San Marcos 9
9
1Wa'nit jä Jesús nyëmxete:
—Xyam ëts nikets jä jayeta juu xyam juukyetep kanem wye'na y'ookta y'ixtap pyaatap ku wye'na jä Kunuukxtee myetset mëët jä kyutujken yaja naaxwin.
Ku jä Jesús ojts tik'kets
(Mt 17.1-13; Lc 9.28-36)
2Tujktek xëë jä ijt nyax, wa'nit jä Jesús nijkx jäm juma tujk jä kopk juu tnikëxmep jä'ye myëëte jä Pedro, jä Santiago jäts jä Juan. Jäm, jä winkujkmta wyeneta, ojts jä Jesús nyajk'tijk'ketse. 3Jäts ojts jä wit tijkets yajkxon y'aja wa'ats poop ojts jyaty we'en i'xun jä jaye ke tpuj jek'am. 4Wa'nit ojts t'ixta jä kukexepa Elías jäts nawye'en jä Moisés, tmëët namyatyeke jä Jesús, 5Wa'nit jä Pedro tnïmye jä Jesús:
—Mits Wintsën, wa'ats oy ku ïïm yaja. Wen ëëts tyajk'oya tuujk jä xoma: tujk mits mjä'ä, tujk yëë Moisés jyaa jäts jatujk yëë Elías jyaa.
6Ojts tsyëketa oy jä y'ixpëjkpata, jäts jä Pedro ka' tyujk nijawene tsoj wyanet. 7Tunjäye ojts jyeya jä winejts juma jääta jäts tyaante winejts akujkm. Jäm winejts akujkm tujk jä kets ojts tmoteta, jäts wya'an: ëts yëë n'unejk juu mëjk ntsejkp: amotenaxta jä kyets y'ayuuk. 8Wats jatye jyaty, ojts tyujk'ixtene juma jääta wyäneta, ka pen tyuuk'ixtene, natyëm jä Jesús jäm tyena.
9Ku jäm tsyoontene kopkëxm, wa'nit jä Jesús nyëmxete jäts ka pen twanetat juu të x'ixta, konem jä Naaxwinete jaye y'unejk wye'na jyuukpëjket jatujk ook. 10We'n ojts tyutsta jä kets ayuuk juu ixte, jäts nyatyukotseta tijäwe tïjp ku we'en wya'an jä Jesús jyuukpëjket jatujk ook. 11Wa'nit tyajktïwete jä Jesús:
—¿Tyëx yëë we'en wya'anta yëë yajk'ixpëjkpa juu tnijawetep jä kutujken jäts Elías jayïp mätsep?
12Wa'nit jä Jesús y'atsew:
—We'n tïwa jä jä Elías jäyip mätsp, jäts jä tyajk'oyekexep nijum. ¿Tyëx jä kets ayuuk we'en wya'an juu japyet ijtp jäts jä Naaxwinete jaye y'unejk mëjk oy tsyatsypaatet jäts nipëna kyatsojket? 13Ëts wamp jäts jä Elías të'jä myets, jäts yëë jayeta tyuunte jä Elías wintsoj tsojkte, tsoj jä kets ayuuk jäp jyapyeta we'en jyatet.
Ku jä Jesús tyajktseek tujk jä watyëjk juu jä ka'oy poj tmëët ijt
(Mt 17.14-20; Lc 9.37-43)
14Ku jä winpïjtene juma jä y'ixpëjkpata tyaante, ojts yajkpaata nimay jä jayeta jäm të nyawiitene, jäts nawye'en jä yajk'ixpëjkpata juu jä kutujken tnijawetep jä mëët nyawintsoyeta. 15Ku ojts t'ixpaata jä Jesús, nijum t'anëjkxete oy xoontejkta atïwa. 16Wa'nit jä Jesús tyajktïïwe:
—¿Ti mits jäja mnatyukotsetep mëët yëëta?
