Jonä 18
18
Jutasi iqu Jisasi Iqueŋi, himä-wiuŋqä iquau äwikqeŋqä#18:1 Matiu 26:47-56; Makä 14:43-50; Lukä 22:47-53
1Jisasi Iqu tääqä ae ätäqetaŋi, Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatäŋi yäpaqäŋgisa#18:1 Iqua iŋgaŋi Jerusälemä iu ävämakuwi. Iqua aŋä buayä äŋguwiuta iŋganä ävämakuwäti hiŋuiqänä avämakuwäti? Jonä 14:31 hiŋuä qunyä. ätimäupiyi, eqä Kitronä äkipu, yätäqä näŋgisaŋqä äukuwi. Eqä yätäqä iŋgisaŋi, wäuŋuä hŋqu nyätaŋgi, Iqutä Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatäŋi, wäuŋuä yäpä iŋgisa äpekuwi. 2Qu wäuŋuä iuŋi kuapänä äpmeqäsmiŋuwä iiŋqe, Jutasi, Jisasi Ique mäkä-huŋqä iquauqä hipaeu ävätŋqä iqu, wäuŋuä iqueŋqe näqŋqä emiŋqe.
3Ga qu iqi pmetaŋguwäŋga, Jutasi iqu ämaqä hävemnäqŋqä hŋquau, ätuma äpkqe. Ämaqä iiŋä iquauta kuapänäŋi, ämaqä Romätaŋä mäkä-iqä iquayi. Huiziqua, ämayukä-imaŋqä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Parisi iquatä ändowatkuwä iquayi. E äpäpiyäŋgaŋi, hiqi-tä suatä, ä nätmatqä mäkäŋqä iqetäŋi, a äqätqa äpkuwi.
4Jisasi Iqu nätmatqä eeqänäŋä Ique wimetŋqeŋqe, näqŋqä ae ekqä iuŋi, Iqu qutäŋä qäqiqi äwäqe, yatŋqä tii äwikqe. “He tqueŋqä qävqä itqäŋäuä?”
5Qu Iqueŋi kima tii atukuwi. “Ne Nasäretqätaŋä Jisasi Iqueŋqä qävqä äpqunä.”
I tquaŋguwäŋga, Iqu kima tii ätukqe. “Nyi qe äpmeŋänä Iqunä. Nyi Qäqunjqä.”#18:5 Jisasi Iqueqä kima ätukqe, ii Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä yoqe Mosisi ique äwikqä-payi. Aŋgumä Itmakqä 3:14 (Jutasi, mäkä-iqä iquauqä hipa iu ävätŋqä iqu, qutä anä ätqäumiŋuwi.)
6Jisasi Iqu, quŋi, “Nyi qe äpmeŋänä. Nyi Qäqunjqä” tquaŋga, qu nändi ätqepuiyi, qua ipe äqäyäpäkŋguwi.
7Aŋgi ävawäwqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu yatŋqä aŋgi äwikqe. “He tqueŋqä qävqä äpquwäwä?” Qu aŋgumä tii ätukuwi. “Nasäretqätaŋä Jisasi Iqueŋqeqä.”
8Itaŋga Jisasi Iqu, aŋgi kima tii ätukqe. “Nyi tä Qäqunjqe, ae etqäqeqä. He Nyiŋqä qävqäŋqä äpquwä-qae, Nyitä anä äpmeŋquä tquauŋi hiŋuinä äqunäwatpiyä.” 9Iqu iiŋä ätukqe, Iqueqä kukŋuä qäŋganä tii ätätä äyä ekqe. “Ämaqä Nyi ämimqä ändapkŋä tqua, qutaŋä hŋqu qui mimäkŋqä eänä-qe.”
10Qu Ique a kiqätqaŋguwäŋga, Saimonä Pitä iqu, iqueqä näpqä-hionaqe ämäkäqäyäqe, hiqäva-imäkqä iquau miqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä, Maläkusi iqueqä qätä ämuaŋgisaŋi, huätä ätävämäkqe. 11Pitä iqu i iqaŋga, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Tqä näpqä-hionaqe, kiqä qa mŋqeu aŋgi nyueyä. Si iiŋi suŋqä inyä? Si Nyi, Ŋqä Apiqu eqä-häkä imäŋqä ändapkqe,#18:11 Matiu 20:22; 26:39; Itkimäkqä 16:19 änmqeŋqä makiŋqä iqi?”
