YouVersion Logo
Search Icon

Mak 9

9
1 # Mk 13:30 Ma i watungi tandet lena, “A inanos mot nama lingmulus, lako taro tagun mot ri mot tur nin, ka mot in mat utmakai, ra mot in tama a matanitu anun o God ra in nanpat nama dekdek.”
A pinin o Iesu i tamtama senene
(Mt 17:1-13; Lk 9:28-36)
2 # 2 Pit 1:17-18; Ap 3:22 Numur tan a wonom na bung, o Iesu i ben pas o Pita, o Jems ma o Jon, ra i ben gisen pas detul usapat una tangai ra i tur toto bing. Tiro iai detul tama a pinin o Iesu i wanpat senene. 3Anun a kum malu i kabang doko ma i pilpil, ra kataio taginin upiso in gos talapor pas tin namalu lenra. 4Ma a tulu nat na ususer detul tama pas o Elaija der nam o Moses der wanpat, ra detul wasiso tomo nam o Iesu. 5-6A tulu nat na ususer detul ngara doko, ma o Pita ke tasman asau ra in watungi. Ra i watungi mukut tan o Iesu lena, “Tene Ususer, i wakak ra dat in kis nin. Metul in pam lako tulu turturup, ara anumi, ara anun o Moses, ma ara kai anun o Elaija.” 7Ra a du bakut i wanpat ma i pulus bat pas det. Ma in nalngan ara tagisapat una bakut i watungi lena, “Iri a Nutunglik, a nat na wakak. Mot in longoro i.” 8Uniutra, detul tamtama tuptupukus, ikut ka detul tama melet mo taio, o Iesu sot mukut kura i tomo nam detul.
9Ra det wan pirso nanan tagisapat una tangai, o Iesu i turbat tar detul sur gong detul inanos tar taio un asau ra detul sa tama tari, tuk una bung ra a Nutun a Musano in katutur melet gusun a minat. 10Detul mur a wasiso ra, ma ka detul inanos taio nami, ikut detul ting etalai detul lena, “Asau a kukurai ina katutur melet gusun a minat?”
11Ra detul ting o Iesu lena, “Sur asau ra a kum tene ususer tagun a Warkurai det watungi lena, o Elaija in nanpat mugu?” 12#Mal 4:5; Sng 22:1-18; Ais 53:3I balu detul lena, “A lingmulus ut, o Elaija in nanpat mugu ma in ukodos melet a kum utna rop. Ma ilai ra di sa tumus tari una Buk Tabu lena, a Nutun a Musano in taramo a susut na ngunungut ma din ipul ru i? 13#Mt 11:14Ikut uniri a watungi torom motul lena, o Elaija i sa wanpat taru, ma det pam a kum sakino petutna uni, elar ut nam anundet a nemnem. A kum utna ri un o Elaija, i elar nama wasiso ra di sa tumus tari una Buk Tabu.”
O Iesu i lakro ru a laulau na nion gusun ara natlik
(Mt 17:14-21; Lk 9:37-43)
14O Iesu tomo nama tulu nat na ususer det wanpat nisan a kum nat na ususer. Det tama a labino kunur na taro kura det tur talilis pas a kum nat na ususer, ma a kum tene ususer tagun a Warkurai kura det engaras tomo nam det. 15A taro det tama pas o Iesu, ra det kisin doko, ma det kalabor ra det gas pasi. 16Ra o Iesu i ting det lena, “Asau ra mot engaras uni?” 17Ara musano tagun a taro ra, i balu i lena, “Tene Ususer, a ben a nutunglik a nat musano torom ui, uni a laulau na nion kura uni ma ke wasiso. 18A laulau na nion ri i ser solsolongi, i ser woro puku i utiro upiso. A wano i ser busu ma i ser ungingit a kabo lokono ma i ser udekdek a pinpinino. A saring anum a kum nat na ususer sur det in lakro ru a laulau na nion gusuni, ikut ka det pet lar pasi.”
19O Iesu i balu i lena, “Mot a taro tagun uniri, ka mot nurnur! A sa kis suano i tomo nam mot. Nangisin mo mot in nurnur? Mot in ben a nat ra urin torom iau.” 20Det beni torom o Iesu. Ra a laulau na nion i tama pas o Iesu, uniutra i woro pirso tar a natlik. Ra a natlik i puku piso, i tubulus tuptupukus, ma i busubusu a wano.
21Ra o Iesu i ting a taman a nat lena, “Nangisin ra i turpasi?” Ma i balu i lena, “Ra i natlik utmakai. 22A susut na bung, a laulau na nion i ser woro tari una sungun, o una danim sur in um doko i. Ra un pet lari sur un lakro ru a laulau na nion gusuni, un maris mir, ma un warut mir.” 23#Mt 21:21; Mk 11:23O Iesu i watungi tano lena, “Ilai ra u watungi lenri, ‘Ra un pet lari’? Osi ra i nurnur, in pet lar pas a kum utna rop.” 24Uniutra a taman a natlik i balu i lena, “A nurnur! Warut iau una nung a lik nurnur.” 25O Iesu i tama a kunur na taro ra det kalabor tomo torom det, ra i wasiso dekdek torom a laulau na nion lena, “Ui a laulau na nion, u ngat ma u kutkut. A sakbat ui, un pirso gusun a natlik, ma gong melet mo u sisiop uni.” 26#Mk 1:26A laulau na nion i woiwoi pas, i gunu dekdek tar a natlik, ra i pirso gusuni. A natlik ra, i tamtama mukut elar nama minat, ma a susut na taro det lena i sa mat. 27Ikut, o Iesu i pam pas a laman a natlik, ra i dat ukatutur pasi, ma i tur.
