Tobitin kirja 1
1
1Tämä on kertomus Tobitista, Tobielin pojasta. Hänen isänsä isä oli Hananiel, tämän Aduel, tämän Gabael, tämän Rafael ja tämän Raguel. Tobit oli Jahseelin jälkeläinen ja kuului Naftalin heimoon. 2Assyrian kuninkaan Salmanassarin#1:2 Naftalin heimon vei Assyriaan 2. Kun. 15:29:n mukaan Tiglatpileser III. Hänen poikansa Salmanassar V vei kuitenkin koko Palestiinasta enemmän väkeä pakkosiirtolaisuuteen. aikana hänet oli viety pakkosiirtolaisuuteen Tisbestä, joka sijaitsee Galilean ylängöllä Hasorin yläpuolella, etelään Naftalin Kedesistä ja länteen vievän tien toisella puolen, Peorin pohjoispuolella.
Tobitin hurskaus
3Minä, Tobit, olen kulkenut totuuden tietä ja noudattanut oikeudenmukaisuutta koko elämäni ajan. Uskollisesti olen avustanut sukulaisiani ja maanmiehiäni, jotka yhdessä minun kanssani tuotiin pakkosiirtolaisuuteen tänne Niniveen, Assyrian maahan.
4Nuoruusvuosinani, kun asuin kotiseudullani Israelissa, koko esi-isäni Naftalin heimo oli hylännyt isämme Daavidin kuningashuoneen ja Jerusalemin, joka kaikista Israelin heimojen kaupungeista oli valittu yhteiseksi uhripaikaksi ja jonka temppeli, Jumalan asuinsija, oli rakennettu ja pyhitetty kaikkia tulevia sukupolvia varten. 5#1. Kun. 12:28,29 Koko minun sukuni ja koko esi-isäni Naftalin heimo uhrasivat sonnipatsaalle#1:5 Sonnipatsas oli Baalin kulttikuva., jonka Israelin kuningas Jerobeam oli teettänyt Daniin; jokaisella Galilean vuorella oli uhripaikka. 6#4. Moos. 18:12; 3. Moos. 27:32; 5. Moos. 18:4Ainoastaan minä menin kerta kerran jälkeen juhlien aikaan Jerusalemiin, niin kuin koko Israelin tuli kirjoitusten ikuisen määräyksen mukaan tehdä.
Menin mielelläni Jerusalemiin, ja mukanani vein parhaan osan uudesta sadosta, karjan esikoiset ja kymmenykset ja lampaista ensimmäiseksi kerityt villat. 7Kaiken tämän annoin uhripalveluksia toimittaville papeille, Aaronin jälkeläisille. Jerusalemin temppelissä palveleville leeviläisille annoin vielä kymmenykset viljasta, viinistä ja oliiviöljystä sekä granaattiomenoista, viikunoista ja muista hedelmistä. Toiset kymmenykset minä kuuden vuoden ajan#1:7 Joka seitsemäs vuosi oli sapattivuosi, jona pellot olivat kesannolla. Ks. 3. Moos. 25:1–7, 5. Moos. 14:24–26. aina myin, ja saamani rahat jaoin joka vuosi Jerusalemissa. 8#5. Moos. 14:28, 16:16Annoin ne orvoille, leskille ja muukalaisille, jotka asuivat kansamme keskuudessa. Joka kolmas vuosi vein heille vielä kolmannet kymmenykset, ja yhdessä heidän kanssaan nautin niistä valmistetun aterian niin kuin Mooseksen laissa käsketään ja niin kuin isoisäni Hananielin äiti Debora oli opettanut. Isäni oli näet kuollut, ja minä olin jäänyt orvoksi.
9Mieheksi vartuttuani otin vaimon, joka oli omaa sukuani. Hän synnytti minulle pojan, ja minä annoin pojalle nimen Tobia.
10 #
Dan. 1:8
Sen jälkeen kun minut oli vangittu ja tuotu Assyriaan, päädyin Niniveen. Kaikki sukulaiseni ja maanmieheni söivät samaa ruokaa kuin pakanat, 11mutta minä varoin syömästä pakanoiden ruokaa. 12Olin koko sielustani uskollinen Jumalalleni, 13ja niinpä Korkein antoi minun päästä Salmanassarin suosioon ja hyvään asemaan. Sain tehtäväkseni ostaa kaiken, mitä kuningas tarvitsi. 14Niin kauan kuin hän eli, kävin myös Meediassa tekemässä hankintoja. Siellä jätin Gabaelin, Gabrin veljen, säilytettäväksi rahapusseja, joissa oli kymmenen talenttia#1:14 Talentti oli suuri painoyksikkö, 35–40 kiloa. Ks. myös 4:20. hopeaa. 15Mutta kun Salmanassar kuoli ja kuninkuus siirtyi hänen pojalleen Sanheribille,#1:15 Todellisuudessa kuninkuus siirtyi ensin Sargon II:lle, vasta sitten Sanheribille. Meedian tiet kävivät turvattomiksi enkä kyennyt enää matkustamaan sinne.
16Jo Salmanassarin eläessä minä avustin monin tavoin sukulaisiani ja maanmiehiäni. 17Annoin ruokaa nälkäisille ja vaatteita alastomille, ja jos näin jonkun kansastani makaavan kuolleena, Niniven kaupunginmuurin ulkopuolelle heitettynä, hautasin hänet. 18#2. Kun. 19:35,36Minä hautasin niitäkin, jotka Sanherib oli tapattanut jouduttuaan perääntymään Juudeasta. Taivaan kuningas langetti hänelle tuomion, koska hän oli noussut julkeasti Jumalaa vastaan. Tästä syystä hän raivoissaan tappoi monia israelilaisia. Vein ruumiit salaa pois ja hautasin ne, eivätkä Sanheribin lähettämät miehet löytäneet niitä.
19Eräs niniveläinen meni kuitenkin kuninkaan puheille ja paljasti, että minä hautasin kuolleita. Silloin minä piilouduin. Kun sitten sain tietää, että kuningas minusta kuultuaan oli pannut tappajat jäljilleni, minä pelästyin ja lähdin pakoon. 20Minulta riistettiin koko omaisuuteni – mitään ei jätetty jäljelle, kaikki vietiin kuninkaan aarrekammioon. Ainoastaan vaimoni Hanna ja poikani Tobia säästyivät.
21 #
2. Kun. 19:37; Jes. 37:38 Mutta ennen kuin oli kulunut neljäkymmentä päivää, kaksi Sanheribin poikaa tappoi isänsä ja pakeni Araratin vuorille. Sanheribia seurasi kuninkaana hänen poikansa Asarhaddon. Tämä asetti Ahikarin, veljeni Anaelin pojan, johtamaan koko valtakunnan taloutta ja valvomaan sen hallintoa.#1:21 Persialaisajalta, noin vuodelta 500 eKr., peräisin olevassa arameankielisessä Ahikarin tarinassa Ahikar on »koko Assyrian viisas ja taitava kirjuri ja neuvonantaja sekä Assyrian kuninkaan Sanheribin sinetinvartija». Ks. myös 14:10. 22Silloin Ahikar puhui minun puolestani, ja saatoin palata Niniveen. Jo siihen aikaan, kun Sanherib hallitsi Assyriaa, Ahikar oli ollut ylin juomanlaskija ja sinetinvartija sekä verohallinnon ja muun valtiontalouden johtaja, ja Asarhaddon asetti hänet uudelleen näihin virkoihin. Hän oli minulle läheistä sukua, veljenpoikani.
Currently Selected:
Tobitin kirja 1: FB92
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007