DUUCA 2
2
Jesuuquidiito wennu’jödö
1Yaawä acu’shänä Awuutu tameedä jata weichö wa’cä soto cömme’cu’täja’to, chäätöcoomo tömennä. 2Yää awa’deenato soto ime’cu’tädööcomo cönnöicho Sideeniyo cajiichaanaje yeichö Siidiya ña. 3Tameedä soto cönääma’toicho yaawä töwennu’jocoomo döiña, iiña täätöcoomo imennäjoodö wetä. 4José mmaja cöntännea yaawä Naasade ñanno, Caadideea nono de’wonno. Wedén ña cöntämä, Dawí jata’jödö ña, yää Judheea ñano jataaca, Dawí atö’jödööje töweijäcä. 5Töjiiñamo Madía acä contämä, täätö imennäjo. Töwensu’de Madía cönä’jaacä. 6Yaawä Wedén ña yeichöcoomo Madía nnedö wennutoojo cu’nädö aca cönä’döi. 7Cönnennui yaawä iiñedö awa’deenato, dhanwa’cä. Madía cönaiñantäi yaawä camiisha que. Cunummichai yaawä jaaca uduucomo ewöötö aca, yeicho’como ’je’da yeijäcä soto wä’döto’como taca.
Oweeja edai’chännamo wwäiñe amoode wäänejo’jocoomo
8Yäätä Wedén ñano tö’wä cönä’ja’to oweeja edhaamo. Täcöönöcoomo cöneedai’cha’to woi awä, coijai. 9Jadheedä chäwwäiñe cönäänejoi yaawä Cajiichaana amoodedö. Ñanno oweeja edhaamo awoodhecääcäiñe tawaane cönä’döi jooje Cajiichaana niweijodö que. Jooje cönääcatoncaicho. 10Yaawä ñäädä amoode cönä’döaacä chäwwäiñe:
—Määcatoncatäi. Aashichaato wätunnä ecammajä’e dajaane weejä, tameedä soto ta’cwaiñe yeicho’como. 11Eduuwa Adheewanaacaneichomo nennui, Dawí jataacäi’jödö, ñäädä Quidiito, Cajiichaana. 12Edääje mene’ju’ato’de. Änwanno shiichu’cä medantaato’de camiisha que aiñantaajä, jaaca uduucomo ewöötö aca ummichaajä; quee cönä’döaacä amoode chäwwäiñe.
13Jadheedä cönäänejoicho yaawä jooje amoode caju ñancomo; aashicha cöna’deuwa’to Wanaadi jäcä; cönä’döa’to:
14Aashichaato ñäädä Wanaadi, caju ñano.
Nono de’woncomo täncanoode’da weichojo neneeaato’de, ñanno chääjäcäiñe Wanaadi ta’cwaiñe naadö; quee cönä’döa’to.
15Töjonnoiñe ñanno amoode wöta’comjäcä caju ña, oweeja edai’chännamo cönä’döa’to tönwannoje dea:
—Wedén ña cöötätäiye. Queenetantäiye yää Cajiichaana cöwwäiñe necaademe’joichö; quee cönä’döa’to.
16Yaawä dea mma tönwanno cönääma’toicho. Iiña töwä’döa’comjäcä Madía cöneedantoicho yäätä, José mmaja, shiichu’cä mmaja, jaaca uduucomo ewöötö aca ummichaajä. 17Töwwäiñe eneea’jäcä cöneecammajäätöicho ñäädä mude’cä’cä jäcä töwwaiñe ecammajäätö’jödö. 18Tameedä yää etannamo’jödö cönääcatoncaicho yaawä, oweeja edai’chännamo necammajäätödööcomo eta’jäcä töwwäiñe. 19Madía mmaane tameedä yää töwwäädä cönnöaacä; chääjäcä tötö’tajä’e töweiye cönä’jaacä. 20Ñanno oweeja edai’chännamo cönennacaicho yaawä, aashicha töwa’deuwancädäiñe Wanaadi jäcä. Aashicha cöntö’tajä’a’to chääjäcä, töwwäiñe ecammajäätö’jödö nönge ene’jödö weijäcä, eta’jödö weijäcä mmaja.
