Lucas 20
20
Tsoj jä Jesús jä kutujkën tmëëta
(Mateo 21.23-27; Marcos 11.27-33)
1Tu'k jä xëë, jäp wye'ena jä Jesús yajk'ixpïjk tsaptïjkp jäts twaanya jä oy kets jä oy ayuuk jä jayeta, wa'nit jyeyte jä tee'tëjkta nyiwintsenta mëët jä juu jäp yajk'ixpëjktep tsaptïjkp, jäts nawye'en jä israel myëyet jayeta, 2jäts yajknïmye:
—¿Pen kyutujken jäts we'en mjatka? ¿Pen mits mooyep jä kutujken?
3Wa'nit jä Jesús y'atsëw:
—Ëts nawye'en miits nyajktïwawa'anta. Jäts m'atsowtat: 4¿Pen käxe jä Juan jäts jä jaye tyajknë'ëpettet, jä Kunu'kxtee ok jä jayeta?
5Wa'nit jä nitujkojtsete tsoj wya'antat: kun waameet n'ijt jäts Kunu'kxtee käxe, jäts wyanet y'ijt: ¿Tyëjx miits xka' jäntsy'jäwete? 6Jäts ka' y'oya tsoj nwaan'met y'ijt jä jayewe käxe, tsojk y'ijt yëë jayeta xyajk'ookmet tsaa'kaatsy, wa'ajts yëë tnijaweta jäts jä Juan Kunu'kxtee kyukexepa jä y'ijt. 7Wa'nit jä y'atsoowte jäts ka' tnijaweta pën jä käxe jä Juan jäts jä jaye tyajknë'ëpettet. 8Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Jäts nawye'en ka' ëts nikotset pën jä kutujken texmee jäts we'en njatka.
Jä tumu'ixa jä ka'oy tuumpata
(Mateo 21.33-44; Marcos 12.1-11)
9Wa'nit jä Jesús tmukets jä jayeta, jäts ojts tmaatyëk jä këjts ayuuk tsoj tumu'ixa:
—Tu'k jä jaye tpïm jä uva kam, wa'nit t'anuukx moy jä tyuumpata juu jäm wye'ena tuntep jäts jä tsyeen jek'tanepa. 10Ku jä'ä ijt nyax, jäts jä tyuumpa tkex jäm juma jä uva kam jäts t'amotewet juu jä wintsën tuketakep; jäts yëëta yajkxon tsïjkte jä tuumpa jäts tkäxempijtene nitiya tkamoyte. 11Wa'nit jä wintsën jätu'k jä tyuumpa tkäxkome, nawye'en jä yajktun yajkmukotsna'ax, tsïjkte wa'nit tkäxempijtene nitiya kyayajkmoy. 12Wa'nit jä wintsën tjakäxkome jätu'k jä tyuumpa, nawye'en tunkojteme jä tuumpa jäts twoop'pitsemte jäm kamjootm.
13Wa'nit jä wintsen wya'an: ¿Ti ëts ntunep? N'unejk ëts njïn nkäxep juu ëts oy ntsejkp, wintseketap ijk njïn. 14Ku jä t'ixpaajte jä wintsën y'unek jä tuumpata juu t'ixijtep jä uva kam, jäts nityukojtsete: Yëwe'e jä myaayen tpëjkwaamp; we'en tyajk'ookem yëë, jäts nmutanmet yëë uva kam. 15Wa'nit jä tyajkpitsemte jäm uva kam jootm jäts tyajk'ookte.
¿Tsoj miits xpaayoyta jäts jyatkat jä uva kam niwintsen? 16Jä nëjkxep jäts tyajk'ooket jä ka'oy tuumpata, wa'nit jä wiink jayeta yajkmonyet jä uva kam.
Jäts ku we'en t'amotenaxte, jäts wyaante:
—Ka' jäätap we'en jyaty.