Qu Jisasi Ique, Anasi iqueŋqä ganä ätuma äukuwiŋqä
12Iŋi ae iqaŋga, Romätaŋä mäkä-iqä iquatä, quwqä naqä ämiqä iqu anä, ä Israitqä iquauqä ämayukä-imaŋqä iquatäŋi, Jisasi Iqueŋi a äkiqätpiyi, guä äkiqiyäukuwi. 13Guä ae äkiqiyepiyi, Anasi iqueŋqä ganä ätuma äukuwi. Anasi iqu, Käyäpasi, quväukuä ique hiqäva-imäkqä iquau miqä iqueqä känequvi. 14Käyäpasi iqu, Israitqä iquau tii ätukqä iquvi. “Qokä-apäkä eeqänaŋä iuŋqe, ämaqä hŋqunänä päkoŋqe, äŋguiqä.”#18:14 Jonä 11:50
Pitä iqu, “Nyi Jisasi Iquenyqä änyä maqŋqeqä” ätkqeŋqä#18:15 Matiu 26:69-75; Makä 14:66-72; Lukä 22:54-62
15Qu Anasi iqueqä aŋiuŋqä ätuma uwqaŋguwaŋga, Saimonä Pitä iqutä, Jisasi Iqu wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä huiziqutäŋi, quŋqä qänaki äukiyi. Huiziquenyqe, hiqäva-imäkqä iquau miqä Anasi iqu näqŋqä etaŋgqä-qae, iqu Jisasi Iquenyqä, täkŋä yäpä yäŋgisaŋä ququawä iqinyqä qänaki äpaqukqe. 16Pitä iqu, täkŋä-hänaqä-täŋä qäqiqi yqänä ätqäumiŋqe. Iutaŋi, wäuŋuä yätquakä täkŋä yäpä yäŋgisa äpekqä iqu, aŋgi äpäqe, apäkä täkŋä-hänaqä miqä ii kukŋuä näqŋqä ganä ätuäqe, Pitä ique yäpä yäŋgisa ätuma äpekqe.
17Pitä iqu ae ämäwqätäuqaŋga, apäkä täkŋä-hänaqeu ämimiŋqä ii, iqueŋi tii ätukqe. “Si Ämaqä Näŋueqä wäuŋuä yätquakä iqukitanä?”
Iŋgaŋi Pitä iqu tii ätukqe. “Oeyä, nyi qäqunä ma!”
18Iiŋä iŋgaŋi, iiqä naqänäŋä tätqätaŋgi, ämaqä aŋiu wäuŋuä imiŋuwä iquatä, ämayukä-imaŋqä iquatäŋi, tä änyuasepu, huiwä dŋä imäkmbŋqä ktämäti äqämiŋuwi. Iŋgaŋi, Pitä iqu-pqe, huiwi diyeqä änyätä, anä ätqäumiŋuwi.
Anasi iqu, Jisasi Ique kukŋuä ämitkqeŋqä#18:19 Matiu 26:59-68; Makä 14:55-65; Lukä 22:66-71
19I itqätaŋguwäŋga asä qäŋgaŋi, hiqäva-imäkqä iquau miqä iqu, Jisasi Ique, qokä-apäkä Iqueqä kukŋuä qätä äwimiŋuwä iquauŋqätä, kukŋuä äki-äki ätumiŋqeŋqätäŋi, yatŋqä äwikqe.
20I tquaŋga, Jisasi Iqu, kimaŋi tii ätukqe. “Nyi qokä-apäkä iu kukŋuä ävätmäŋgaŋi, zä maeqä, ätnäŋä iqinyä ätuätŋqeqä. Iŋga-iŋga Nyi qokä-apäkä kukŋuä ävätmäŋgaŋi, aŋä aquväqŋqä im-imä ämätŋgäwäŋqä iutä, hiqäva-imäkqä aŋä Israitqä eeqänäŋä iqua aquvä äqänäqäsätqäŋuwä yäpä yäŋgisa ävätŋqeqä. 21Iiŋä eŋqä-qae, si suŋqä yatŋqä nyinyä? Nyi kukŋuä ätumiŋqe, qu qätä ae änyimiŋuwä-qae, yatŋqä qu wiyä.”
