1. Mooseksen kirja 20
20
Abraham ja Saara Gerarissa
1Abraham matkasi Mamresta Negeviin ja asettui asumaan Kaadeksen ja Suurin välille. Asuessaan muukalaisena Gerarissa 2 Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: ”Hän on sisareni.” Silloin Abimelek, Gerarin kuningas, lähetti noutamaan Saaran luokseen. 3Mutta Jumala tuli Abimelekin luo yöllä unessa ja sanoi hänelle: ”Tiedä, että sinä olet kuoleman oma naisen tähden, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen vaimo.” 4 Abimelek ei kuitenkaan ollut koskenut häneen ja sanoi: ”Herra, surmaatko sinä kansan, vaikka se on syytön? 5 Eikö hän itse sanonut minulle: ’Hän on minun sisareni’? Ja nainen sanoi: ’Hän on veljeni.’ Olen tehnyt tämän vilpittömin sydämin ja viattomin käsin.” 6 Jumala sanoi hänelle unessa: ”Myös minä tiedän, että olet tehnyt sen vilpittömin sydämin. Siksi minä estinkin sinua tekemästä syntiä minua vastaan enkä sallinut sinun kajota häneen. 7 Anna nyt miehelle takaisin hänen vaimonsa, sillä mies on profeetta. Hän on rukoileva sinun puolestasi, ja sinä saat elää. Mutta jollet anna häntä takaisin, niin tiedä, että sinä itse ja kaikki, jotka kuuluvat sinulle, olette varmasti kuoleman omia.” 8Abimelek nousi varhain aamulla, kutsui kaikki palvelijansa ja puhui heille kaikki nämä asiat. Silloin miehet pelästyivät kovin. 9 Abimelek kutsui Abrahamin ja sanoi hänelle: ”Mitä oletkaan meille tehnyt! Ja mitä syntiä minä olen tehnyt sinua vastaan, kun olet saattanut minut ja valtakuntani syyllisiksi suureen syntiin? Sinä olet tehnyt minulle tekoja, joita ei sovi tehdä.” 10 Abimelek kysyi vielä Abrahamilta: ”Mitä sinulla oli mielessäsi, kun teit tämän?” 11 Abraham vastasi: ”Minä ajattelin: ’Tällä paikkakunnalla ei varmaankaan ole jumalanpelkoa, ja siksi minut surmataan vaimoni tähden.’ 12 Sitä paitsi hän todella on minun sisareni, isäni tytär, vaikka ei olekaan äitini tytär. Niin hänestä on voinut tulla minun vaimoni. 13 Kun Jumala lähetti minut vaeltamaan pois isäni kodista, minä sanoin Saaralle: ’Tee minulle se hyvä työ, että jokaisessa paikassa, johon tulemme, sanot minusta: hän on minun veljeni.’” 14 Silloin Abimelek otti lampaita ja vuohia, nautakarjaa sekä palvelijoita ja palvelijattaria ja antoi ne Abrahamille. Hän myös antoi Abrahamille takaisin tämän vaimon Saaran. 15 Abimelek sanoi: ”Koko maani on edessäsi. Asu missä hyväksi näet.” 16 Saaralle hän sanoi: ”Minä annan veljellesi tuhat sekeliä hopeaa. Se osoittaa sinut syyttömäksi kaikkien edessä, jotka ovat sinun kanssasi. Näin sinut on todistettu viattomaksi.” 17 Sitten Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala paransi Abimelekin, hänen vaimonsa ja hänen orjattarensa, ja he saivat lapsia. 18 Herra oli näet sulkenut jokaisen kohdun Abimelekin hovissa Saaran, Abrahamin vaimon, tähden.
