Matvei 7
7
Algat sudigoi
(Luk. 6:37-38, 41-42)
1«Algat sudigoi, siloi teid-ki ei sudiškakoi. 2Muga kut tö sudit, muga sudiškatas teid-ki, i miččel märal tö märičet, sil teile-ki märitaškatas. 3Kut sinä näged murdoižen vellen sil՚mäs, a ed homaiče ičeiž sil՚mäs part? 4Kut void vellele sanuda: ‘Anda-ške, minä heitän murdoižen sinun sil՚mäspäi,’ ku ičeiž sil՚mäs om parz՚? 5Sinä koiverdelii! Heitä ezmäi parz՚ ičeiž sil՚mäspäi, vaiše siloi nägištad, kut heitta murdoine vellen sil՚mäspäi.
6Algat antkoi koirile sidä, mi om pühä, miše ned ei pördaižihe i ei rebitaiži teid. Algat tackoi hel՚mid sigoiden edehe, miše ned ei polgetaiži niid.»
Pakikat, eckat, kolkotagat
(Luk. 11:9-13; 6:31)
7«Pakikat, i teile anttas. Eckat, i tö löudat. Kolkotagat, i teile avaitas. 8Sikš ku kaikutte pakičii sab, ecii löudab, i kolkotajale avaitas. 9Ved՚ niken teišpäi ei anda poigale kived, ku hän pakičeb leibäd, 10vai küd, ku hän pakičeb kalad! 11I ku tö, pahad mehed, mahtat antta ičetoi lapsile hüvid lahjoid, ka sidä enamban teiden taivhaline Tat andab hüväd nenile, ked necidä hänel pakičeba.
12Kaiken, min tahtoit, miše mehed tegižiba teile, tehkat tö-ki heile. Siš om käskišton i sanankandajiden kirjutusiden jüvä.
13Mängat südäimehe ahthan verajan kal՚t. Äjad mäneba levedan verajan kal՚t i levedad tedme, no se veb igähižihe mokihe, 14sikš miše ahtaz om se verai i kaid se te, kudamb veb eloho, i vaiše harvad löudaba sidä.»
Varaikat tühjid sanankandajid
(Luk. 13:24; 6:43-44; 13:25-27)
15«Varaikat tühjid sanankandajid. Hö tuleba teidennoks lambhiden nahkas, no südäimes hö oma pit՚khambazhändikahad. 16Heid tö tundištat heiden satusišpäi. Ved՚ ei voi vinmarjad poimda ogahpenzhaspäi, a ogahheinäspäi ei voi sada smokvid. 17Hüvä pu andab hüvän satusen, hond pu – pahan. 18Ei voi hüvä pu toda pahad, vai hond pu toda hüväd satust. 19Kaikutte pu, kudamb ei to hüväd satust, čaptas i tactas lämoihe. 20Ka tühjid sanankandajid-ki tö tundištat heiden satusišpäi!
21Ei kaikutte, kudamb sanub minei ‘Ižand, Ižand,’ päzu taivhan valdkundaha. Sinna päzub vaiše se, ken tegeb kaiken minun taivhaližen Tatan tahton mödhe. 22Äjad sanuškandeba minei sil päiväl: ‘Ižand, Ižand! Em-ik mö sanelnugoi sinun nimes vestid Jumalaspäi, sinun nimes mö küksim pahoid hengid i sinun nimes tegim äi surid tegoid.’ 23No siloi minä sanun teile: ‘En tunde teid. Mängat tägäpäi, pahantegijad!’»
Kaks՚ sauvojad
(Luk. 6:47-49)
24«Kaikuččen, ken kuleb nene minun sanad i tegeb niiden mödhe, minä lugeškanden melekahaks meheks, kudamb lendi ičeze pertin kivimale. 25Vihmuškanzi, ližavezi libuškanzi, i kova tullei lujas puhuškanzi pertin päle, no se ei lanktend, sikš ku sen alandusen oli kivi.
26Kaikutte, ken kuleb nene minun sanad, no ei tege niiden mödhe, om kuti meletoi mez՚, kudamb lendi ičeze pertin letkele. 27Vihmuškanzi, ližavezi libuškanzi, i kova tullei lujas puhuškanzi pertin päle, i se lanksi i kogonaze mureni.»
Iisusal om vald opeta
28Konz Iisus oli lopnu ičeze paginan, rahvazkogo čududelihe hänen opendushe. 29Hän openzi muga kut se, kenel om vald opeta, a ei kut käskištonopendajad da farisejad.
Currently Selected:
Matvei 7: UZ
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
(c) Biblijan kändmižen institut, Helsinki 2006
