Matvei 19
19
IISUSAN MATK JERUSALIMHA 19-20
Naimiženmurendusen da naimatomiden polhe
(Mark. 10:1-12)
1Konz Iisus oli lopnu nene paginad, hän läksi Galilejaspäi i tuli Jordanjogen tošt randadme Judejaha. 2Hänenke astui sur՚ rahvazkogo, i Iisus tegi heid tervhikš sigä.
3Hänennoks tuliba erased farisejad, kudambad tahtoiba kodvda händast i küzuiba: «Voib-ik mužik erigata ičeze akaspäi hot՚ miččes taht azjas?» 4Hän sanui heile: «Et-ik olgoi lugenuded, miše Tegii jo ezmässai tegi mehen mužikaks i naižeks?» 5I sid՚ hän sanui edemba: «Sen täht mužik jätab ičeze tatan i maman i tartub ičeze akaha, i muga hö kaks՚ tegesoiš ühteks hibjaks. 6Sid՚ hö jo ei olgoi kaks՚, hö oma üks՚. Ka midä Jumal om ühtenzoitnu, sidä algha mez՚ erigoitkakoi.»
7Farisejad küzuiba hänel: «Mikš sid՚ Moisei om sanunu, miše mužik voib tacta ičeze akan, ku andab hänele erigoituzbumagan?» 8Hän sanui: «Moisei andoi teile tehta muga, sikš ku tö olet mugoižed kovasüdäimeližed. No ezmässai muga ei olend. 9Minä sanun teile: ken tacib ičeze akan hot՚ miččen-ni azjan täht, no ei vedelusen täht, i naib toižel, ka hän magadab verhan akanke. A se-ki, ken naib tactud akal, mugažo magadab verhan akanke.»
10Openikad sanuiba: «Ku naimine om mugoine azj, ka paremb om ei naida-ki.» 11No hän sanui heile: «Midä minä sanuin, ei kožu kaikile, vaiše nenile, kudambile mugoine oza om anttud. 12Ved՚ om ningoižid mehid, kudambad ei voigoi naida: erased jo maman vacaspäi, toižid mugomikš oma tehnuded toižed mehed, i toižed taivhan valdkundan täht iče tahtoiba olda naimatomin. Ken voib muga tehta, sid՚ tehkaha.»
Iisus paneb käded lapsiden päle
(Mark. 10:13-16; Luk. 18:15-17)
13Iisusannoks todihe lapsid, miše hän paniži käded heiden päle i loičiži. Openikad lajiškanziba tojid, 14no Iisus sanui: «Antkat lapsile olda, algat telustagoi tulda minunnoks. Heiden vuiččed päzuba taivhan valdkundaha.» 15Hän pani ičeze käded heiden päle. Sid՚ hän läksi sigäpäi.
Voib-ik elokaz sada igähižen elon?
(Mark. 10:17-27; Luk. 18:18-27)
16Eraz mez՚ tuli küzumaha Iisusal: «Hüvä opendai, midä hüväd minei tarbiž tehta, miše saižin igähižen elon?» 17Iisus sanui hänele: «Mikš sanud mindai hüväks? Niken ei ole hüvä, vaiše üks՚ Jumal. Ku tahtoid päzuda igähižehe eloho, ka elä käsköiden mödhe.» 18«Miččiden käsköiden mödhe?» – mez՚ küzui. «A neniden,» – sanui Iisus – «ala riko, ala magada verhan akanke, ala vargasta, ala kelhas värita, 19ole hüvä ičeiž tatale i mamale, i armasta ičeiž lähembašt, kut ičtaiž.» 20«Kaikiden neniden käsköiden mödhe olen elänu nores aigaspäi,» – sanui nor՚ mez՚, «midä völ ei ole?» 21Iisus sanui hänele: «Ku tahtoid olda hüvän kaikes, ka mäne i mö kaik, midä sinai om, i jaga dengad gollile. Siloi sinai linneb bohatust taivhas. Tule sid՚ i astu minunke.» 22No konz nor՚ mez՚ kulišti nene sanad, hän läksi opalas sigäpäi, sikš ku hänel oli äi kodielod.
23Siloi Iisus sanui openikoile: «Todeks sanun teile: elokahale om jüged putta taivhan valdkundaha. 24Völ necen minä sanun teile: kebnemb om verbl՚udale mända neglankorvaižes läbi, mi elokahale putta Jumalan valdkundaha.» 25Konz openikad kulištiba necen, hö lujas čududelihe i küzuiba: «Ken siloi voib sada päzutandan?» 26Iisus kacui heihe i sanui: «Mehed ei necidä voigoi, no Jumal kaiken voib.»
Mitte pauk tuleb openikoile?
(Mark. 10:28-31; Luk. 18:28-30)
27«A kutak mö?» – küzui Petr. «Mö jätim kaiken i astum sinunke. Midä mö sam neciš?»
28Iisus sanui heile: «Todeks sanun teile: Konz sündub uz՚ mir i Mehen Poig ištuškandeb ičeze korktal valdištmel, siloi tö-ki, ked olet elänuded minun mödhe, ištuškandet kahteltoštkümnel valdištmel i vanhemboičeškandet Izrail՚an kahtestoštkümnes heimos. 29I kaikutte, ken minun nimen täht om jätnu pertid, vellid i sizarid, tatan, maman, akan, lapsid vai pöudoid, sab sada kerdad enamban tagaze i völ jäl՚gestuseks igähižen elon. 30No äi ezmäižid linneb jäl՚gmäižin, a äi jäl՚gmäižid ezmäižin.»
