Barukin kirja 4
4
1Viisaus on Jumalan käskyjen kirja,
laki, joka on voimassa ikuisesti.
Kaikki, jotka seuraavat viisautta, saavat elää,
mutta ne, jotka sen hylkäävät, ovat kuoleman omat.
2Käänny, Jaakob, tartu viisauteen,
kulje kohti valoa, joka siitä loistaa.
3Älä anna toiselle kunniaasi,
älä kalleintasi vieraalle kansalle.
4Hyvä on meidän osamme, Israel,
sillä me tiedämme, mitä Jumala tahtoo.
Jerusalem valittaa kohtaloaan
5Rohkeutta, maanmieheni! Teissä säilyy Israelin nimi ja maine. 6Teidät on myyty vieraille kansoille, mutta ei tuhottaviksi. Teidät annettiin vihollisen valtaan, koska olitte vihastuttaneet Jumalan. 7Te suututitte hänet, joka on teidät luonut, kun uhrasitte pahoille hengille ettekä hänelle. 8Te unohditte ikiaikojen Jumalan, joka on teidät ravinnut, ja teitte murheelliseksi myös Jerusalemin, kasvattajanne. 9Se näki, kuinka Jumalan viha iski teihin, ja se sanoi näin:
– Kuulkaa, Siionin naapurit!
Jumala on pannut kannettavakseni suuren murheen.
10Minä näin, kuinka ikiaikojen Jumala
tuomitsi poikani ja tyttäreni vankeuteen.
11Riemuiten minä heidät kasvatin,
itkien ja valittaen lähetin pois.
12Nyt olen leski, lapseni menettänyt,
eikä siitä pidä kenenkään iloita.
Minä jäin yksin lasteni syntien tähden.
He eivät pitäneet kiinni Jumalan laista
13eivätkä totelleet hänen säännöksiään,
he eivät kulkeneet Jumalan käskyjen teitä
eivätkä astuneet sen opetuksen polkuja,
jotka hänen vanhurskautensa viitoittaa.
14Tulkaa, Siionin naapurit!
Tulkaa suremaan vankeutta,
johon Ikiaikainen tuomitsi poikani ja tyttäreni.
15 #
5. Moos. 28:49–53
Hän lähetti heitä vastaan kaukaisen kansan,
outoa kieltä puhuvan raakalaiskansan,
joka ei kunnioittanut vanhusta eikä säälinyt lasta.
16He veivät leskeltä hänen rakkaat poikansa,
riistivät yksinäiseltä hänen tyttärensä.
17Kuinka minä voisin auttaa teitä?
18 #
Hoos. 6:1
Hän, joka saattoi teidät kurjuuteen,
myös vapauttaa teidät vihollisen käsistä.
19Lähtekää pois, lapseni, tulkaa tänne!
Minä olen jäänyt yksin.
20Olen riisunut yltäni rauhan viitan
ja verhoutunut rukoilijan säkkikankaaseen,
ja niin kauan kuin elän
huudan avuksi ikiaikojen Jumalaa.
Jerusalem rohkaisee lapsiaan
21– Rohkeutta, lapseni!
Huutakaa avuksi Jumalaa,
niin hän vapauttaa teidät vihollisen vallasta,
tuo pois vieraiden herruudesta.
22Minä panen toivoni ikiaikojen Jumalaan,
hän pelastaa teidät,
minä iloitsen jo siitä armosta,
jota teille kohta osoittaa
Pyhä, Ikiaikainen, teidän pelastajanne.
23Itkien ja surren minä erosin teistä,
mutta Jumala tuo teidät takaisin
ja meille koittaa ikuinen ilon ja riemun aika.
24 #
Jes. 60:1,2 Siionin naapurit näkivät,
kuinka teidät vietiin vankeuteen,
mutta pian he myös näkevät,
kuinka Jumala pelastaa teidät,
kuinka Ikiaikainen tulee avuksenne
suuressa loistossaan ja kirkkaudessaan.
25Kärsivällisyyttä, lapseni!
Jumalan viha on kohdannut teitä.
Vihollisesi on vainonnut sinua,
mutta pian sinä näet hänen kärsivän tappion
ja saat laskea jalkasi hänen niskalleen.
26Lapsiparkani joutuivat kivisille teille,
vihollinen vei heidät pois
kuin ryöstämänsä lammaslauman.
27Pysykää rohkeina, lapseni,
ja huutakaa avuksenne Jumalaa.
Hän tämän kaiken sai aikaan,
mutta hän myös muistaa teidät.
28Teidän mielenne harhautui pois Jumalasta –
kääntykää siis! Etsikää häntä
kymmenen kertaa innokkaammin kuin ennen.
29Hän, joka toi teille onnettomuudet,
hän tuo myös pelastuksen ja ikuisen riemun.
Katso, lapsesi tulevat!
30 #
Jes. 43:1
Rohkeutta, Jerusalem! Hän, joka antoi sinulle nimen, antaa myös lohdun. 31#Ps. 137:7Kelvottomia ne, jotka piinasivat sinua ja iloitsivat, kun kaaduit! 32Kelvottomia ne kaupungit, joissa lapsesi joutuivat raatamaan, kelvoton se kaupunki, joka otti orjikseen poikasi! 33#Jes. 13:19–22; Jer. 50:12,13Se iloitsi, kun sinä kaaduit, se riemuitsi, kun sinä kukistuit, mutta yhtä lailla joutuu sekin suremaan autiuttaan. 34Minä riistän tuolta kaupungilta väenpaljouden, minä vaiennan sen riemun ja muutan sen mahtailun murheeksi. 35#Ilm. 18:2Ikiaikainen korventaa sitä tulellaan kauan, ja vielä pitkään sen rauniot ovat pahojen henkien asuinsija.
36Kohota katseesi itään, Jerusalem! Jumala tuo eteesi riemukkaan näyn. 37#Jes. 43:5,6, 60:3–11; Matt. 8:11Lapsesi, joista jouduit luopumaan, ovat kokoontuneet yhteen idästä ja lännestä, he tulevat Pyhän kutsua seuraten ja iloitsevat Jumalan kirkkaudesta.
Currently Selected:
Barukin kirja 4: FB92
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007