Jesuuquidiito e’tä’jödö
21Aaduwaawä amoojato anooto yennu’jödö weichö, siicunsidaadoje shiichu’cä cönnöicho. Jesuuquidiitoje cöne’toicho, yaamodeetadö owaajoodä Madía wwä amoode necamma’jödö nönge.
22Töweeconeecato’como anootoi’chädö ncäcäädä, tamoichato’como Moisé waanontä’jödö nönge tödö’jeje, tönwanno mude’cä’cä cönaadoicho yaawä Jeduusadén ña, Cajiichaana Wanaadi wwä ecamma. 23Yää cönnöicho Cajiichaana waanontädö imennaajä nä’döaadö woije: “Tameedä dhanwa awa’deenato wennudu Cajiichaana wwonooje täcamma tödöötäcä’de;” quee imennaajä nä’döaadö woije cönnöicho. 24Saaquidiijiisiyo tödööe mmaja cöntonto dea, Cajiichaana waanontädö wä’dödö woije: “Aacä ädööwo jeiñe mma, aacä wadaamidi nnacoomo’cä jeiñe mma;” quee yä’dödö woije tödööe.
25Yäätä Jeduusadén ña cönä’jaacä dhanwa, Simeón täätö. Ñäädä cönä’jaacä chäänöngato, Wanaadi woije tödöönei. Töwö cönwomo’cacä iisadaaediitacoomo wääwanaacato’como. Epíiditu Santo ’je ñäädä Simeón cönä’jaacä. 26Chäwwä Epíiditu Santo necammadö cönä’jaacä ääma’da yeichojo töwwä Äwaanacaanei eneedö wa’cä, ñäädä Cajiichaana nanontädö. 27Yaawä Simeón cöntämä Wanaadi weichojo taca, Epíiditu Santo nanontädö woije. Yaawä Jesuuquidiito nnejeedö yeenö cönnejooto Wanaadi weichojo taca, waanontänä imennaajä necammadö nönge chääjäcä tödöödö wetä. 28Yaawä ñäädä Simeón shiichu’cä cönannäjöi tänaawä. Aashicha cönä’deuwacä Wanaadi jäcä; cönä’döaacä:
29Täncanoode’da äämajai wa eduuwa, Cajiichaana,
öwö adhaanonö wwä aneecamma’jödö nönge tödö’jödö weijäcä äwwä.
30Eduuwa weneeanä Äwaanacaanei,
31määdhä tameedä soto neneedöcoomoje änne’jodö naadö.
32Töwö na’de Wanaadi dhowaanojöncomo weiyuuducoomoje.
Aashicha yeicho’como nu’a’de ñanno osootoi iisadaaediitacoomo wwäiñe; quee cönä’döaacä Simeón.
33Yuumö, yeenö mmaja aashicha cöntö’tajä’a’to yääje Simeón wä’dö’jödö weijäcä tönnacontoncomo jäcä. 34Yaawä Simeón Wanaadi wwä cöna’deuwöi chääjäcäiñe. Cönä’döaacä yaawä yeenö Madía wwä:
—Edääje wä’dö’se wa äwwä: Määdhä mude’cä’cä na’de jooje iisadaaediitacoomo wejuccato’comooje; dhantai mmaane yaadoncato’comooje na’de. Töwö ta’dumi ñönge na’de; töwä’quiiñeme’jo mma nä’quiiñeme’ja’de. 35Mädääje soto tö’tajäätödööcomo nääne’ju’a’de, chääwaadäiñe. Yää se’ne na’de äwwä, sauda que aweewäjoodö wa’cä; quee cönä’döaacä Simeón Madía wwä.
