Luke 11
11
NAKATA 11
“Atangum kengautaa”
(Mt. 6:9-13)
1Jesus talvani kengaktuk, kengaguegman maligutaita ilangata ukallautiyaa, “Atanek, ilihautitigut kengakuvluta Johnimtauk maligutini ilihautivangmagit.” 2Ukallautiyaillu “Kengagaigupfi, ukagluhi,
“Angutikput atkin nagugiyauli.
Atanguvin kaili.
3Uvlumi nekikhaptingnik aituktigut,
4huinekutiptingniglu ihumagiyunaeglutin huinekiyigiyavut ihumalutigihuigaptigit, uktuktaunegmun hivulliuktailuta.”
Kengaunektigun hivuniuneglu inukun pulaagman ilannaminun unuk kitkani
(Mt. 7:7-11)
5Jesusim ukallautiyain, “Nalliakhi inum ilannani pulaakpani unuk kitkaniitillugu ukallautivlugu 'Ilannaga, mukpauyanik pingahunik tunilanga, 6inuk ilanagiyaga tikilihagman iglumnun nekaiekpiaktilluta,' 7Kiuniakka iglumin, 'Aahivagin ukuak kilutakhimayuk, nutakavutlu hinilegapta, makilimaitunga tunikuvlutin'? 8Ukautigipfi, tamna makittumangngitkaluakhuni ikayukuvlugu ilannani, ilannangali atanguhekpallaaman tayyainak makiniaktuk tunivlugu piyumayaanik humillika. 9Aahin ukautigipfi, Tukhiagitti tunihiviuniakkuvluhi talva, kenigittilu pakekuvluhi, tigluktugittilu ukuiguyyaukuvluhi. 10Kinalika tukhiagumi tunihiviuniaktuk, kenigiaktugumilu pakengniaktuk, tigluktugumilunin tamna ukuiguyyauniaktuktauk. 11Nallipfi kia inum engningata tukhiagvigipani ikalungnik, tuniniakkauk nimegiagmik? 12Tukhiagvigipani manningmik tuniniakkauk kupilgulmik? 13Talva ilipfili nagungitkaluaktilluhi nutakahi tunigupfigik naguyumik, Angutipfi kilangmiitum tuniniagunakhiyain tapkua inuit tukhiagvigipayyuk Anengnimik Naguyumik.”
Jesus tupilagmun ikayuktaunginami ukaktuk
(Mt. 12:22-30; Mk. 3:22-27)
14Tapfumani Jesusim inuk ukayuituk agiuktuektaa, agiuktuglu anikaaktillugu ukayuitugaluak ukalengman inuit agligutakpiaktun. 15Ilangit ukaktugaluitt, “Uma agiuktun anipkainaktain Beelzebulkun, agiuktun ataniagun”. 16Inuit allallunin uktugumavlugu tapfumanga naunaikutamik takuyumayun kilangmin. 17Jesusimlu ihumangit ilihimagamigit ukautiyain, “Atanguvigmiut ingmingnik avitkumik piektitauniaktun iglukpaillu imikhutik. 18Satanlu inminun akiniakka avittuni tapfuma atanguvia kanuk itniakka? Ukagapfi uvanga anipkaktatka agiuktun Beelzebulkun. 19Uvanga agiuktun anipkakupkit Beelzebulkun kinakun kitungapfi anipkakpatigik agiuktun? Talva ilipfi uktuktauluhi kitungapfingnin. 20Uvangali agiuktun anipkakupkit Godim hakugigningagun, Godim atanguviata tikitaahi.
21“Inuk hakugiktuk amekhipan igluminik havikaktillugu talva tamaiyait naamangniaktun. 22Tapfumangali inum hakugikiyam hugiyukumiuk avaaktaa haviektitugu tamaiyain piyutigivlugillu.
23“Kialika ilangingitkuminga akikektuktanga, kinalika katipkaingitkumi uvamnun aptektuk uvamnin.