17Wa'nit jä jesus win'ixpätete, jäts wya'an:
Tsoj we'e ¿tiwe'e tijp ku jä kyets ayuuk we'en wya'an?:
Jä'ä oy tsaa juuwe'e jä pojtspata kyatsojkte
jä'ä tsaa xyam tyajkpemne juu tnimëjap?
18Pen pën jäm tsakëxm kittep, wa'ajts jä tyute'jekexet; jäts pen pën jä tsaa päjtep, pu'ux jä jyatet jä jaye. 19Jä tee'tëjk nyiwintsenta mëët jä juu jäp tsaptïjkp yajk'ixpëjktep jätye jä Jesús t'ujkmatswaante, jä'ä ojts twinmoteta ku jä we'en wya'any tsoj tumu'ixa jäts jäwe'e yajktïjtep. Jä ojts tsëjketa jä may jaye.
Jä yajktïwe tsoj jä kupëëmen
(Mateo 22.15-22; Marcos 12.13-17)
20Jäts tkäxte jä jayeta juu nëjkx kooye tni'ixta, jäts nipyëmeta jäts oy jaye jäweta, jäts tyajktïwetat ti'ka'ti tsoj jä Jesús kë kyostoke jäts jätye nëjkx twaneta jä yajkutujkpa romano. 21Jäts jä tyajktïwete:
—Mits yajk'ixpëjkpa, nijawep ëëts jäts juu mits mketsp oy tsuj jäwe'e, jäts ka' mits jä jaye xwiink ix. Tïwa jä juu mits mketsp jä Kunu'kxtee në'ë tyuu. 22¿Oy jäwe ku ëëts npëmet jä'ä nkupëëmen juu yajkmoopy jä yajkutujkpa Cesar, o'k ka'?
23Jä Jesús, jatye ojts tjawa tsoj jä kya'oy winmayen tmëëteta, jäts yajknïmyete:
24—Tujk'ixta ëts tu'k jä meen. ¿Jäts pën jä y'awanax myëët jäts pën xyëë jäm yujkjaa myëët?
Jä y'atsoowte:
—Jä yajkutujkpa César xyëë myëët.
25Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxete:
—Moota jä Cesar juuwë'e jä Cesar jyeep, jäts xmootat jä Kunu'kxtee juu we'e jä Kunu'kxtee jyeep.
26Jäts nitiya tka'paate wintsoj jä kyets jä jaye winkujta ka' y'oyxete jäts tmatstat, atïwa jääta tutänte tsoj yajk'atsoowte jäts ojts amon tyaantene.
Jä yajktïwete tsojwe'e jyuukpëjknet jätu'k ook
(Mateo 22.23-33; Marcos 12.18-27)
27Wa'nit jä saduceos jayeta tninëjkxte jä Jesús. Jä saduceos jayeta ka' jä tkupëjkta jäts jä ookpata jyuukpëjknet jätu'k ook; jä winmayen myeeta paaty ojts tyajktïweta:
28—Mits yajk'ixpëjkpa, we'en jä Moisés jä kyets y'ayuuk tyajktaany jäts pen ookp tu'k jä ya'atyëjk juu te'ex mëët t'ijt jäts ka' pën y'unek y'ijte, jä ya'atyëjk juu t'ookne jä y'uts tpejknep jä ku'eekte'ex jäts jä y'unek tuukpaatet jä'ä y'atsy jamiaye. 29We'en jyaty, jäm y'ijte jä niwuxtujtëjk tu'k uts tu'k aajtsyta, jäts tye'expïjk jä koop unek, jäts y'ookne ka' y'unek y'ijte. 30Jä mumätsk nawye'en jya'ty. 31Jäts jä mutuujk tpïjk jä ku'eekte'ex, jäts nawye'en jä jya'ty jä y'utsta, niwuxtujtëjk wa'ajts y'ookexte nitu'ka jä y'unek kya'ijt mëët jä te'extëjk. 32Ojts jä te'extëjk nawye'en y'ookne. 33We'en jyaty, ku jä ookpata wye'ena jyuujkpëjktene jätu'k ook, ¿pën jäwe tye'ex jä te'extëjk ijtet, niwuxtujtëjk jä ya'atyëjk tmëëtsynye jä te'extëjk?
34Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Xyam jä juukyen, jä ya'atyëjkta jä te'extëjkta napyëketep jääta; 35jäts jääta juu jä Kunu'kxtee tyoken'payoyjep jäts juu yajkmotap jä juukyen juu xëma këxm jäts jä juu juujk'pëjktap jatu'k ook, jä ya'atyëjkta jä te'extëjkta, ka' jä y'ujknapyëketenet, 36ka' jä y'ujk'ooktenet. We'en jä ijtenet ixun jä ángelesta, jäts jä ijtenet ixun jä Kunu'kxtee y'unekta paaty ku jä t'juukpëjkta jatu'k ook. 37Jäts nawye'en jä Moisés, tsoj jä kyets y'ayuuk wya'an ku jäm jä tsin'aajy mëjk tyoy, jäts wya'an ku jä ookpata jyuukpëjktat jatu'k ook. Jäp we'en wya'an jä Wintsën Kunu'kxtee jä juu jä Abraham kunuukxe, jä Isaac jäts nawye'en jä Jacob. 38Jä Kunu'kxtee ka' jyeaa juu te y'ookne, jä juu juukyep, jä këx nijum jä jayeta jyuukyeta.
39Jäm wyeneta jä juu jäp tsaptïjkp yajk'ixpëjktep jäts wya'ante:
—Tïwam tsoj wya'an, mits yajk'ixpëjkpa.
40Jäts ka' ojts y'ujk'oyxtene ti tjak'yajktïwetap.
¿Jä'ä David këx myets jä MesÃas yaja naaxwin?
(Mateo 22.41-46; Marcos 12.35-37)
41Wa'nit jä Jesús tyajktïwe:
—¿Tyëjx we'en mwa'anta jäts jä David jä tsyan kyoo jä Jesús? 42Jä David këëm we'en wya'any, jäp Salmos kïjxp jä kets ayuuk, wya'any:
Jä Wintsën tnïma ëts jä nWintsën:
Tsëëna ëts n'akayen pa'ay,
43We'en ëts ntunet juu mits mka'määkxetep
Jäp npëmtat mits ntekpatkep
44¿Tsoj we'en wya'anta jäts jä David jä tsyan kyoo jäwe jä MesÃas, jäts këëm jä David tij Wintsën?
Ku jä Jesús tniëëne jä juu jäp tsaptïjkp yajk'ixpëjktep
(Mateo 23.1-36; Marcos 12.38-40; Lucas 11.37-54)
45Nijum jä jayeta jäm wye'ena t'amotenaxta, jäts jä Jesús tnïmye jä y'ixpëjpata. 46Nay'ix'ijta oy jä jayeta juu tnijawetep oy jä kutujken yaja naaxwin, jä y'oyjäwetep jä yenijt wit juu myuwïtep, jäts tsokta tsuj yajkmukotstat jäts yajkwintseketat jäm juma jäm nyaxta tyeketa. Tum jä tsyojktep jä juu oy tsïïnken jäp tsaptïjkp jäts jäm nyëjkxta juma jä oy kaaky oy tojkx, 47jäts tpëjketa jä tyëjkta jä ku'eekte'exta, jäts ka' tyajknikä'äxta jek oy tsyapkotsta. Jäwe niyuujk jä tsaatsypaaten tpaatat ku jä we'en jyäyweta.
