Apostel 27
27
Po soltiya wa a Pol li e Rom ho imut
1Kut ma aminan po sakal epo pim ka li kantri Itali ho imut men ma po wa a Pol to po katawusman apum kon li sup yanga wili wi kepten ta yan a Yuliyas. Ma wi tone kepten ta po soltiya ampip api Rom ma po tikya sun men Ami ta Sisar te. 2Ma pima si ho imut ta ma i epo pi taun ta yan e Adramitiyum. Ma imut tone ku li pi taun o in ton nuk nambis mi prowins Esiya men to pi minane kut. Pima si hon ani pima yok awil pi ma pima li mi hisik weh. Ma wi ta yan a Aristakus ton api taun Tesalonaika mi prowins Masedoniya men ma wi li to pim.
3To pi kauk ma pima li pol e Saidon ma a Yuliyas matan amisukngin to a Pol epo wi ku li pol ta po tita hi men. Wi li pol ta po ma po koho ho wi epo eleta ton wi kalwok epon men. 4Ma pima yok e Saidon ma pima li yek ta ailan Saiprus palan ton pi puh piyapum men. Ma pi puh ampip takut. 5Lima pima li mi hisik weh ton pet prowins Silisiya kuta e Pampiliya men wataka pima li tikayung pi ahup som. Pima li yek ta pi tone ani pima li pol pi taun Maira ton ung mi prowins Lisiya men ani pima luplup me ko.
6Ma wi kepten ta po soltiya ampip men li sita imut apum ta maksi imen ma i ta po api Aleksandriya. Ma imut tone ku li mi kantri Itali kuli ma wi ning ma pima si ho imut tone. 7Imena pi puh paluk pim ma imut katkatngin o li to kikan ampip kon ma po boskru wuh ampip takut. Ma pima li pol tikayung pi taun Nidus. Lima pima pon mili ko palan tunus epo ailan Krit ton tikayung pi hut Salmone men. 8Ma imut ton pima mon hon men katkatngin o mili tikayung pi ahup ma pima li pol pi ton po tikyan Pasis Tunus men ma pasis tone tikayung pi taun Laseya.
9Ma kikan ampip kohoi li kiskis ma hisik si lengwal takut. Kuta kikan nuhum ton po Yunta suh mi hi epo eleta aingin men#27.9 To kikan nuhum tone ma wi ton hetpris men li sup mi rum ton ulungin weh men to enghik kuli ma a Hamung wa wungin lengwal ta po li. Ma po tikyan kikan nuhum ton a Hamung wa wungin lengwal ta po li men. Ma ngon ku mata ngon isis buk Wok Pris 23.26 -32. To namih tone ma pi puh ampip me si yanga hisik ewin ewin ma imut saha yanga hisik Meditereniyan to pi minane som. kohoi li kut. Tite ma a Pol si sakal nghen epo po tite, 10“Apo, nga hiyon i epo it ka mak li mena pi puh ku suwul imut kuta kago kuta it kon a ka uhu kut.” 11Wataka wi kepten ta po soltiya ampip men ma wi kilingan si mon het a Pol som. Imena wi pet sun pailat ton ta imut men kuta wi kihung het sun ton imut tan men. 12Ma pasis tone lengwal ma imut ku hek o ung min li kohoi mi pi yung alamus ton hukhukngin pit men som. Tite ma po ampip sakal epo pim ka mak li. Ma po mi hi epo po ku li pol pasis ta maksi ton ung tikayung pi taun Piniks men ma pim ka ung imen mi pi yung alamus ton hukhukngin pit men wat. Ma pasis tone ung mi ailan Krit kut ma i ung pon li akap sinang li ko men.
Pi puh ning ma esap si nuhum
13Kut ma pi si puh kiyak kiyak pon me sup. Tite ma po kumaka pi tunus ton epo po ku li pol pasis ton tikayung pi taun Piniks men. Tite ma po huh anka li si ma po mili tikayung epluk ailan Krit. 14Imena tikayung ma pi puh nuhum ton po tikyan pon li mahan men me si. Ma pi puh tone ma i me ailan palan apum ta. 15Wataka imut wuspit ma i ku hek o li sup mata pi puh som. Awu. Tite ma pima mang tan ma pi puh os imut li ma imut saha o li mi pi puh pum. 16Ma aminan pima pon mili ko epo ailan tun ta yan e Kauda ma pima huh bot tun ta ton pet imut yanga hisik men. Pima huh i me pol ta imut epon aka i ku kakhas mi hisik. Ma i paluk takut imena pim kankan i tunus ho imut. 17Po kankan bot kohoi ani po wa elik li ko het imut ma po wa i li si palan ta maksi epo imut ku nhing weh. Ma po lem epon aka imut ku saha o li phu po nemah ton nuk mi hisik tikayung pi Aprika men. Ma i ku kakhas kuli ma po psik sel li ko mi hisik epo imut ku saha o li ampip som ma po mang epo pi puh ku ning ma imut ku saha kiyok. 18Ma pi puh nuhum ma i pipsik imut to pim ampip takut. Tite ma to pi kauk ma po si tep kago li ko mi hisik. 19Lima kikan kahut miyuk maksi ma po tep esik kuta eleta titmen ton ta imut men li ko mi hisik kut. 20To kikan ampip sumsum o li ma pima hiyon sinang aho ataktak som. Tite ma maksi ma pima iso mata pim mon epula po ta ton ku kotelik ta pim epon men som. Awu. Imena pima kumaka pim ka uhu pum.
