Jäts yajkwaanye jäts jä Jesús Nazaret jaye wye'ena jäm na'xp, 38wa'nit jä mëjk kyets:
—Jesús, David jä tsyan'kyoo, tumo'tk ëts mits.
39Jä jayeta juu wye'ena jäm jayëpetep jäts tnïmyete jäts y'amonet, jäts jä mëjk yajk kyëts:
Mits David tsyan'kyoo, tumotk ëts.
40Wa'nit jä Jesús wyakujke jäts jä jaye yajknïmyete yajkminta, teman wye'ena jä wiints jaye, wa'nit tyajktïïwe jä Jesús:
41—¿Tiwe'e mtsejp ëts ntunet mits kex? Jäts jä wiints y'atseew:
—Wintsën, jä ëts ntsejkp jäts xyajkwin'ixpëket.
42Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxe:
—Win'ixpëkets n'ijt. Jä mjantsy'jawen kex mits te mtsejk.
43Wa'nitjie jä wiints ojts win'ixpïjk, jäts tpanëjkxne jä Jesús jä Kunu'kxtee t'ajoota. Jäts nijum jä jayeta juu t'ixte we'en, nawye'en jääta jä Kunu'kxtee t'ajooteta.
Iliyochaguliwa sasa
:
Kuonyesha
Shirikisha
Nakili
Je, ungependa vivutio vyako vihifadhiwe kwenye vifaa vyako vyote? Jisajili au ingia