17Wa'nit tujk ojts y'atsew juu jäm wenyetep:
—Mits Wintsën, te ëts nyajkmets jä n'unejk yaja, jä myëët jä ka'oy poj juu uum tyajktanene. 18Jyatyum juma yëë jä ka'opyo pyaatye jäts yajk naxkitaky; jäts y'aeepk pitsem y'aam jyotm, yajkxon jä tyëëts t'akatmujk jäts wenye yajkmëjka. Te ëts njanëjmeta yëë m'ixpëjkpata jäts jä ka'opyo tyajkpitsemtat, jäts ka y'oyxeta.
19Wa'nit jä Jesús y'atsew:
—Tsoj miits m'ixweta kanem xjantsyijaweta. ¿Weenjun xëë ëts miits njak mëët ijtat? ¿Jä winjun miits njak mutënetat? Yajkminta yaja jä watyëjk.
20Wa'nit jä watyëjk tyajknëjkxte juma jä Jesús. Ku ojts jä ka'oy poj t'ixpaaty jä Jesús, wa'nit pyaate jatujk ook jä ka'oy pa'am jä watyëjk, jäts ojts nyaxkitaky naaxkix yajkxon yajkxit'yoy jäts pitsem jä y'aeepk y'aam jyotm. 21Wa'nit jä Jesús tyajktïïwe jä unejktee:
—¿Weenjun juuntan yëë we'en ijt yëë m'unejk?
Jä unejktee y'atsew:
—Namyuutsknem yëë we'en jyaty. 22May'ook yëë jä ka'oy poj yajkjëëntëjka jäts nawye'en në'ë jootm në'ë'tëjka, wintsoj ke y'eejk. We'n, tuune maayen, tumootk ëëts jäts ëëts xputëkat.
23Wa'nit jä Jesús nyëmxe:
—¿Tsoj we'en wya'an pen m'oyxep? Nijum y'oyxekexet pen pën tjantsy jawep.
24Wa'nit jä unejktee ojts mëjk kyets:
—Njaantsy jawep ëts. Putëjk ëts jäts muniyuk jä njaantsy jaawen ijtet.
25Ku ojts t'ixpaaty jä Jesús jäts nimay kujk jä jayeta myujkta, wa'nit t'winku'oje jä ka'oy poj, jäts tnïmye:
—Mits ka'oy poj uum jäts natt, mits nmuketsp jäts pitsemet jäm yëë watyëjk y'aam jyotm jäts nijun'ita mka'ook wimpïjtnet jäm.
26Wa'nit jä ka'oy poj ojts mëjk ya'ax, jäts ojts jä pya'am pyatye jatujk'ook jä watyëjk. Wa'nit ojts pitsem jä ka'oy pyoj jäm watyëjk y'aam y'jootm, we'en tyajktan i'xun eejk ke'ijt, jäts nimay jä jayeta ojts, wya'anta, te tyajk'eejk. 27Wa'nit jä Jesús, jä kyëë'kïx tma'tsy, jäts ojts tyajkputek, wa'nit jä watyëjk ojts pyutejk. 28Jä Jesús tyëke juma tujk jä tëjk, jäts jä y'ixpëjkpatëjkta tyajktïwete ayuts:
—¿Tyëx ëëts xka'ooyxe jäts nyajkpitsemet jä ka'oy poj?
29Wa'nit jä Jesús y'atsowenpijt:
—Yëë ka'oy poj xeja jä yëë maayep jäts pitsemet ku miits mtsapkotstat ijtp.
Ku jä Jesús t'awaane mumätsk ok jä y'ooken
(Mt 17.22-23; Lc 9.43-45)
30Ku jäm tsyoontene jäts nyaxte jäm Galilea ijt jootm. Jä Jesús ka' tsejk jäts nipëna tkanijawat juma jä nyëjkxta, 31Jäm wye'ena tyajk'ixpïjk jää y'ixpëjkpata. Jäts yajknëmeta:
—Jä Naaxwinete jaye y'unejk yajk këë yajkwaamp jäm jä ya'atyëjkta aam kyëmta, jäts tyajk'ooktat; kutuujk xëë nëjkx jyuujkpëjkne jatujk ook.
32Jääta ka' twinmoteta tyëx we'en wya'an jä Jesús, tsejketep jä'äta tsoj tyajktïwetat.