22Jisasi Iqu i tquaŋga, ämayukä-imaŋqä iqi ätqäuqä hŋqu, Ique hipa äpäsätä, tii ätukqe. “Si hiqäva-imäkqä iquau miqä iqueŋi, kima iiŋä di ätuŋi, äänä etaŋgiwä?”
23Iŋgaŋi Jisasi Iqu kima tii ätukqe. “‘Nyi kukŋuä tä quvqä ätqiyä’ kŋuä kiyqaŋgutqe, ga si ‘e tiyä’ mandqe, waqiyäŋi ‘äkiumända ätnyä’ ändätnä, diyä. Ä kukŋuä qäyu tqaŋgundqe, ga Nyi suŋqä bäkinyä?”
24Jisasi Iqu kukŋuä iiŋi ae ätqaŋga, Anasi iqu, Iqueŋi guä yqänä qiyäuŋqu-que, hiqäva-imäkqä iquau miqä Käyäpasi iqueŋqä ändowatkqe.
Pitä iqu, “Nyi Jisasi Iquenyqä maqŋqeqä” aŋgumä ätkqeŋqä
25Jisasi Ique iiŋä imäkätqätaŋguwäŋgaŋi, Saimonä Pitä iqu tä ttawiu ätqäuä, diyeqä imäknmiŋqe. Iqu qutä ätqäuä diyeqä nyätqätaŋga, qu iŋgaŋi tii ätukuwi. “Si Ämaqä Näŋueqä wäuŋuä yätquakä iqukitanä?”
Ga iqu tii ätukqe. “Oeyä. Nyi qäqunä manä.”
26I tqaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä, ämaqä Pitä iqu qätä mŋä ätävämäukqä iqueqä käyämaqä iqu, tii ätukqe. “Nyi si Iqutä wäuŋuä du anä pmetaŋgnä äkqänäŋqe, tä qäqukiyqä?”
27Pitä iqu aŋgi “Oeyä” tqaŋgqe-täŋi, kukutakisqe äkakä ätkqe.
Jisasi Iqu, Pailoti iqueqä hiŋuä iqi ätqäukqeŋqä#18:28 Matiu 27:1-2, 11-31; Makä 15:1-20; Lukä 23:1-25
28Zi-hiŋuä pisqäŋgaŋi, iqua Jisasi Iqueŋi, Käyäpasi iqueqä aŋiuŋqä ätuma äukuwitaŋi, aŋgiŋi, ätuma, ämaqä Romätaŋä qua Jutiya iu ämiqä iqueqä aŋä naqä hiqŋqä-täŋä iuŋqä äukuwi. Qu, “Ne Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä ätimäutanä,#18:28 Israitqä iquauqä kŋui tiinji. “Ne ämaqä Israitqä iqunesaŋä ma huiziquauqä aŋiuŋqä äpaquvatqe, ne Goti Iqueqä hiŋui iqiŋi, kiyä mätqä timaŋqunä.” itaŋga neqä hiunji naqänäŋä Pasopa iutaŋä naŋui, maŋqä yaŋqunä” kŋuä wiyqaŋgi, ämiqä iqueqä aŋiuŋi mäpeyqä, yäpaqä mäŋi yqänä ätqäumiŋuwi.
29Qu iqi yqänä tqäutaŋguwäŋga, ämiqä Pailoti iqu quŋqä äpäqe, yatŋqä tii äwikqe. “He Ämaqä Tqueŋi, kukŋui, äkiŋqä mitpŋqäwä?”
30Iŋgaŋi qu ämävaupiyi, iqueä kukŋui kima tii ätukuwi. “Iqu suqä quvqä hui mimäkqä-säpi, ne Iqueŋi ätuma mapqä iquaniŋgä.”