Iliyochaguliwa sasa
Lucas 20: LKMIXHUI
Kuonyesha
Shirikisha
Nakili
Je, ungependa vivutio vyako vihifadhiwe kwenye vifaa vyako vyote? Jisajili au ingia
Lucas 20
20
Tsoj jä Jesús jä kutujkën tmëëta
(Mateo 21.23-27; Marcos 11.27-33)
1Tu'k jä xëë, jäp wye'ena jä Jesús yajk'ixpïjk tsaptïjkp jäts twaanya jä oy kets jä oy ayuuk jä jayeta, wa'nit jyeyte jä tee'tëjkta nyiwintsenta mëët jä juu jäp yajk'ixpëjktep tsaptïjkp, jäts nawye'en jä israel myëyet jayeta, 2jäts yajknïmye:
—¿Pen kyutujken jäts we'en mjatka? ¿Pen mits mooyep jä kutujken?
3Wa'nit jä Jesús y'atsëw:
—Ëts nawye'en miits nyajktïwawa'anta. Jäts m'atsowtat: 4¿Pen käxe jä Juan jäts jä jaye tyajknë'ëpettet, jä Kunu'kxtee ok jä jayeta?
5Wa'nit jä nitujkojtsete tsoj wya'antat: kun waameet n'ijt jäts Kunu'kxtee käxe, jäts wyanet y'ijt: ¿Tyëjx miits xka' jäntsy'jäwete? 6Jäts ka' y'oya tsoj nwaan'met y'ijt jä jayewe käxe, tsojk y'ijt yëë jayeta xyajk'ookmet tsaa'kaatsy, wa'ajts yëë tnijaweta jäts jä Juan Kunu'kxtee kyukexepa jä y'ijt. 7Wa'nit jä y'atsoowte jäts ka' tnijaweta pën jä käxe jä Juan jäts jä jaye tyajknë'ëpettet. 8Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Jäts nawye'en ka' ëts nikotset pën jä kutujken texmee jäts we'en njatka.
Jä tumu'ixa jä ka'oy tuumpata
(Mateo 21.33-44; Marcos 12.1-11)
9Wa'nit jä Jesús tmukets jä jayeta, jäts ojts tmaatyëk jä këjts ayuuk tsoj tumu'ixa:
—Tu'k jä jaye tpïm jä uva kam, wa'nit t'anuukx moy jä tyuumpata juu jäm wye'ena tuntep jäts jä tsyeen jek'tanepa. 10Ku jä'ä ijt nyax, jäts jä tyuumpa tkex jäm juma jä uva kam jäts t'amotewet juu jä wintsën tuketakep; jäts yëëta yajkxon tsïjkte jä tuumpa jäts tkäxempijtene nitiya tkamoyte. 11Wa'nit jä wintsën jätu'k jä tyuumpa tkäxkome, nawye'en jä yajktun yajkmukotsna'ax, tsïjkte wa'nit tkäxempijtene nitiya kyayajkmoy. 12Wa'nit jä wintsën tjakäxkome jätu'k jä tyuumpa, nawye'en tunkojteme jä tuumpa jäts twoop'pitsemte jäm kamjootm.
13Wa'nit jä wintsen wya'an: ¿Ti ëts ntunep? N'unejk ëts njïn nkäxep juu ëts oy ntsejkp, wintseketap ijk njïn. 14Ku jä t'ixpaajte jä wintsën y'unek jä tuumpata juu t'ixijtep jä uva kam, jäts nityukojtsete: Yëwe'e jä myaayen tpëjkwaamp; we'en tyajk'ookem yëë, jäts nmutanmet yëë uva kam. 15Wa'nit jä tyajkpitsemte jäm uva kam jootm jäts tyajk'ookte.
¿Tsoj miits xpaayoyta jäts jyatkat jä uva kam niwintsen? 16Jä nëjkxep jäts tyajk'ooket jä ka'oy tuumpata, wa'nit jä wiink jayeta yajkmonyet jä uva kam.
Jäts ku we'en t'amotenaxte, jäts wyaante:
—Ka' jäätap we'en jyaty.