36Wodi mmaja yäätä cönä’ja’dea, Wanaadi wa’deuwödö ecammanei, Aanaje chäätö. Jaanuweeda nnedö cönä’jaacä, Aseede weichö. No’samje töwö cönä’jaacä jooje. Töwö mude’cäje töweichö dea töiñoque cönä’jaacä aacä amoojato wedu. 37Cönäätöiñocai yaawä. Yää jonnoto’jödöödä töiñoque’da conä’jaacä aacäichea sotooto de’wä aacäichea wedu. Wanaadi weichojo taca töweiye cönä’jaacä, aneiñaja täjäätö’da. Wanaadi wwä tönnöe töweiye cönä’jaacä, ano, coijai’jödöödä, wäänemaanä que, chäwwä wa’deunä que mmaja. 38Yaawä dea mma töwö Aana cönoomomöi yöiñaiñe; aashicha cöna’deuwöi Wanaadi wwä. Yää ’jeje soto wwäiñe cöna’deuwacä ñäädä mude’cä’cä jäcä, ñanno Jeduusadén ñancomo wääwanaacato’como yoomo’nnamo wwäiñe.
Naasade ña José wennaca’jocoomo
39Yaawä tameedä Cajiichaana waanontä’jödö tödöödö’jo José cönennacaicho yaawä Caadideea ña. Töjaatacäiñe cönä’döicho yaawä, Naasade ña. 40Jesuuquidiito nnejeedö cönaatö’nä’acä, cönsejjeta’dea. Wanaadi nutuudu aashichaato chäwwä cönä’jaacä.
Wanaadi weichojo taca Jesuuquidiito wo’nomjo’jödö Jeduusadén ña
41Yuumö, yeenö mmaja, wedu waadäi töötä cönä’ja’to Jeduusadén ña, Weja’dätä’jä anootoi’chädö awä. 42Amoojadooto de’wä aacä wedu Jesuuquidiito weichö tönwanno cöntonto Jeduusadén ña, töweichöcoomo nöngeedä. 43Yaawä comjedensiya wataamea’jäcä, yennacaadawäiñe, Jesuuquidiito nnejeedö cöno’nomjoi Jeduusadén ña, tumö wwaiñe tacaade’da. 44Ñanno yuumö töjimmä jadäiñe iichaatäi anencano’tä’da cöntonto tooni anooto. Yaawä jeene cunuujiya’to töjimmotoncomo döiñaiñe, töjaatawoncomo döiñaiñe mmaja. 45A’que ujiiya’jäcä cönennacaicho dea yaawä Jeduusadén ña mmaja, ujiiye.
46Aaduwaawä anoototo ai cöneedantoicho yaawä Wanaadi weichojo taca, owaanomannamo jadäiñe yaatajiimaajä, ñeecammajäätödööcomo etaajätöödöje, ecamma’jojäätödööcomooje mmaja. 47Tameedä dha’deddu etannamo’jödö cönääwammajoicho shejjedö eneea’jäcä töwwäiñe, ñeccujäätödö eta’jäcä mmaja. 48Töwwäiñe edanta’jäcä yuumö, yeenö mmaja, cönääcatoncaicho. Yeenö cönä’döaacä chäwwä:
—¿Ane’que’nei mädääje ñaa mödööanä, dhanwa? A’que ñaa manuujiyaanä oomo acä. Jooje cone’da ñaa nä’jaanä; quee cönä’döaacä Madía.
49Yaawä Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwäiñe:
—¿Ane’cotoojo cujiiyato? ¿Odhoowanääcäiñe’da ca’ nai Jaaja tadaawaajui tödööneije weichö? quee cönä’döaacä.
50Tönwanno dhowaanäcäiñe’da cönäätai ya’deuwödö.
51Chääjadäiñe Jesuuquidiito cönennacai yaawä Naasade ña. Yoijeiñe töweiye cönä’jaacä. Yeenö chö’taqueejö’da cönä’jaacä tameedä yää jäcä. 52Jesuuquidiito mmaane jooje’cä cönsejjetaacä; cönaatö’nä’a’dea. Wanaadi wacö’je töweiye cönä’jaacä, soto wacö’jeiñe mmaja.