31Iwä Pailoti iqu tii ätukqe. “He Ique ätuma, heqä kukŋuä-suqä änäänä äwiŋqä iuta mitpiyä.”
I tquaŋga Israitqä iquauqä naqä iqua tii ätukuwi. “Ne ämaqä hŋque pizqä päsqäŋqe, hiqä kukŋuä-suqe pmua inemäkänä.”
32Suqä ii iwimäkkuwi, Jisasi Iqu “Iiŋä nyimäkqaŋgpi äpäkonmniqeqä” ätätä ätmiŋqä iuŋi, naqä-qakuä hiätŋqä ätimäukqe.
33I tquaŋguwäŋga, Pailoti iqu, iqueqä aŋä iu aŋgi äpaquväqe, Jisasi Ique tääqä ätuätumetä, yatŋqä tii äwikqe. “Si Israitqä iquauqä Ämiqä Iquki, äyitanä?”
34Iwä Jisasi Iqu tii ätukqe. “Si tqä kŋuä iutanä indqänätnä ätnyä, ä ämaqä hŋqua Nyinyqä äktquwätanä?”
35Ga iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Änääŋqä tnyä? Nyi Israitqä pmequndanä? Tqä sämaqä Israitqä iquatä, hiqä hiqäva-imäkqä naqä iquatäŋi, nyiŋqä ii äktma äpqäuä. Si squä iqaŋgnäŋgä?”
36I tquaŋga, Jisasi Iqu kima tii ätukqe. “Nyi ämaqä mimqä yäŋänäqŋqe, qua täuta mämeqä iqäqe. Nyi qua täuta ämeqä-säpi, Nyaqä wäuŋuä imäkqä iqua mäkä iqaŋgpi, itaŋga ämaqä hŋqu Nyi Israitqä iquauqä hipaeu manyivqä iquäninji. Iŋäqe, Nyi ämaqä mimqä yäŋänäqŋqe, qua täuta mämeqä iqäqe.”
37Ga, Pailoti iqu tii ätukqe. “Ae! Si Ämiqä Naqä Iquki, äyämända?”
Kimaŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Kukŋuä si ‘Ämiqukiyqä’ ätŋä iqu, ii tqä kukŋuiqä. Ŋqä nipai Nyi kukŋuä naqä-qakui awä tumqänä änmikqe. Itaŋga Nyi qua täu wäuŋuä asänä imäkmqä äquvepkqe. Qokä-apäkä, kukŋuä naqä-qakuiŋqä äwinyätŋqä iqua, qu eeqänäŋi Nyaqä kukŋui qätä änyiyätqäŋuwiyi.”
38Ämiqä iqu tii ätukqe. “Kukŋuä naqä-qakui, ii squäwä?” Ii ae ätuäqetaŋi, Israitqä iquauŋqä yäpaqä mäŋgisaŋqä ätimäwa äpäwätä tii ätukqe. “Nyi suqä quvqä hui Iqu imäkkqe, mämäqumueqä iqänä. 39Iŋäqe, nyi suqä itŋqeŋqe, he näqŋqä äyä etqäŋuwiqä. Quväukuä eeqänäŋä hiunji naqä Pasopaŋgaŋi, nyi ämaqä guä kiqiyäueqä aŋiu äpmeŋuwä iquauŋi, hŋque hiŋgi qäyä wätŋqä atäuŋuä täupŋqä hiŋuinä äyä eqänätŋqeqä. I etaŋgi, Israitqä iquau Miqä Tqueŋi, nyi he etapmqä diŋqe eŋgiyä?”
40I tquaŋga, qu aŋgi maŋä yäŋänäqŋqä ätäpu, “Iqueŋqe, hmanjqä. Si Baräpasi ique hiŋuinä qunäwatiyä” ätukuwi. Ämaqä iqu, mäkäŋqätä, quwäŋqätä iqä-quvi.
S'ha seleccionat:
Jonä 18: MCR
Subratllat
Comparteix
Copia
Vols que els teus subratllats es desin a tots els teus dispositius? Registra't o inicia sessió
© 2017, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.