Currently Selected:
Matvei 19: UZ
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
(c) Biblijan kändmižen institut, Helsinki 2006
Matvei 19
19
IISUSAN MATK JERUSALIMHA 19-20
Naimiženmurendusen da naimatomiden polhe
(Mark. 10:1-12)
1Konz Iisus oli lopnu nene paginad, hän läksi Galilejaspäi i tuli Jordanjogen tošt randadme Judejaha. 2Hänenke astui sur՚ rahvazkogo, i Iisus tegi heid tervhikš sigä.
3Hänennoks tuliba erased farisejad, kudambad tahtoiba kodvda händast i küzuiba: «Voib-ik mužik erigata ičeze akaspäi hot՚ miččes taht azjas?» 4Hän sanui heile: «Et-ik olgoi lugenuded, miše Tegii jo ezmässai tegi mehen mužikaks i naižeks?» 5I sid՚ hän sanui edemba: «Sen täht mužik jätab ičeze tatan i maman i tartub ičeze akaha, i muga hö kaks՚ tegesoiš ühteks hibjaks. 6Sid՚ hö jo ei olgoi kaks՚, hö oma üks՚. Ka midä Jumal om ühtenzoitnu, sidä algha mez՚ erigoitkakoi.»
7Farisejad küzuiba hänel: «Mikš sid՚ Moisei om sanunu, miše mužik voib tacta ičeze akan, ku andab hänele erigoituzbumagan?» 8Hän sanui: «Moisei andoi teile tehta muga, sikš ku tö olet mugoižed kovasüdäimeližed. No ezmässai muga ei olend. 9Minä sanun teile: ken tacib ičeze akan hot՚ miččen-ni azjan täht, no ei vedelusen täht, i naib toižel, ka hän magadab verhan akanke. A se-ki, ken naib tactud akal, mugažo magadab verhan akanke.»
10Openikad sanuiba: «Ku naimine om mugoine azj, ka paremb om ei naida-ki.» 11No hän sanui heile: «Midä minä sanuin, ei kožu kaikile, vaiše nenile, kudambile mugoine oza om anttud. 12Ved՚ om ningoižid mehid, kudambad ei voigoi naida: erased jo maman vacaspäi, toižid mugomikš oma tehnuded toižed mehed, i toižed taivhan valdkundan täht iče tahtoiba olda naimatomin. Ken voib muga tehta, sid՚ tehkaha.»
Iisus paneb käded lapsiden päle
(Mark. 10:13-16; Luk. 18:15-17)
13Iisusannoks todihe lapsid, miše hän paniži käded heiden päle i loičiži. Openikad lajiškanziba tojid, 14no Iisus sanui: «Antkat lapsile olda, algat telustagoi tulda minunnoks. Heiden vuiččed päzuba taivhan valdkundaha.» 15Hän pani ičeze käded heiden päle. Sid՚ hän läksi sigäpäi.
Voib-ik elokaz sada igähižen elon?
(Mark. 10:17-27; Luk. 18:18-27)
16Eraz mez՚ tuli küzumaha Iisusal: «Hüvä opendai, midä hüväd minei tarbiž tehta, miše saižin igähižen elon?» 17Iisus sanui hänele: «Mikš sanud mindai hüväks? Niken ei ole hüvä, vaiše üks՚ Jumal. Ku tahtoid päzuda igähižehe eloho, ka elä käsköiden mödhe.» 18«Miččiden käsköiden mödhe?» – mez՚ küzui. «A neniden,» – sanui Iisus – «ala riko, ala magada verhan akanke, ala vargasta, ala kelhas värita, 19ole hüvä ičeiž tatale i mamale, i armasta ičeiž lähembašt, kut ičtaiž.» 20«Kaikiden neniden käsköiden mödhe olen elänu nores aigaspäi,» – sanui nor՚ mez՚, «midä völ ei ole?» 21Iisus sanui hänele: «Ku tahtoid olda hüvän kaikes, ka mäne i mö kaik, midä sinai om, i jaga dengad gollile. Siloi sinai linneb bohatust taivhas. Tule sid՚ i astu minunke.» 22No konz nor՚ mez՚ kulišti nene sanad, hän läksi opalas sigäpäi, sikš ku hänel oli äi kodielod.
23Siloi Iisus sanui openikoile: «Todeks sanun teile: elokahale om jüged putta taivhan valdkundaha. 24Völ necen minä sanun teile: kebnemb om verbl՚udale mända neglankorvaižes läbi, mi elokahale putta Jumalan valdkundaha.» 25Konz openikad kulištiba necen, hö lujas čududelihe i küzuiba: «Ken siloi voib sada päzutandan?» 26Iisus kacui heihe i sanui: «Mehed ei necidä voigoi, no Jumal kaiken voib.»
Mitte pauk tuleb openikoile?
(Mark. 10:28-31; Luk. 18:28-30)
27«A kutak mö?» – küzui Petr. «Mö jätim kaiken i astum sinunke. Midä mö sam neciš?»
28Iisus sanui heile: «Todeks sanun teile: Konz sündub uz՚ mir i Mehen Poig ištuškandeb ičeze korktal valdištmel, siloi tö-ki, ked olet elänuded minun mödhe, ištuškandet kahteltoštkümnel valdištmel i vanhemboičeškandet Izrail՚an kahtestoštkümnes heimos. 29I kaikutte, ken minun nimen täht om jätnu pertid, vellid i sizarid, tatan, maman, akan, lapsid vai pöudoid, sab sada kerdad enamban tagaze i völ jäl՚gestuseks igähižen elon. 30No äi ezmäižid linneb jäl՚gmäižin, a äi jäl՚gmäižid ezmäižin.»
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
(c) Biblijan kändmižen institut, Helsinki 2006