Currently Selected:
DUUCA 2: MCH
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 2014 Reservados todos los derechos
DUUCA 2
2
Jesuuquidiito wennu’jödö
1Yaawä acu’shänä Awuutu tameedä jata weichö wa’cä soto cömme’cu’täja’to, chäätöcoomo tömennä. 2Yää awa’deenato soto ime’cu’tädööcomo cönnöicho Sideeniyo cajiichaanaje yeichö Siidiya ña. 3Tameedä soto cönääma’toicho yaawä töwennu’jocoomo döiña, iiña täätöcoomo imennäjoodö wetä. 4José mmaja cöntännea yaawä Naasade ñanno, Caadideea nono de’wonno. Wedén ña cöntämä, Dawí jata’jödö ña, yää Judheea ñano jataaca, Dawí atö’jödööje töweijäcä. 5Töjiiñamo Madía acä contämä, täätö imennäjo. Töwensu’de Madía cönä’jaacä. 6Yaawä Wedén ña yeichöcoomo Madía nnedö wennutoojo cu’nädö aca cönä’döi. 7Cönnennui yaawä iiñedö awa’deenato, dhanwa’cä. Madía cönaiñantäi yaawä camiisha que. Cunummichai yaawä jaaca uduucomo ewöötö aca, yeicho’como ’je’da yeijäcä soto wä’döto’como taca.
Oweeja edai’chännamo wwäiñe amoode wäänejo’jocoomo
8Yäätä Wedén ñano tö’wä cönä’ja’to oweeja edhaamo. Täcöönöcoomo cöneedai’cha’to woi awä, coijai. 9Jadheedä chäwwäiñe cönäänejoi yaawä Cajiichaana amoodedö. Ñanno oweeja edhaamo awoodhecääcäiñe tawaane cönä’döi jooje Cajiichaana niweijodö que. Jooje cönääcatoncaicho. 10Yaawä ñäädä amoode cönä’döaacä chäwwäiñe:
—Määcatoncatäi. Aashichaato wätunnä ecammajä’e dajaane weejä, tameedä soto ta’cwaiñe yeicho’como. 11Eduuwa Adheewanaacaneichomo nennui, Dawí jataacäi’jödö, ñäädä Quidiito, Cajiichaana. 12Edääje mene’ju’ato’de. Änwanno shiichu’cä medantaato’de camiisha que aiñantaajä, jaaca uduucomo ewöötö aca ummichaajä; quee cönä’döaacä amoode chäwwäiñe.
13Jadheedä cönäänejoicho yaawä jooje amoode caju ñancomo; aashicha cöna’deuwa’to Wanaadi jäcä; cönä’döa’to:
14Aashichaato ñäädä Wanaadi, caju ñano.
Nono de’woncomo täncanoode’da weichojo neneeaato’de, ñanno chääjäcäiñe Wanaadi ta’cwaiñe naadö; quee cönä’döa’to.
15Töjonnoiñe ñanno amoode wöta’comjäcä caju ña, oweeja edai’chännamo cönä’döa’to tönwannoje dea:
—Wedén ña cöötätäiye. Queenetantäiye yää Cajiichaana cöwwäiñe necaademe’joichö; quee cönä’döa’to.
16Yaawä dea mma tönwanno cönääma’toicho. Iiña töwä’döa’comjäcä Madía cöneedantoicho yäätä, José mmaja, shiichu’cä mmaja, jaaca uduucomo ewöötö aca ummichaajä. 17Töwwäiñe eneea’jäcä cöneecammajäätöicho ñäädä mude’cä’cä jäcä töwwaiñe ecammajäätö’jödö. 18Tameedä yää etannamo’jödö cönääcatoncaicho yaawä, oweeja edai’chännamo necammajäätödööcomo eta’jäcä töwwäiñe. 19Madía mmaane tameedä yää töwwäädä cönnöaacä; chääjäcä tötö’tajä’e töweiye cönä’jaacä. 20Ñanno oweeja edai’chännamo cönennacaicho yaawä, aashicha töwa’deuwancädäiñe Wanaadi jäcä. Aashicha cöntö’tajä’a’to chääjäcä, töwwäiñe ecammajäätö’jödö nönge ene’jödö weijäcä, eta’jödö weijäcä mmaja.