Inuk allangukluangitkumi aiyukalektuk
(Mt. 12:43-45)
24“Agiuktuk agiuktulingmin anigumi hanguinaktuk imekangngitumun innikhaminik kenigiaktukhuni, tapfuminga katkangnginami ukallaktuk, 'Iglumnun kimaktagaluamnun utiunialekkunga.' 25Utegami katkaktaa igluni halumaktumik ihuakhiyauyumiglu. 26Animigamilu agitiyain agiuktun allat 7guyun, inminin nagungitkiyat. Tamangmiglu itekhutik naiyukatigiktun tapfumanili, kinguaguntauk tamna inuk agiuktulik ingatakpiaktuk hivullengmin.”
27Taimatumik ukaktillugu inungnin angnak nipikuktuyumik ukallautiyaa, “Kuviahuktuk angnak engnigigamitin amaamaktivlutinlu.” 28Ukaktugaluak, “Kuviahukiyauyun inuit Godim ukauhiit tuhaagumitigit maliglugit.”
Jesus naunaikutamik tunihiyumangngituk
(Mt. 12:38-42; Mk. 8:12)
29Inuit amigaitkiyat katimalengmata ukagahualektuk, “Hapkua inuit huinekiyun naunaikutamik kenigiaktukpangamik, ilaa naunaikutamik allamik piyunaitunlunin nalautaiyim Jonam naunaikutaa kihimi. 30Jonah Ninevehmiunun naunaikutauhimangman Inum engniga taimaliyuk hapkununga inungnun. 31Uktuktauvingmilu kuik paaniitpaktuk nangegniaktuk inuit hapkua ihuigikuvlugit, ungahiktumin akuivagami tuhaayaktugumavlugit Solomam ihumatutain, tayyali inuk Solomonmin aiyuitkiak hamaniitugaluak. 32Uktuktauvingmilu Ninevehmiut nangekatigikhunguyun ihuigikuvlugit hapkua inuit, tapkua Ninevehmiut ihumaliukikpagamik Jonam ilihauyyutatigun, tayyali inuk Jonahmin ataniukiak hamaniitunektuk.
Ilihauyyutikhak kullikun
(Mt. 5:15, 6:22-23)
33“inumlunin kullik ikigumiuk uligunaitaa kullikagvingmun ilivlugu kihimi inuit itilektun kaumayumik tautuinakuvlugit. 34Iyin kulliktun-iliyuk timingnun, iyin takpikpiaktillugu timin taman kaumaktuk, iyinlunin takpiekkan timin taakhivaktuk. 35Upingaktailuhi kaumagnikhi taakhinakhavuk. 36Timin taman kaumakpan taakhimaitumik kaumangmiaktuk akhun kulliktun ikumainaktutun-ilivluni.”
Jesusim Pharisekut pitkuhiliuktillu ihuigiyain
(Mt. 23:1-36; Mk. 12:38-40; Lk. 20:45-47)
37Ukaktillugu Jesus, Pharisekut ilangata negiaktukumani, pulaaktuk tapfumunga negiaktukuvlugu. 38Jesuslu negitinani uagngiman Phariselu kuglukpiaktuk. 39Atangum ukallautiyaa, “Ilipfi Pharisekut kallutit akiutallu hilatain halumaktitahi tapkua iluangit tatatpiaktillugit halumaitumik ihuitumiglu. 40Ihumaitpiaktuhi, hanayi hanangilak iluangingnik hilatainiglu atauhektun? 41Kallutipfi, akiutapfilu tatayyutain aitutigigupfigit ilingayunun, talva tamaita ilipfingnun halumaktutun-iniaktun.
42“Kapiahungniaktuhi Pharisekut, aitutigigapfigik nauhimayun, tipigiktukhat, mintmik, ruemiglu allaniglu puigukaluaktilluhi ilumuktumik Godim kuviakutaaniglu. Hapkuninga itkaumayukhauyugaluyuhi allat maliktillugit.
43“Kapiahungniaktuhi Pharisekut, ikhivautit nagutkiat atugvingni aliagigapfigit, halutitauyumavluhi inungnin niuvavingni. 44Kapiahungniaktuhi iluvektitun-iligapfi tautungnaitpata, inuit kangitigun pihuinaktun ilihimangitkaluaktillugit.”