21Ma po i eleta som li kohoi weh ani a Pol si pit mi po ma wi sakal tite, “Apo, nga sakal nghen epo om kohoi epo om ku yok awil ailan Krit isin te wataka om kihung som. Maka om ku kihung mena imut ku kakhas som kuta eleta ku kis som. Wataka awu. Kilinga om si mon het ngo som. 22Imena homan ma nga hau si ho om epo om ku weh si pit nhing weh epo nga hop i epo po ta ku hun som imena imut ani ku kakhas. 23Ma ngo ne ta a Hamung ma nga kum ho wi ewin ewin. To pi lwuk ton kohoi li men ma wi ensel ta a Hamung ta pit to ngo ma wi sakal tite, 24‘Pol, o lem isin epo po kiso kotim ngon to mata Sisar. Ma a Hamung matan amisukngin to po ampip lik ton li ho imut to ngon men kuli ma po ta ku hun som.’ 25Tite ma om ku weh si pit nhing epo nga ning ho tentenngin epo i ku me si ekin a Hamung poh ngo epon men. 26Imena it ka li phu po ailan ta wat.”
Imut li phu po ailan ta ma i kakhas
27Kut ma to pi lwuk ton me kahut 14 men ma pi puh iso ning ma imut saha o li yanga hisik nuhum e Meditereniyan. To pi putelup aho men ma po boskru si hiyon i epo po li pol tikayung pi ahup kon. 28Tite ma po wa elik ngan hisik epo i amimut aho i palamyat titmen. Po wa i ngan hisik ma i me si ekin 40 meta. Lima maksi ma po wa i ngan hisik kiyok maksi ma i me si ekin 30 meta. 29Ma po lem ampip epon aka imut ku phu po umat. Tite ma po tep anka kahut nal li ko hetpon ma po sakal ta a Hamung epo pi ku plas tetiyet. 30Ma po boskru tungengin epo maka po ku muhup o li awil imut. Tite ma po wa bot ton tun men li ko yanga hisik epo po lem to tunusngina hi. Ma po boskru patilih mata sun apum lik kon ma po kumaka sun boskru ku wa anka kon maksi li ko hut imut pum. 31Kut ma a Pol sakal ta sun kepten hi po soltiya api Rom men tite, “Ma po boskru ku muhup o li awil imut mena om tiho om ku hek o kotelik ta om som.” 32Kut ma po soltiya plis put elik ton kaksum bot tun men ma bot long ko pum.
33Ma pi ku plas angan ma a Pol sakal ta po tite, “To kikan kahut 14 ton kohoi li men ma om papham ma om i eleta aingin som. 34Ma nga sakal ta om epo om ku weh si i eleta aingin kon to pi tite kut. Om ku i ni kon menku i ku su om kuma om ku iso mon. Ma po ta ku hun som.” 35Wi sakal titmen ani wi wa bret ma wi samsam a Hamung to mata po epon. Kut ma wi tik i ma wi i ni. 36Tite ma po lik o mi hi keh ma po i eleta aingin kon kut. 37Ma po ton kahut 276 men mon ho imut tone. 38Ma po i eleta aingin si po mutmut kohoi ani po si tep wit enun li ko mi hisik menku imut ku malil.
39Ma aminan pi mahangin me si ma po mata hi sulung si ho pi som imena po hiyon pasis tun ta ma nemah nuk imen. Ma po mi hi wai epo po ku lum to imut li phu mi nemah tonmen. 40Ma po plis put elik ton kaksum anka lik men ma po pluk ta anka nuk mi hisik. Kuta po plus elik ton kaksum nepui ponwal men. Ma nepui ponwal tone lum to imut ngin angan. Ma po huh sel ton tun men si kuma po lum to imut pon li po nemah. 41Wataka imut hut li phu mi nemah ton nuk mi hisik men ma i ku won o li sup som imena esap nunuhum me ma i si kakhas imut hetpon.
42Kut ma po soltiya poh wal epo po ku lek sun katawusman epon aka po katawusman ku su eki ma po ku li muhup. 43Wataka wi kepten ta po soltiya ampip api Rom men min epo a Pol ku iso in kuli ma wi ulu po ton maka ku lek sun katawusman men. Ma wi sakal tang po epo po ton ku su eki tunus men ma po ku weh si lup li ko muh. 44Ma wi sakal tang po ton het mon ton susu ewin ewin som men epo po ku wa plang aho imut ton khasmingin men kuma po ku li susu ton. Po ku li susu ton menku po ku li pol suhulang tunus.
Currently Selected:
Apostel 27: SSZ
Highlight
Copy
Compare
Share
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 2006 New Tribes Mission, Sanford, FL 32771-1487, USA.
Printed in the United States of America