Jesuuquidiito e’tä’jödö
21Aaduwaawä amoojato anooto yennu’jödö weichö, siicunsidaadoje shiichu’cä cönnöicho. Jesuuquidiitoje cöne’toicho, yaamodeetadö owaajoodä Madía wwä amoode necamma’jödö nönge.
22Töweeconeecato’como anootoi’chädö ncäcäädä, tamoichato’como Moisé waanontä’jödö nönge tödö’jeje, tönwanno mude’cä’cä cönaadoicho yaawä Jeduusadén ña, Cajiichaana Wanaadi wwä ecamma. 23Yää cönnöicho Cajiichaana waanontädö imennaajä nä’döaadö woije: “Tameedä dhanwa awa’deenato wennudu Cajiichaana wwonooje täcamma tödöötäcä’de;” quee imennaajä nä’döaadö woije cönnöicho. 24Saaquidiijiisiyo tödööe mmaja cöntonto dea, Cajiichaana waanontädö wä’dödö woije: “Aacä ädööwo jeiñe mma, aacä wadaamidi nnacoomo’cä jeiñe mma;” quee yä’dödö woije tödööe.
25Yäätä Jeduusadén ña cönä’jaacä dhanwa, Simeón täätö. Ñäädä cönä’jaacä chäänöngato, Wanaadi woije tödöönei. Töwö cönwomo’cacä iisadaaediitacoomo wääwanaacato’como. Epíiditu Santo ’je ñäädä Simeón cönä’jaacä. 26Chäwwä Epíiditu Santo necammadö cönä’jaacä ääma’da yeichojo töwwä Äwaanacaanei eneedö wa’cä, ñäädä Cajiichaana nanontädö. 27Yaawä Simeón cöntämä Wanaadi weichojo taca, Epíiditu Santo nanontädö woije. Yaawä Jesuuquidiito nnejeedö yeenö cönnejooto Wanaadi weichojo taca, waanontänä imennaajä necammadö nönge chääjäcä tödöödö wetä. 28Yaawä ñäädä Simeón shiichu’cä cönannäjöi tänaawä. Aashicha cönä’deuwacä Wanaadi jäcä; cönä’döaacä:
29Täncanoode’da äämajai wa eduuwa, Cajiichaana,
öwö adhaanonö wwä aneecamma’jödö nönge tödö’jödö weijäcä äwwä.
30Eduuwa weneeanä Äwaanacaanei,
31määdhä tameedä soto neneedöcoomoje änne’jodö naadö.
32Töwö na’de Wanaadi dhowaanojöncomo weiyuuducoomoje.
Aashicha yeicho’como nu’a’de ñanno osootoi iisadaaediitacoomo wwäiñe; quee cönä’döaacä Simeón.
33Yuumö, yeenö mmaja aashicha cöntö’tajä’a’to yääje Simeón wä’dö’jödö weijäcä tönnacontoncomo jäcä. 34Yaawä Simeón Wanaadi wwä cöna’deuwöi chääjäcäiñe. Cönä’döaacä yaawä yeenö Madía wwä:
—Edääje wä’dö’se wa äwwä: Määdhä mude’cä’cä na’de jooje iisadaaediitacoomo wejuccato’comooje; dhantai mmaane yaadoncato’comooje na’de. Töwö ta’dumi ñönge na’de; töwä’quiiñeme’jo mma nä’quiiñeme’ja’de. 35Mädääje soto tö’tajäätödööcomo nääne’ju’a’de, chääwaadäiñe. Yää se’ne na’de äwwä, sauda que aweewäjoodö wa’cä; quee cönä’döaacä Simeón Madía wwä.
