20
Jesus Apiqsruqtauruq Ataniġnaqutaagun
(Matthew 21.23-27; Mark 11.27-33)
1Uvlut iḷaŋanni, Jesus iḷisaurripkaqtillugu iñuŋnik aŋaiyyuvikpaŋmi suli alġaqsruivḷuni tusaayugaaġiksuamik, aŋaiyyuliqsiqpaich iḷisaurriḷḷu pitquranik, piqatigivlugich Jew-guruat umialiŋnaŋich ullaŋagaat Jesus. 2Aasii apiġivlugu, Uqallautitigut sum ataniġnaqutaagun tamatkua pivigich? Kia taavrumiŋa ataniġnaqusiqpatin tamatkua pitquvlugich? 3Jesus kiuŋagai, Uvaŋaptauġli apiġiniaġivsi apiqqunmik. Paŋmapak uqallautisiŋa, 4Kia ataniġnaqutiksriñŋavauŋ John paptaiqsiñiksraŋagun, God-im naagga iñuum? 5Tavra iliŋisa uqaaġutigiŋagaat taamna avanmun, Uqallakkupta God-miñ piñiḷugu, ilaa uqallagniaqtuq, Summan John ukpiġiŋaitpisiuŋ? 6Aglaattauq uqallakkupta, Iñuŋniñ piñiḷugu, iñuich iluqaġmiŋ miḷuqtuġniaġaatigut uyaġaŋnik, qanuq iliŋisa ukpiġipiallakkaat John uqaqtautilaaŋa God-mun. 7Tavra ilaisa kiuŋagaat nalunivḷutiŋ sumiñ pisilaaŋanik John paptaiqsiñiŋa. 8Tavrali Jesus uqallautiŋagai, Uvaŋaptauq uqallautiyumiñaiñmigivsi kimun ataniġnaqutiksrisilaamnik tamatkuniŋa piyumiñaqsivḷuŋa.
Uuktuun Napaaqsiqiritigun Siiġñaqaġviŋmi
(Matthew 21.33-46; Mark 12.1-12)
9 #
Is 5.1. Tavra Jesus uqautirraqsiŋagai iñuich uumiŋa uuktuunmik, Iñuk nautchirriiruaq siiġñaqaġviŋmik, aasii atukkirrutigivlugu napaaqsiqirinun, aasii aullaqłuni allamun nunamun sivisuuraqtuami. 10Tavra piviksraq tikiñman, ilaa tilisiŋaruq kivgamik napaaqsiqirinun, ilaiññun aitchuquvluni piksraunmiñik siiġñiaŋiññiñ. Tavra napaaqsiqirit anaumiŋagaat kivgaq, aasii aullaqtiłługu aitchuġaluaġnagu. 11Tavra iñua siiġñaqaġvium tilisivsaaŋaruq allamik kivgamik. Taamnasuli anaumiŋagaat aŋalataġivlugulu kanŋunaqtuakun, aasii aullaqtiłługusuli aitchuġaluaġnagu. 12Tilisivsaalgitchuq suli piŋatchiqł̣ugu, taamna anniaŋalgitkaat aniłługulu. 13Tavra iñua siiġñaqaġvium uqallaŋaruq, Qanuġniaqpik uvaŋa? Tiliñiaġiga piviuttaġikkaġa iġñiġa. Nalupqinaitchuamik taluġiniaġaat. 14Tavra napaaqsiqirit tautukamirruŋ, uqaqatigiiŋarut avanmun, Tamarra kiŋuvaannaktuksraun. Tuqullakput kiŋuvaannaktaaksraun uvagut pigiyumagikput.
15Tavra aninŋagaat siiġñaqaġviŋmiñ aasii tuqułługu. Tavraasii Jesus apiġiŋagai, Qanuq aasii piñiaqpa iñua siiġñaqaġvium napaaqsiqirinun? 16Ilaan qaiḷuni tuqunniaġai taapkua napaaqsiqirit, aasii aitchuutigilugu siiġñaqaġvik allanun napaaqsiqirinun. Taamna iñuich tusaakamirruŋ, iliŋich uqallaŋarut, Tainna piññani. 17#Ps 118.22.Tavra Jesus qiviaqługich iñuich uqallaŋaruq, Sunamiuvvauna aglausimava Bible-ni inna? “Kaŋiġalluŋmi uyaġagruaq, piitchuiññiqsrapiaq igluqpiñiġmi, taamna igluqpirit iginŋagaat.” 18Kiñaliqaa puukaqtuaq taavrumuŋa uyaġaŋmun kanuġġirauniaqtuq. Aasiisuli uyaġak kattaqinnikkumi iñuŋmik kanuġġiñiaġaa suksraunġipiaġlugu.
Apiqqun Akiḷiiñikun Taxes-nik
(Matthew 22.15-22; Mark 12.13-17)
19Tavra iḷisaurriḷḷu pitquranik aŋaiyyuliqsiqpaiḷḷu tigutaaqsaġumaalliŋagaluaġaat Jesus tavrauvvaa, qanuq ilaisa puttuqsriŋagaat ilaan quliaqtuaġikkaŋa uuktuun inmiŋnun tuttiłługu, aglaan sivuuġagivlugich iñuich tiguŋaitkaat. 20Tavra iliŋich nalautitchiiŋarut piviksramik. Tavra tilisiŋarut suiḷaukkirinik ukpiġnaqsisaqługich, Jesus uuktuġukługu apiqsruqtuutinik aitchuutigillasisukkaluaqługu kavanamun. 21Taapkua suiḷaukkirit apiġiŋagaat Jesus, Iḷisaurrii, iḷisimarugut uqaġuutilaaġnik iḷisaurrisuutilaaġniglu nalaunŋaruanik. Suli iḷisimarugut suliqutigiŋitkiñ iñuum surautilaaŋa aglaan iḷisaurrutigigiñ iḷumutun ittuaq God-im pitqutaa iñuŋmun. 22Uqallautitigut paaqsaaŋava uvagut pitquraptiŋni naagga nalaunŋava akiḷiiruni taxes-nik Caesar-mun Rome-miut umialgannun? 23Tavra Jesus puttuqsriŋagaa iñuich savituġmiaġutaat, aasii uqallautivlugich, 24Mannisiuŋ uvamnun maniuraq. Kia una arriŋa aglaŋiḷu. Ilaisa kiuŋagaat, Caesar-m. 25Jesus uqallautiŋagai, Tavra aitchuutigisigik Caesar-mun sut Caesar-m piŋi, aasiiḷi God-mun sut God-im piŋi. 26Tavra iliŋisa pisaġiŋaitkaat apiqsruqtuunmiŋnik takkuanni iñuich. Aasii nipaiġutiŋarut aliuġivlugich kiggutiŋi.
