Sirakin kirja 38
38
Lääkärin ammatista
1Kunnioita lääkäriä – hän on tarpeen,
ja myös hänet on Herra luonut.
2Parantajantaito tulee Korkeimmalta,
ja kuninkaalta lääkäri saa palkkion.
3 #
Sananl. 22:29
Tietojensa tähden lääkäri on arvostettu,
ruhtinaatkin ihailevat häntä.
4Herra on pannut maan kasvamaan rohdoskasveja,
eikä järkevä mies väheksy niitä.
5 #
2. Moos. 15:23–26
Eikö veden maku parantunut puunoksasta,
jotta Herran voima tulisi tunnetuksi?
6Hän on antanut ihmisille ymmärrystä,
jotta toisi julki kunniansa ihmeellisillä lahjoillaan.
7Niillä hän parantaa, niillä lievittää kipua,
8niistä tekee voiteensekoittaja salvan.
Näin jatkuu Herran työ,
häneltä tulee maan päälle terveys ja hyvinvointi.
9 #
Jaak. 5:14,15 Jos sairastut, poikani, älä vähättele asiaa
vaan rukoile Herraa: hän parantaa sinut.
10 #
Ps. 51:3,4,12 Pysy erossa vääryydestä, pidä kätesi kurissa
ja puhdista sydämesi kaikista synneistä.
11Uhraa tuoksuva uhri, anna parhaista jauhoista muistutusuhri,
niin runsas uhrilahja kuin suinkin voit#38:11 Käännös »kuin suinkin voit» seuraa heprealaista tekstiä. Septuagintassa on »kuin sinua ei olisi»..
12Anna silti myös lääkärille sijansa,
sillä hänetkin on Herra luonut.
Älköön hän poistuko viereltäsi, sillä hänkin on tarpeen.
13On aikoja, jolloin paraneminen on lääkärien käsissä,
14sillä hekin rukoilevat Herraa,
pyytävät, että hän auttaisi lievittämään tuskia
ja parantamaan sairaan, pelastamaan ihmishengen.
15Se, joka tekee syntiä Luojaansa vastaan,
joutukoon lääkärin käsiin!#38:15 Heprealaisessa tekstissä jae kuuluu: »Luojaansa vastaan tekee syntiä se, joka asettuu lääkäriä vastaan.»
Surulla on aikansa
16 #
Sir. 22:11,12; 1. Moos. 50:10; Judit 16:24 Virratkoot kyyneleesi, poikani, kun suret vainajaa.
Valita suurta menetystäsi, viritä kuolinvirsi
ja vie hänet hautaan niin kuin kuolleet kuuluu viedä.
Älä lyö laimin hänen hautaamistaan.
17Itke katkerasti, valita kiihkeästi
ja toimita valittajaiset, jotka ovat hänen arvoisensa
ja kestävät päivän tai kaksi, ettei tulisi puheita.
Sitten tyynny murheestasi.
18 #
Sir. 30:21–23
Murhe voi olla kuolemaksi,
sydämen kärsimys vie voimat.
19Ahdingossa on murhe mukana,
köyhän elämä on sydämelle kirous.
20Älä jätä sydäntäsi murheen valtaan,
lakkaa suremasta ja muista omaa loppuasi.
21 #
2. Sam. 12:22,23; Job 7:9,10, 14:10–12; Viis. 2:5 Älä unohda tätä: ei kuollut palaa
etkä sinä häntä auta. Itsellesi vain teet vahinkoa.
22Muista hänen osaansa. Se on sinunkin osasi:
»Eilen minä, tänään sinä.»
23Kun kuollut on saanut levon, levätköön hänen muistonsakin.
Tyynny siis, kun hänen henkensä on poissa.
Viisauden opettaminen ja ruumiillinen työ
24Lainopettajan viisaus vaatii sopivasti joutilasta aikaa,
ja viisaaksi voi tulla, jos ei joudu rasittamaan itseään työllä.
25Kuinka viisastuisi se, joka ohjaa auraa,
se, joka ylpeilee terävästä piikkikepistään,
ohjailee härkiä ja uurastaa niiden kanssa
ja puhuu vain sonnimullikoista?
26Hän pohtii vain peltonsa kyntämistä,
valvoo miettien, mistä saisi vasikoille rehua.
27Samoin tekee käsityöläinen tai mestari,
joka työskentelee yötä päivää,
se, joka kaivertaa sinettisormuksia
ja kaiken aikaa miettii uusia koristeita,
hioo työtään mallin näköiseksi
ja valvoo öitä, että saisi sen valmiiksi.
28Samoin tekee seppä, joka istuu alasimen ääressä
ja katsoo tarkkaan rautaa, jota takoo.
Tuli ja savu piinaavat hänen ruumistaan,
kun hän raataa kuuman ahjon ääressä.
Vasaran pauke tunkee hänen korviinsa,
silmä tarkkana hän katsoo taoksen malliin.
Hänen mielessään on vain töiden valmistuminen,
yökaudet hän pohtii, miten ne viimeistelisi.
29Samoin tekee savenvalaja, joka istuu pyöränsä ääressä
ja antaa sille jaloillaan vauhtia.
Työ askarruttaa jatkuvasti hänen mieltään,
sillä astioita on tehtävä sovittu määrä.
30Hän muovaa savea käsillään
ja notkistaa sen jaloillaan.
Hän miettii vain, koska saa lasituksen valmiiksi,
vahtii yötä myöten, koska uunin voi tyhjentää.
31Kaikki nuo miehet luottavat omiin käsiinsä,
ja kukin heistä on taitava omassa työssään.
32Ilman heitä ei rakennettaisi kaupunkeja,
ei asuttaisi niissä eikä kuljettaisi ympäriinsä.
Mutta kaupungin neuvostoon heitä ei kutsuta,
33eivätkä he kunnostaudu kansankokouksessa.
Tuomarin istuimelle he eivät nouse,
ei heistä ole ymmärtämään oikeuden säännöksiä.
Heiltä puuttuu oppineisuutta ja arvostelukykyä,
viisaat mietteet eivät ole heitä varten.
34Silti hekin tukevat luomakunnan ikuista järjestystä,
oman työnsä taitajina he ovat aina tarpeen.
Toisin on sen laita, joka omistautuu Korkeimman laille
ja keskittyy ajattelemaan sitä.
Currently Selected:
Sirakin kirja 38: FB92
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007