36Wodi mmaja yäätä cönä’ja’dea, Wanaadi wa’deuwödö ecammanei, Aanaje chäätö. Jaanuweeda nnedö cönä’jaacä, Aseede weichö. No’samje töwö cönä’jaacä jooje. Töwö mude’cäje töweichö dea töiñoque cönä’jaacä aacä amoojato wedu. 37Cönäätöiñocai yaawä. Yää jonnoto’jödöödä töiñoque’da conä’jaacä aacäichea sotooto de’wä aacäichea wedu. Wanaadi weichojo taca töweiye cönä’jaacä, aneiñaja täjäätö’da. Wanaadi wwä tönnöe töweiye cönä’jaacä, ano, coijai’jödöödä, wäänemaanä que, chäwwä wa’deunä que mmaja. 38Yaawä dea mma töwö Aana cönoomomöi yöiñaiñe; aashicha cöna’deuwöi Wanaadi wwä. Yää ’jeje soto wwäiñe cöna’deuwacä ñäädä mude’cä’cä jäcä, ñanno Jeduusadén ñancomo wääwanaacato’como yoomo’nnamo wwäiñe.
Naasade ña José wennaca’jocoomo
39Yaawä tameedä Cajiichaana waanontä’jödö tödöödö’jo José cönennacaicho yaawä Caadideea ña. Töjaatacäiñe cönä’döicho yaawä, Naasade ña. 40Jesuuquidiito nnejeedö cönaatö’nä’acä, cönsejjeta’dea. Wanaadi nutuudu aashichaato chäwwä cönä’jaacä.
Wanaadi weichojo taca Jesuuquidiito wo’nomjo’jödö Jeduusadén ña
41Yuumö, yeenö mmaja, wedu waadäi töötä cönä’ja’to Jeduusadén ña, Weja’dätä’jä anootoi’chädö awä. 42Amoojadooto de’wä aacä wedu Jesuuquidiito weichö tönwanno cöntonto Jeduusadén ña, töweichöcoomo nöngeedä. 43Yaawä comjedensiya wataamea’jäcä, yennacaadawäiñe, Jesuuquidiito nnejeedö cöno’nomjoi Jeduusadén ña, tumö wwaiñe tacaade’da. 44Ñanno yuumö töjimmä jadäiñe iichaatäi anencano’tä’da cöntonto tooni anooto. Yaawä jeene cunuujiya’to töjimmotoncomo döiñaiñe, töjaatawoncomo döiñaiñe mmaja. 45A’que ujiiya’jäcä cönennacaicho dea yaawä Jeduusadén ña mmaja, ujiiye.
46Aaduwaawä anoototo ai cöneedantoicho yaawä Wanaadi weichojo taca, owaanomannamo jadäiñe yaatajiimaajä, ñeecammajäätödööcomo etaajätöödöje, ecamma’jojäätödööcomooje mmaja. 47Tameedä dha’deddu etannamo’jödö cönääwammajoicho shejjedö eneea’jäcä töwwäiñe, ñeccujäätödö eta’jäcä mmaja. 48Töwwäiñe edanta’jäcä yuumö, yeenö mmaja, cönääcatoncaicho. Yeenö cönä’döaacä chäwwä:
—¿Ane’que’nei mädääje ñaa mödööanä, dhanwa? A’que ñaa manuujiyaanä oomo acä. Jooje cone’da ñaa nä’jaanä; quee cönä’döaacä Madía.
49Yaawä Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwäiñe:
—¿Ane’cotoojo cujiiyato? ¿Odhoowanääcäiñe’da ca’ nai Jaaja tadaawaajui tödööneije weichö? quee cönä’döaacä.
50Tönwanno dhowaanäcäiñe’da cönäätai ya’deuwödö.
51Chääjadäiñe Jesuuquidiito cönennacai yaawä Naasade ña. Yoijeiñe töweiye cönä’jaacä. Yeenö chö’taqueejö’da cönä’jaacä tameedä yää jäcä. 52Jesuuquidiito mmaane jooje’cä cönsejjetaacä; cönaatö’nä’a’dea. Wanaadi wacö’je töweiye cönä’jaacä, soto wacö’jeiñe mmaja.
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 2014 Reservados todos los derechos