Dewis Presennol:
1. Mooseksen kirja 20: FinRK
Uwcholeuo
Rhanna
Copi
Eisiau i'th uchafbwyntiau gael eu cadw ar draws dy holl ddyfeisiau? Cofrestra neu mewngofnoda
© 2012 Raamattu Kansalle ry
1. Mooseksen kirja 20
20
Abraham ja Saara Gerarissa
1Abraham matkasi Mamresta Negeviin ja asettui asumaan Kaadeksen ja Suurin välille. Asuessaan muukalaisena Gerarissa 2 Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: ”Hän on sisareni.” Silloin Abimelek, Gerarin kuningas, lähetti noutamaan Saaran luokseen. 3Mutta Jumala tuli Abimelekin luo yöllä unessa ja sanoi hänelle: ”Tiedä, että sinä olet kuoleman oma naisen tähden, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen vaimo.” 4 Abimelek ei kuitenkaan ollut koskenut häneen ja sanoi: ”Herra, surmaatko sinä kansan, vaikka se on syytön? 5 Eikö hän itse sanonut minulle: ’Hän on minun sisareni’? Ja nainen sanoi: ’Hän on veljeni.’ Olen tehnyt tämän vilpittömin sydämin ja viattomin käsin.” 6 Jumala sanoi hänelle unessa: ”Myös minä tiedän, että olet tehnyt sen vilpittömin sydämin. Siksi minä estinkin sinua tekemästä syntiä minua vastaan enkä sallinut sinun kajota häneen. 7 Anna nyt miehelle takaisin hänen vaimonsa, sillä mies on profeetta. Hän on rukoileva sinun puolestasi, ja sinä saat elää. Mutta jollet anna häntä takaisin, niin tiedä, että sinä itse ja kaikki, jotka kuuluvat sinulle, olette varmasti kuoleman omia.” 8Abimelek nousi varhain aamulla, kutsui kaikki palvelijansa ja puhui heille kaikki nämä asiat. Silloin miehet pelästyivät kovin. 9 Abimelek kutsui Abrahamin ja sanoi hänelle: ”Mitä oletkaan meille tehnyt! Ja mitä syntiä minä olen tehnyt sinua vastaan, kun olet saattanut minut ja valtakuntani syyllisiksi suureen syntiin? Sinä olet tehnyt minulle tekoja, joita ei sovi tehdä.” 10 Abimelek kysyi vielä Abrahamilta: ”Mitä sinulla oli mielessäsi, kun teit tämän?” 11 Abraham vastasi: ”Minä ajattelin: ’Tällä paikkakunnalla ei varmaankaan ole jumalanpelkoa, ja siksi minut surmataan vaimoni tähden.’ 12 Sitä paitsi hän todella on minun sisareni, isäni tytär, vaikka ei olekaan äitini tytär. Niin hänestä on voinut tulla minun vaimoni. 13 Kun Jumala lähetti minut vaeltamaan pois isäni kodista, minä sanoin Saaralle: ’Tee minulle se hyvä työ, että jokaisessa paikassa, johon tulemme, sanot minusta: hän on minun veljeni.’” 14 Silloin Abimelek otti lampaita ja vuohia, nautakarjaa sekä palvelijoita ja palvelijattaria ja antoi ne Abrahamille. Hän myös antoi Abrahamille takaisin tämän vaimon Saaran. 15 Abimelek sanoi: ”Koko maani on edessäsi. Asu missä hyväksi näet.” 16 Saaralle hän sanoi: ”Minä annan veljellesi tuhat sekeliä hopeaa. Se osoittaa sinut syyttömäksi kaikkien edessä, jotka ovat sinun kanssasi. Näin sinut on todistettu viattomaksi.” 17 Sitten Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala paransi Abimelekin, hänen vaimonsa ja hänen orjattarensa, ja he saivat lapsia. 18 Herra oli näet sulkenut jokaisen kohdun Abimelekin hovissa Saaran, Abrahamin vaimon, tähden.
Dewis Presennol:
:
Uwcholeuo
Rhanna
Copi
Eisiau i'th uchafbwyntiau gael eu cadw ar draws dy holl ddyfeisiau? Cofrestra neu mewngofnoda
© 2012 Raamattu Kansalle ry