YouVersion Logo
Search Icon

Iivan 15

15
Viinumuarjupuun oksat
1«Minä olen tozi viinumuarjupuu, a minun Tuatto on viinumuarjupuun kazvattai. 2Häi harvendau minus kai oksat, kudamih ei kazva muarjua, da joga oksas, kudamah kazvau muarjua, Häi leikkuau liijat bokkuoksat, anna kazvau vie enämbi muarjua. 3Työ jo oletto puhtahat, ku se sana, kudaman olen sanonuh teile, on puhtastannuh teidy. 4Pyzykkiä minus, i sit minä pyzyn teis. Eihäi oksu voi kazvattua muarjua, ku se ei olle kiini puus, mugai työ etto voi luadie nimidä, ku etto pyzyne minus.
5Minä olen viinumuarjupuu, työ oletto oksat. Se, ken pyzyy minus da kes minä pyzyn, kazvattau äijän muarjua. Minuttah työ etto voi luadie nimidä. 6Se, ken ei pyzy minus, on ku katkennuh oksu: se lykätäh iäre, i se kuivau. Kuivat oksat kerätäh da lykätäh tuleh, i net paletah.
7Ku työ pyzynettö minus, a minun sanat pyzytänneh teis, pakikkua midä vai tahtotto, sen työ suatto. 8Sih luaduh tulou nägevih minun Tuatan taivahalline valgei, ku kazvatatto äijän muarjua i nenga ozutatto: työ oletto minun opastujat. 9Kui Tuatto on suvainnuh minuu, mugai minä olen suvainnuh teidy. Pyzykkiä minun suvaičukses. 10Ku noudanetto minun käskylöi, työ pyzyttö minun suvaičukses, kui minä novvin Tuatan käskylöi da pyzyin Hänen suvaičukses.
11Sanelin teile tämän, ku teis olis minun ilo da teijän ilo tulis tävvekse. 12Minun käsky on moine: suvaikkua toine tostu, kui minä suvaičen teidy. 13Ei ole suurembua suvaičustu, ku andua oma hengi dovariššoin puoles. 14Työ oletto minun dovarišat, ku luajitto sen, midä käsken luadie. 15En sano teidy enämbi käskyläzikse, ku käskyläine ei tiijä ižändän mielii. Minä kučun teidy dovarišoikse, olenhäi andanuh teile tiediä kai, midä Tuatas olen kuulluh. 16Etto työ minuu vallinnuh, a minä valličin teidy, i minun tahto on se, ku työ menizittö da kazvattazitto muarjua, sidä muarjua, kudai säilyy. Ku muga ruadanetto, Tuatto andau teile kaiken, midä minun nimes Hänel pakičetto. 17Tämän käskyn minä annan teile: suvaikkua toine tostu.»
Muailmu vihuau Iisusan noudajii
18«Ku muailmu vihannou teidy, mustakkua – enne teidy se vihai minuu. 19Ku työ kuuluzitto täh muailmah, muailmu suvaiččis teidy kui omii. No työ etto kuulu muailmah, ku muailmaspäi minä olen teidy vallinnuh omikse, i sendäh muailmu vihuau teidy.
20Mustakkua, midä sanoin teile: ei käskyläine ole suurembi omua ižändiä. Ku minuu polgiettih, polgietah teidygi. Ku liennou kuultu minun sanat, kuultah teijängi sanat. 21Kai tämä luajitah rahvas teile minun nimen täh, ku hyö ei tundieta Händy, kudai työndi minuu. 22Ku minä en tullus da paissus heile, hyö ei oldas viärät, no nygöi heil on jygei piästä oigiekse omis riähkis. 23Se, ken vihuau minuu, vihuau minun Tuattuagi. 24Ku en luadinus heijän keskes ruadoloi, kudamii niken toine ei luadinuh, sit hyö ei oldas viärät riähkis. No nygöi hyö nähtih minun ruavot i vihatah minuu dai minun Tuattua. 25Nenga pidi roijakseh, anna stuanihes heijän Zakonah kirjutettu sana: ‘Hyö tyhjiä Minuu vihattih.’
26Työ suatto Puolistajan, minä työnnän Hänen Tuatan luopäi. Häi, Toven Hengi, lähtöy Tuatan luopäi da sanou toven minuh näh. 27Työgi sanotto toven minuh näh, olettohäi alguu myö olluh minunke.»

Currently Selected:

Iivan 15: LIVVI

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in