Apiqqun Aŋŋisikun Tuqqunmiñ
(Matthew 22.23-33; Mark 12.18-27)
27 #
Ac 23.8. Tavrani ullautiŋarut Jesus-mun iḷaŋich Sadducees, tamatkua uqaġuuruat aŋŋisaiññivḷugu tuqqunmiñ. Tavra ilaisa apiġiŋagaat Jesus apiqqunmik. 28#Dt 25.5.Iḷisaurrii, Moses aglaŋaruq uumiŋa pitquramik maŋŋuuptiŋnun uvaptiŋnullu. Iñuum aniqataa tuqukpan, qimaglugu nuliani miqłiqsigaluaġnani, aniqataanun tuvaaqasiutitquvlugu nuliaŋa, aasii qitunġiuġluni aniqatini pisilugu. 29Tavra tallimat malġuuŋarut aniqatigiich. Tavra aŋayukłiq nuliaŋaruq, aasii tuquvluni kiŋuvaaligaluaġnani. 30Tavra tugliata nuliaŋagaa, aasii tuquŋammiuq kiŋuvaaligaluaġnanisuli. 31Piŋayuak suli tuquŋammiuq. Tavra tallimat malġuk nuliaŋagaat, aasii kiŋuvaaliŋaitchut. 32Aqulliuvluni iluqaŋiññiñ aġnaq tuquŋammiuq. 33Tavra aŋŋiviŋmi, aŋikpata nalliata nuliaġiniaqpauŋ? Qanuq tallimat malġuk nuliaġiŋagaat.
34Tavra Jesus kiuŋagai, Aŋutillu aġnallu katititchuurut mattumani nunami, 35aglaan tamatkua nalliummatiruat aŋipkaqtauniġmun tuqqunmiñ, aasii iñuulutiŋ taimanigu katitinniaŋitchut. 36Tuqutqikkumiñaitchut qanuq irrusiñiktut isaġuliktun. Suli iġñiġiliutiŋagai God-im qanuq aŋipkaqtauŋarut tuqqunmiñ. 37#Ex 3.6.Moses nalupqinaiqł̣ugu ukpiġnaqsiŋagaa tuquŋaruat aŋipkaqtauniaġnivḷugich. Tautukługich ikualaruat uqpiich tusaaŋagaa God uqallaktuaq, “God-auruŋa Abraham-mun Isaac-mullu Jacob-mullu.” Taapkua iñuich iñuurut suli. 38Ilaa God-auŋitchuq tuquŋaruanun, aglaan God-igigaat iñuuruat. Qanuq iluqaġmiŋ iñuurut ilaanun. 39Tavra Iḷaŋich iḷisaurrit pitquranik uqallaŋarut, Iḷisaurrii, Kiulluataġitin. 40Aasii iliŋich apiqsriyummataiŋarut ilaanun qanusipayaamik apiqqunmik.
Apiqqun Messiah-kun
(Matthew 22.41-46; Mark 12.35-37)
41Tavra Jesus apiġiŋagai, Qanuġlutiŋ uqallausiġiyumiñaqparruŋ Christ iġñiġiniḷugu David-mun. 42#Ps 110.1.Qanuq David ilaa uqallaŋaruq makpiġaani Psalms-ni inna, “Ataniq uqallaŋaruq Atanimnun, Aquvittin taliqpiŋma tuŋaanun 43uumigiritin uvamnun akiiḷitchiaġilugich.” 44David ilaata taigaa Ataniġmiñik. Qanuqłuni Christ-guruaq David-gum taikkaŋa Ataniġmiñik kiŋuniġiyumiñaqpauŋ?
Jesus Kiliktuutigigai Iḷisaurrit Pitquraŋich
(Matthew 23.1-36; Mark 12.38-40)
45Suli tusaġnaqsivḷugu iluqaiññun iñuŋnun, Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani, 46Qaunagisitchi iḷisaurriñiñ pitquranik kukiḷullaturuaniñ akuqturuanik annuġaaqaqłutiŋ, iḷisimatquvlutiŋ suutilaamiŋnik aasii iñupayaanun purvigitquvlutiŋ tauqsiqsuġviŋñi. Iliŋich aquppiutaksrallatummiut kamanaqtuat aquppiutaŋiññik aŋaiyyuviŋñi, suli kamanaqtuat aquppiutaŋiññi aquppiḷḷatuvlutiŋ niqinaqimmata. 47Iḷaŋisasuli ivayaqtuġmiraġigaich uiḷgaŋaruat igluŋiññiglu tigligaivḷugich, aasii taimma maniugaqsivḷutiŋ nakuurualivḷutiŋ takiruanik aŋaiyyuvlutiŋ. Tamatkua pisigilugich, tatavsausiaŋat pigiił̣haaġniaqtuq.