17Wa'nit jä jesus win'ixpätete, jäts wya'an:
Tsoj we'e ¿tiwe'e tijp ku jä kyets ayuuk we'en wya'an?:
Jä'ä oy tsaa juuwe'e jä pojtspata kyatsojkte
jä'ä tsaa xyam tyajkpemne juu tnimëjap?
18Pen pën jäm tsakëxm kittep, wa'ajts jä tyute'jekexet; jäts pen pën jä tsaa päjtep, pu'ux jä jyatet jä jaye. 19Jä tee'tëjk nyiwintsenta mëët jä juu jäp tsaptïjkp yajk'ixpëjktep jätye jä Jesús t'ujkmatswaante, jä'ä ojts twinmoteta ku jä we'en wya'any tsoj tumu'ixa jäts jäwe'e yajktïjtep. Jä ojts tsëjketa jä may jaye.
Jä yajktïwe tsoj jä kupëëmen
(Mateo 22.15-22; Marcos 12.13-17)
20Jäts tkäxte jä jayeta juu nëjkx kooye tni'ixta, jäts nipyëmeta jäts oy jaye jäweta, jäts tyajktïwetat ti'ka'ti tsoj jä Jesús kë kyostoke jäts jätye nëjkx twaneta jä yajkutujkpa romano. 21Jäts jä tyajktïwete:
—Mits yajk'ixpëjkpa, nijawep ëëts jäts juu mits mketsp oy tsuj jäwe'e, jäts ka' mits jä jaye xwiink ix. Tïwa jä juu mits mketsp jä Kunu'kxtee në'ë tyuu. 22¿Oy jäwe ku ëëts npëmet jä'ä nkupëëmen juu yajkmoopy jä yajkutujkpa Cesar, o'k ka'?
23Jä Jesús, jatye ojts tjawa tsoj jä kya'oy winmayen tmëëteta, jäts yajknïmyete:
24—Tujk'ixta ëts tu'k jä meen. ¿Jäts pën jä y'awanax myëët jäts pën xyëë jäm yujkjaa myëët?
Jä y'atsoowte:
—Jä yajkutujkpa César xyëë myëët.
25Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxete:
—Moota jä Cesar juuwë'e jä Cesar jyeep, jäts xmootat jä Kunu'kxtee juu we'e jä Kunu'kxtee jyeep.
26Jäts nitiya tka'paate wintsoj jä kyets jä jaye winkujta ka' y'oyxete jäts tmatstat, atïwa jääta tutänte tsoj yajk'atsoowte jäts ojts amon tyaantene.
Jä yajktïwete tsojwe'e jyuukpëjknet jätu'k ook
(Mateo 22.23-33; Marcos 12.18-27)
27Wa'nit jä saduceos jayeta tninëjkxte jä Jesús. Jä saduceos jayeta ka' jä tkupëjkta jäts jä ookpata jyuukpëjknet jätu'k ook; jä winmayen myeeta paaty ojts tyajktïweta:
28—Mits yajk'ixpëjkpa, we'en jä Moisés jä kyets y'ayuuk tyajktaany jäts pen ookp tu'k jä ya'atyëjk juu te'ex mëët t'ijt jäts ka' pën y'unek y'ijte, jä ya'atyëjk juu t'ookne jä y'uts tpejknep jä ku'eekte'ex jäts jä y'unek tuukpaatet jä'ä y'atsy jamiaye. 29We'en jyaty, jäm y'ijte jä niwuxtujtëjk tu'k uts tu'k aajtsyta, jäts tye'expïjk jä koop unek, jäts y'ookne ka' y'unek y'ijte. 30Jä mumätsk nawye'en jya'ty. 31Jäts jä mutuujk tpïjk jä ku'eekte'ex, jäts nawye'en jä jya'ty jä y'utsta, niwuxtujtëjk wa'ajts y'ookexte nitu'ka jä y'unek kya'ijt mëët jä te'extëjk. 32Ojts jä te'extëjk nawye'en y'ookne. 33We'en jyaty, ku jä ookpata wye'ena jyuujkpëjktene jätu'k ook, ¿pën jäwe tye'ex jä te'extëjk ijtet, niwuxtujtëjk jä ya'atyëjk tmëëtsynye jä te'extëjk?
34Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Xyam jä juukyen, jä ya'atyëjkta jä te'extëjkta napyëketep jääta; 35jäts jääta juu jä Kunu'kxtee tyoken'payoyjep jäts juu yajkmotap jä juukyen juu xëma këxm jäts jä juu juujk'pëjktap jatu'k ook, jä ya'atyëjkta jä te'extëjkta, ka' jä y'ujknapyëketenet, 36ka' jä y'ujk'ooktenet. We'en jä ijtenet ixun jä ángelesta, jäts jä ijtenet ixun jä Kunu'kxtee y'unekta paaty ku jä t'juukpëjkta jatu'k ook. 37Jäts nawye'en jä Moisés, tsoj jä kyets y'ayuuk wya'an ku jäm jä tsin'aajy mëjk tyoy, jäts wya'an ku jä ookpata jyuukpëjktat jatu'k ook. Jäp we'en wya'an jä Wintsën Kunu'kxtee jä juu jä Abraham kunuukxe, jä Isaac jäts nawye'en jä Jacob. 38Jä Kunu'kxtee ka' jyeaa juu te y'ookne, jä juu juukyep, jä këx nijum jä jayeta jyuukyeta.
39Jäm wyeneta jä juu jäp tsaptïjkp yajk'ixpëjktep jäts wya'ante:
—Tïwam tsoj wya'an, mits yajk'ixpëjkpa.
40Jäts ka' ojts y'ujk'oyxtene ti tjak'yajktïwetap.
¿Jä'ä David këx myets jä MesÃas yaja naaxwin?
(Mateo 22.41-46; Marcos 12.35-37)
41Wa'nit jä Jesús tyajktïwe:
—¿Tyëjx we'en mwa'anta jäts jä David jä tsyan kyoo jä Jesús? 42Jä David këëm we'en wya'any, jäp Salmos kïjxp jä kets ayuuk, wya'any:
Jä Wintsën tnïma ëts jä nWintsën:
Tsëëna ëts n'akayen pa'ay,
43We'en ëts ntunet juu mits mka'määkxetep
Jäp npëmtat mits ntekpatkep
44¿Tsoj we'en wya'anta jäts jä David jä tsyan kyoo jäwe jä MesÃas, jäts këëm jä David tij Wintsën?
Ku jä Jesús tniëëne jä juu jäp tsaptïjkp yajk'ixpëjktep
(Mateo 23.1-36; Marcos 12.38-40; Lucas 11.37-54)
45Nijum jä jayeta jäm wye'ena t'amotenaxta, jäts jä Jesús tnïmye jä y'ixpëjpata. 46Nay'ix'ijta oy jä jayeta juu tnijawetep oy jä kutujken yaja naaxwin, jä y'oyjäwetep jä yenijt wit juu myuwïtep, jäts tsokta tsuj yajkmukotstat jäts yajkwintseketat jäm juma jäm nyaxta tyeketa. Tum jä tsyojktep jä juu oy tsïïnken jäp tsaptïjkp jäts jäm nyëjkxta juma jä oy kaaky oy tojkx, 47jäts tpëjketa jä tyëjkta jä ku'eekte'exta, jäts ka' tyajknikä'äxta jek oy tsyapkotsta. Jäwe niyuujk jä tsaatsypaaten tpaatat ku jä we'en jyäyweta.
Iliyochaguliwa sasa
:
Kuonyesha
Shirikisha
Nakili
Je, ungependa vivutio vyako vihifadhiwe kwenye vifaa vyako vyote? Jisajili au ingia