45Pitkuhiliuktim kiugamiuk ukallaktuk “Ilihauyyi, taimatumik ukauyyigavin ihuakhaktaatigutauk uvagut.” 46Ukallaktuglu Jesus, “Kapiahungniaktuhilu pitkuhiliuktiugapfi, nangmautikhanik ukumaitunik kilekhigapfi inuit kuliningnun, ilipfingnik aktugumangngitkaluaktuhi algapfingnunlunin. 47Kapiahungniaktuhi ilipfi, nalautaiyit iluvingit hanavagapfigit inuaktauhimayugaluit hivullipfingnin tapkua. 48Taima ilihimayyivaktuhi hivullipfi havaangit naamagnahugivlugit. Hivullipfi nalautaiyit tukutpagain, ilipfili tapkua iluvingit hanavaktahi. 49Taima Godim ihumatutaita ukakhimaya, 'Talva tiliniaktatka nalautaiyit, apostleslu; tapkuali ilangit inuit inuktaginiaktain naglikhaktitugit', 50inuit tayya inuyun ihuigiyaukuvlugit inuakhimayutitun nalautaiyit tukutaumata nuna hanayaukaaktillugu talvangaanin, 51Abelim tukutauyyutaanin Zechariam tukutauyyutaa naatugu, kingullik tamna tukutauvaktuk angayyuvikpagyuam iluaniitillugu tunihivium haniani. Ilaa ukautigipfi, hapkunanga tamainin inuit tayya inuyun ihuigiyauhunguyun.
52“Kapiahungniaktuhi pitkuhiliutiuyuhi, kilutaiyaut ilihimanengmun piektigapfiuk ilipfingnik itegngitkaluaktilluhi, itektailivlugitlu itegumayun.”
53Talvangalu aullangman, tiitigaktit Pharisekullu apekhukpiaktaat akhun ukauyyikuvlugit amigaitunik 54ukauhiagun aiyukaktitumavlugu.
Currently Selected:
Luke 11: Sperry
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
©1972 Canadian Bible Society
Luke 11
11
NAKATA 11
“Atangum kengautaa”
(Mt. 6:9-13)
1Jesus talvani kengaktuk, kengaguegman maligutaita ilangata ukallautiyaa, “Atanek, ilihautitigut kengakuvluta Johnimtauk maligutini ilihautivangmagit.” 2Ukallautiyaillu “Kengagaigupfi, ukagluhi,
“Angutikput atkin nagugiyauli.
Atanguvin kaili.
3Uvlumi nekikhaptingnik aituktigut,
4huinekutiptingniglu ihumagiyunaeglutin huinekiyigiyavut ihumalutigihuigaptigit, uktuktaunegmun hivulliuktailuta.”
Kengaunektigun hivuniuneglu inukun pulaagman ilannaminun unuk kitkani
(Mt. 7:7-11)
5Jesusim ukallautiyain, “Nalliakhi inum ilannani pulaakpani unuk kitkaniitillugu ukallautivlugu 'Ilannaga, mukpauyanik pingahunik tunilanga, 6inuk ilanagiyaga tikilihagman iglumnun nekaiekpiaktilluta,' 7Kiuniakka iglumin, 'Aahivagin ukuak kilutakhimayuk, nutakavutlu hinilegapta, makilimaitunga tunikuvlutin'? 8Ukautigipfi, tamna makittumangngitkaluakhuni ikayukuvlugu ilannani, ilannangali atanguhekpallaaman tayyainak makiniaktuk tunivlugu piyumayaanik humillika. 9Aahin ukautigipfi, Tukhiagitti tunihiviuniakkuvluhi talva, kenigittilu pakekuvluhi, tigluktugittilu ukuiguyyaukuvluhi. 10Kinalika tukhiagumi tunihiviuniaktuk, kenigiaktugumilu pakengniaktuk, tigluktugumilunin tamna ukuiguyyauniaktuktauk. 11Nallipfi kia inum engningata tukhiagvigipani ikalungnik, tuniniakkauk nimegiagmik? 12Tukhiagvigipani manningmik tuniniakkauk kupilgulmik? 13Talva ilipfili nagungitkaluaktilluhi nutakahi tunigupfigik naguyumik, Angutipfi kilangmiitum tuniniagunakhiyain tapkua inuit tukhiagvigipayyuk Anengnimik Naguyumik.”