28Numur det ruk un ara rumu, ra anun a kum nat na ususer det ting eno i lena, “Ilai ra ka met lakro lar pas a laulau na nion gusuni?” 29O Iesu i balu det lena, “A ngas na laulau na nion lenri, in pirso kut una niaring.”
O Iesu i wasiso melet una nun a minat
(Mt 17:22-23; Lk 9:43-45)
30 # Jn 7:1 Det wan tagitiro iai, ma det wan sakit potor una papor Galili. O Iesu ke nemi sur taio in tasman a nubual ra det in kis iai, 31#Mk 8:31; 10:32-34uni i nemi sur in ususer anun a kum nat na ususer. Ra i watungi tandet lena, “Din pitar a Nutun a Musano ulaman a taro, ma det in um doko i. Numur tan a tulu bung, in laun melet.” 32#Lk 9:45Ka det talapor una kukurai ina wasiso ri, ma det ngara sur det in tingi.
Osi ra i labo sakit
(Mt 18:1-5; Lk 9:46-48)
33Det wanpat tong o Kapernaum. Ra det ruk una rumu, o Iesu i ting det lena, “Asau ra mot engaras uni ra mot wan nanan una kisapi?” 34Ikut ka det balu i, uni det engaras sur osi ra i labo taun det. 35#Lk 22:24; Mt 20:25-27; Mk 10:43-44O Iesu i kis ra i kabo pas anun a noino ma aru nat na ususer, ra i watungi tandet lena, “Ra taio i nemi sur in mugumugu, i wakak sur in unatino pasi ut, ma in tultul kut anun a taro rop.” 36Ra i los pas ara natlik, ma i utur tari epotor tandet. Numur i romo pasi, ma i watungi tandet lena, 37#Mt 10:40“Osi ra in gas pas tu natlik lenri una risang, i gas pas iau ut. Ma osi ra in gas pas iau, awu sur i gas pas iau kut, i gas pasi utkai o naro ra i tulu ru iau urin.”
Osi ra ke turbat dat, i warut dat kut
(Lk 9:49-50)
38O Jon i watungi tan o Iesu lena, “Tene Ususer, met tama ara musano i lakro ru a kum laulau na nion nama risam, ra met turbati, uni i awu sur tagun dat.” 39O Iesu i balu i lena, “Gong mot turbati. Ra taio in pam tu utna na ukisin nama risang, ken watung lakit tu sakino wasiso un iau. 40#Mt 12:30; Lk 11:23Uni osi ra ke turbat dat, i warut dat. 41#Mt 10:42A inanos mot nama lingmulus, osi ra in tabor mot nam lakalik danim uni mot anun o Karisito, in losi ut anun a ikul.
A utna ra i ben raro a taro sur a sakino petutna
(Mt 18:6-9; Lk 17:1-2)
42“Osi ra in ben raro ara tagun a kum nat liklik ri#9:42 A wasiso Grik i lena “a kum natnatino”, a kukuraino lenri: a kum nat liklik, o det ra anundet a nurnur ke dekdek, o det ra a taro det tama pisopiso det., ra det nurnur un iau, a warkurai toromi in laulau doko tan taio ra din kubus tar tu labino wat unin kabarano, ma din woro murungi usa utasi. 43-44#Mt 5:30Ra a lamam in ben raro ui, un kutus ru i. In wakak ra un ruk una nilaun tukum a tumul kut ui, sur gong di woro ui tomo nama ru lamam rop una labino sungun ra ke ser mat. 45-46Ra a kikim in ben raro ui, un kutus ru i. In wakak ra un ruk una nilaun tukum a tumul kut ui, sur gong di woro ui tomo nama ru kikim rop una labino sungun.#9:45-46 Una ramano kum du buk una wasiso Grik, a ramano kum wasiso kai i kis una ru vers 44 ma 46. I lenri: Tiro iai ‘a kum suisui liklik ka det ser mat, ma a sungun kai ke ser mat.’ 47#Mt 5:29Ra in matam in ben raro ui, un liok ru i. In wakak ra un ruk una matanitu anun o God namin teken matam kut, sur gong di woro ui tomo nam arin matam rop una labino sungun. 48Tiro iai
‘a kum suisui liklik ka det ser mat,
ma a sungun kai ke ser mat.’ Ais 66:24
49A taro Juda det ser ubek a sol una etabor ra di pitari torom o God, sur gong det dur umatano. Lenkutkai ra a sungun in tun a taro rop sur gong det dur umatan o God. 50#Mt 5:13; Lk 14:34A sol i wakak, ikut ra a makasmanino i sa rop, mot in umakasman meleti mo pepetlai? Ken elar! I wakak ra a sol in kis un mot, ma mot in kis na emarom tomo.”

Currently Selected:

Mak 9: kqw

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in