¿Pen jäwe juu tnimëjep?
(Mt 18.1-5; Lc 9.46-48)
33Ku jyetye jäm mëj kajpen këxm juu txëë Cafarnaúm. Ku jäm jyetye tyëjk jootm, wa'nit jä Jesús tyajktïïwe:
—¿Ti miits mnatyukotsetep jäja tujk'tu'aa?
34Amon ojts tyanta, juu jääta wye'na nityukotsetep jä pen jäwe juu tnimëjep nijum jääta. 35Wa'nit jä Jesús ojts tsyin'oya, jäts tyaxmiin jä nimajkmätsk jä y'ixpëjkpata jäts tnïmye:
—Pen pën tsojkp jäts ijtet juu tnimëjap, jäwe oy ku jä nyajk'ijtet kumujtsk, jäts nijum t'tuunat.
36Wa'nit tujk jä pijk unejk tpïm jä y'akujkta, jäts ojts tsäänejk jä pijk unejk wa'nit yajknïmyete:
37—Pen pën tkupëjkp ëts xëëkëx tujk jä pijk unejk we'en i'xun yëë xyaja, ëts jäwe xkupëjkp; jäts pen pën ëts xkupëjkp, ka ëts jäyap xkupëjkp, nawye'en jä tkupïjk juu ëts xkäxp.
Pen pën ïïm xkatsuxpëkem, ïïmëët jä ijta
(Mt 10.42; Lc 9.49-50)
38Jä Juan tnïmye:
—Mits yajk'ixpëjkpa, te ëëts n'ix tujk jä jaye juu tyajkpitsem jä ka'oy poj mits mxëëkex, të ëëts njää'nïma jäts ka' we'en jyatkat, ka ïïm mëëta jääta.
39Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—Ka' miits xkayajkjata, pen pën tyajknikäxp ëts xëëkëx jä nimëjen ka y'oya jäts wintsoj ëts xpakotset ka'oy. 40Pen pën ïïm xkatsuxpëkem, ïïmëët jä ijta. 41Pen pën miits mooyep jyatum tujk aa'uken jä në'ë paaty ku miits jä Cristo xtuneta, tïwa ëts nwya'an yajkmoep jä mjuuyen.
Jä kutsëëka ku ntoken paatmet
(Mt 18.6-9; Lc 17.1-2)
42Pen pën tyajktoken paatp yëë pijk'unejkta juu ëts jä nkets n'ayuuk tjantsyajawa, jä oy ku jä jaye yojktep jä mëj jëtsen tsaa yajktumutsuu'mat jäts yajknë'ëyuupat. 43Ku jä mkëë myajk token paatye, kispuxe; jä oy ku mtëjkat kë'ëtujk jäm juma jä juukyen xëëma këxm ijt waan, 44katy mtëjka jäm jëënjootm mäjtsk jä mkëë xmëëta, juma jëën ka y'oya tsoj piitset. 45Jäts ku jä mtëjk myajktojken paatye, kispuxe yëë; jä oy ku mtëjkat jäm juma jä juukyen ijtwan xëëma këxm tëjktujk, jäts katy mtëjka jëm jëënjootm mäjtsk jä mtëjk xmëëta. 46Juma jä tënejk ka' y'eejk jäts jä jëën nijun'ijta kya pi'tset. 47Jäts ku yëë win pen myajk token paatep, yajkpitsëme yëë; jä oy ku mtëjkat wintujk jäm juma jä Kunuukxtee kyutujken, jäts katy mtëjka jäm jëën jootm mäjtsk jä wiin xmëëta, 48juma jä jaye tyënekat nika y'ookta jä tënet jäts nawye'en jä jëën ka y'oya tsoj piitset.
49Nijum jä jayeta jyëën tëëts wa'any. 50Ku jä kaan oy; ku kyo'ook tam'tsene, ¿tsoj miits xtunta jäts jatujk'ook y'oyenet? Nyajk'oyeta miitsta i'xun jä oy kaan jäts mjuukyetat oy tsuj mëët jä mujuuktëjkta.
Currently Selected:
San Marcos 9: JKAYUUK
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