Jesus tupilagmun ikayuktaunginami ukaktuk
(Mt. 12:22-30; Mk. 3:22-27)
14Tapfumani Jesusim inuk ukayuituk agiuktuektaa, agiuktuglu anikaaktillugu ukayuitugaluak ukalengman inuit agligutakpiaktun. 15Ilangit ukaktugaluitt, “Uma agiuktun anipkainaktain Beelzebulkun, agiuktun ataniagun”. 16Inuit allallunin uktugumavlugu tapfumanga naunaikutamik takuyumayun kilangmin. 17Jesusimlu ihumangit ilihimagamigit ukautiyain, “Atanguvigmiut ingmingnik avitkumik piektitauniaktun iglukpaillu imikhutik. 18Satanlu inminun akiniakka avittuni tapfuma atanguvia kanuk itniakka? Ukagapfi uvanga anipkaktatka agiuktun Beelzebulkun. 19Uvanga agiuktun anipkakupkit Beelzebulkun kinakun kitungapfi anipkakpatigik agiuktun? Talva ilipfi uktuktauluhi kitungapfingnin. 20Uvangali agiuktun anipkakupkit Godim hakugigningagun, Godim atanguviata tikitaahi.
21“Inuk hakugiktuk amekhipan igluminik havikaktillugu talva tamaiyait naamangniaktun. 22Tapfumangali inum hakugikiyam hugiyukumiuk avaaktaa haviektitugu tamaiyain piyutigivlugillu.
23“Kialika ilangingitkuminga akikektuktanga, kinalika katipkaingitkumi uvamnun aptektuk uvamnin.
Inuk allangukluangitkumi aiyukalektuk
(Mt. 12:43-45)
24“Agiuktuk agiuktulingmin anigumi hanguinaktuk imekangngitumun innikhaminik kenigiaktukhuni, tapfuminga katkangnginami ukallaktuk, 'Iglumnun kimaktagaluamnun utiunialekkunga.' 25Utegami katkaktaa igluni halumaktumik ihuakhiyauyumiglu. 26Animigamilu agitiyain agiuktun allat 7guyun, inminin nagungitkiyat. Tamangmiglu itekhutik naiyukatigiktun tapfumanili, kinguaguntauk tamna inuk agiuktulik ingatakpiaktuk hivullengmin.”
27Taimatumik ukaktillugu inungnin angnak nipikuktuyumik ukallautiyaa, “Kuviahuktuk angnak engnigigamitin amaamaktivlutinlu.” 28Ukaktugaluak, “Kuviahukiyauyun inuit Godim ukauhiit tuhaagumitigit maliglugit.”
Jesus naunaikutamik tunihiyumangngituk
(Mt. 12:38-42; Mk. 8:12)
29Inuit amigaitkiyat katimalengmata ukagahualektuk, “Hapkua inuit huinekiyun naunaikutamik kenigiaktukpangamik, ilaa naunaikutamik allamik piyunaitunlunin nalautaiyim Jonam naunaikutaa kihimi. 30Jonah Ninevehmiunun naunaikutauhimangman Inum engniga taimaliyuk hapkununga inungnun. 31Uktuktauvingmilu kuik paaniitpaktuk nangegniaktuk inuit hapkua ihuigikuvlugit, ungahiktumin akuivagami tuhaayaktugumavlugit Solomam ihumatutain, tayyali inuk Solomonmin aiyuitkiak hamaniitugaluak. 32Uktuktauvingmilu Ninevehmiut nangekatigikhunguyun ihuigikuvlugit hapkua inuit, tapkua Ninevehmiut ihumaliukikpagamik Jonam ilihauyyutatigun, tayyali inuk Jonahmin ataniukiak hamaniitunektuk.
