Kreikkalainen Esterin kirja Johdanto
Johdanto
Noin vuonna 100 eKr. laadittu kreikankielinen Esterin kirja on enimmältä osin käännös Raamatun kanonisiin kirjoihin kuuluvasta heprealaisesta Esterin kirjasta, joka on kirjoitettu persialaiskauden jälkeen noin 300–100 eKr.
Alkuperäisen tekstin tavoin Kreikkalaisen Esterin kirjan runkona on kolme tarinaa, jotka on jossain vaiheessa punottu yhtenäiseksi kertomukseksi. Niin sanotussa Vasti-kertomuksessa kuningatar Vasti (Astin) uhmaa kuningas Artakserksestä ja kieltäytyy näyttäytymästä hovin vieraille. Hänen paikkansa saa kaunis juutalaisnainen Ester. Kirjan toinen kertomus, Esterin historia, kuvaa uuden kuningattaren nousua ja vaikeaa asemaa toisuskoisen kuninkaan vaimona ja samalla juutalaisyhteisön jäsenenä.
Kolmas kertomus keskittyy Esterin kasvatusisään Mordokaihin, joka saa merkittävän aseman hovissa. Katala hovimies Haman pyrkii tuhoamaan sekä Mordokain että muut valtakunnan juutalaiset, mutta Mordokai saa kuninkaan puolelleen. Ester ja Mordokai kumoavat kuninkaan jo antaman tuhoamiskäskyn, kuningas hirtättää Hamanin ja hänen poikansa, ja juutalaiset saavat luvan tappaa kaikki vastustajansa. Samalla Ester ja Mordokai antavat määräyksen purim-juhlasta, jota tulee vuosittain viettää tämän voiton muistoksi. Purim on yhä juutalaisten tärkeä juhla.
Tarina kytkeytyy löyhästi 486–465 eKr. hallinneen Artakserkseen eli Kserkseen aikaan, jolloin juutalaisia oli pakkosiirtolaisuuden jäljiltä eri puolilla Persian valtakuntaa. Kirjoittaja on ollut perillä persialaishovista ja Susan kaupungista, mutta kerronta on historiallisesti hyvin suurpiirteistä. Seikkailumainen tapahtumasarja johdattaa kirjan loppuun, jossa juutalaisten ahdistus muuttuu voitonriemuksi.
Heprealainen Esterin kirja antoi toivoa diasporassa eli hajaannuksessa eläville juutalaisille, mutta siinä oli myös arveluttavia piirteitä. Kirjan tapahtumat saattoi tulkita niin, että juutalaiset eivät sopeutuneet persialaisyhteiskuntaan. Uskonnollisesti oli ongelmallista, että kirjassa ei suoraan puhuttu Jumalasta. Lisäksi juutalaisia vaivasi se, että kirjan sankarittaren elämäntapa ei käynyt yksiin Raamatun edellyttämän hurskauden kanssa.
Esterin kirjan kreikankieliseen käännökseen laadittiinkin lisäyksiä, jotka vahvistavat kirjan uskonnollista sävyä. Suurin osa niistä on syntynyt diasporassa eläneiden juutalaisten keskuudessa. Lisäykset on sijoitettu kuutena, yleisesti kirjaimin A–F merkittynä osana muun tekstin lomaan.
Kirjan johdannoksi sijoitettu lisäys A kertoo Mordokain unesta ja on luonteeltaan lähellä Danielin kirjan näkyjä. B-lisäys sisältää käskykirjeen, jossa Artakserkses määrää juutalaiset tuhottavaksi. Lisäyksessä C Mordokai rukoilee Jumalaa Israelin kansan puolesta, lisäyksessä D Ester astuu kuninkaan eteen. E-lisäyksessä kuningas antaa uuden käskykirjeen, jolla hän peruuttaa määräyksensä juutalaisten tuhoamisesta, ja kirjan päättää lisäys F, jossa selitetään Mordokain uni ja mainitaan lyhyesti purim-juhlaa koskevan kirjeen kääntämisestä.
Näin tarina on saanut kehykset Mordokain unesta ja sen tulkinnasta sekä lisäjaksoja, jotka korostavat kirjan tapahtumien uskonnollista merkitystä. Jumala ei hylkää omaa kansaansa vaan varjelee sitä, ja toisaalta juutalaiset voivat vainojen aikana itsekin tehdä paljon kansansa pelastamiseksi.
Currently Selected:
Kreikkalainen Esterin kirja Johdanto: FB92
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007