Ilihauyyutikhak kullikun
(Mt. 5:15, 6:22-23)
33“inumlunin kullik ikigumiuk uligunaitaa kullikagvingmun ilivlugu kihimi inuit itilektun kaumayumik tautuinakuvlugit. 34Iyin kulliktun-iliyuk timingnun, iyin takpikpiaktillugu timin taman kaumaktuk, iyinlunin takpiekkan timin taakhivaktuk. 35Upingaktailuhi kaumagnikhi taakhinakhavuk. 36Timin taman kaumakpan taakhimaitumik kaumangmiaktuk akhun kulliktun ikumainaktutun-ilivluni.”
Jesusim Pharisekut pitkuhiliuktillu ihuigiyain
(Mt. 23:1-36; Mk. 12:38-40; Lk. 20:45-47)
37Ukaktillugu Jesus, Pharisekut ilangata negiaktukumani, pulaaktuk tapfumunga negiaktukuvlugu. 38Jesuslu negitinani uagngiman Phariselu kuglukpiaktuk. 39Atangum ukallautiyaa, “Ilipfi Pharisekut kallutit akiutallu hilatain halumaktitahi tapkua iluangit tatatpiaktillugit halumaitumik ihuitumiglu. 40Ihumaitpiaktuhi, hanayi hanangilak iluangingnik hilatainiglu atauhektun? 41Kallutipfi, akiutapfilu tatayyutain aitutigigupfigit ilingayunun, talva tamaita ilipfingnun halumaktutun-iniaktun.
42“Kapiahungniaktuhi Pharisekut, aitutigigapfigik nauhimayun, tipigiktukhat, mintmik, ruemiglu allaniglu puigukaluaktilluhi ilumuktumik Godim kuviakutaaniglu. Hapkuninga itkaumayukhauyugaluyuhi allat maliktillugit.
43“Kapiahungniaktuhi Pharisekut, ikhivautit nagutkiat atugvingni aliagigapfigit, halutitauyumavluhi inungnin niuvavingni. 44Kapiahungniaktuhi iluvektitun-iligapfi tautungnaitpata, inuit kangitigun pihuinaktun ilihimangitkaluaktillugit.”
45Pitkuhiliuktim kiugamiuk ukallaktuk “Ilihauyyi, taimatumik ukauyyigavin ihuakhaktaatigutauk uvagut.” 46Ukallaktuglu Jesus, “Kapiahungniaktuhilu pitkuhiliuktiugapfi, nangmautikhanik ukumaitunik kilekhigapfi inuit kuliningnun, ilipfingnik aktugumangngitkaluaktuhi algapfingnunlunin. 47Kapiahungniaktuhi ilipfi, nalautaiyit iluvingit hanavagapfigit inuaktauhimayugaluit hivullipfingnin tapkua. 48Taima ilihimayyivaktuhi hivullipfi havaangit naamagnahugivlugit. Hivullipfi nalautaiyit tukutpagain, ilipfili tapkua iluvingit hanavaktahi. 49Taima Godim ihumatutaita ukakhimaya, 'Talva tiliniaktatka nalautaiyit, apostleslu; tapkuali ilangit inuit inuktaginiaktain naglikhaktitugit', 50inuit tayya inuyun ihuigiyaukuvlugit inuakhimayutitun nalautaiyit tukutaumata nuna hanayaukaaktillugu talvangaanin, 51Abelim tukutauyyutaanin Zechariam tukutauyyutaa naatugu, kingullik tamna tukutauvaktuk angayyuvikpagyuam iluaniitillugu tunihivium haniani. Ilaa ukautigipfi, hapkunanga tamainin inuit tayya inuyun ihuigiyauhunguyun.
52“Kapiahungniaktuhi pitkuhiliutiuyuhi, kilutaiyaut ilihimanengmun piektigapfiuk ilipfingnik itegngitkaluaktilluhi, itektailivlugitlu itegumayun.”
53Talvangalu aullangman, tiitigaktit Pharisekullu apekhukpiaktaat akhun ukauyyikuvlugit amigaitunik 54ukauhiagun aiyukaktitumavlugu.
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
©1972 Canadian Bible Society