Jon 18
18
Nori i pile kapiin e Iesu
(Matiu 26:47-56, Mak 14:43-50, Luk 22:47-53)
1E Iesu e singo hakapa uu tara Tsunono, ba nonei e la gono meraiena u katunun tsitsilo i tanen i hapalana a gohi i Kitron tara makum te kaia a kui, ba nori e tasu ria tara kui teka. 2E Judas, a katuun tega harötein e Iesu turu katuun ti paköeien, e atei sil hasi a makum teka, taraha e Iesu e roron hagum gono meraia u katunun tsitsilo i tanen tara makum teka. 3Be Judas e lu rena u soldia na u katunun taratarakap tara Luman Lotu Pan ti la ma turu pris pan na u Parasi, ba nonei e peigi mera neien tara makum te kaia e Iesu. Nori i la mei a man lam na u bito na mankaan hiatatung.
4E Iesu e atei sil a manka tega butuia i tanen. Ba pöata ti tukuia u katuun teka, be Iesu e la taatago rena men me poeiena i taren, “Alimiou e sakemiou esi?” 5Ba nori e poeier, “E Iesu na i Nasaret.” Be Iesu e poeiena, “Alia e Iesu.” 6Pöata te peien, “Alia e Iesu,” be Judas na u katuun ti ka gono meien e hasula hatou murir me rusur i puta turu tsiktsiki. 7Be Iesu e rangata lenina, “Alimiou e sakemiou esi?” Ba nori e poeier, “E Iesu na i Nasaret.” 8Be Iesu e poeiena, “Alia e hatei hakapa ragulou limiou alia nonei e Iesu. Te sake milimiou alia, ba limiou te hala ba ramiou u katuun teka.” 9Nonei e mar ranga uu teka tego kato hamana menaien u raranga te hagou ranga naien me poeiena, “O Tamagulia, alia uma hapolasei ta töa turu katuun tu hale mei lö alia.” 10Be Saimon Pita e lousena u lahoton hiatatung i tanen me ngats sukena a katunun kui tara tsunono pan turu pris me ngats sekilena a talinganen tara pal matou. A solona a katuun teka e Malkus. 11Be Iesu e poeiena tere Pita, “Alö go hasogo poutsi u lahoton hiatatung. Nonei a kamits teka te hopö kap bei lia e Tamar. Alia ema antunan ramagi.”
E Iesu i la mena mei tere Anas
12-13Ba kapten turu ami na u soldia i tanen na u katunun taratarakap tara Luman Lotu Pan e pile kap ner e Iesu me kits naren, ba nori e piou mam narien tere Anas. E Anas nonei a halis a tson tere Kaiapas,#18:12-13 E Anas a tson pan a halis tere Kaiapas. a tsunono pan turu pris turu hiningal teka. 14Nonei e Kaiapas te ranga mei a pal kapan turu Jiu me poeiena, “E niga balana tega mate sil menai ta töa puku ta katuun, u katuun hoboto.”
E Pita e holisin tego atei sil menaien e Iesu
(Matiu 26:69-70, Mak 14:66-68, Luk 22:55-57)
15Be Saimon Pita na lia#18:15 E Jon e ranga sil poutsena, a peisanen. e kukuteiem e Iesu. Ba lia e la gono meiegu e Iesu tara pal pori tara luma tara tsunono pan turu pris, taraha a tsunono teka e atei sileiou lia. 16Kaba e Pita e tuol ia ielesala i hapalana a tamana tara ololo. Ba lia e la poutsugu mena ranga gono megu a tahol te pepeito kapiin a tamana tara ololo ba nonei e hatasuena e Pita. 17Ba nonei a tahol teka e poeiena tere Pita, “Alö has a töa katunun tsitsilo tere Iesu?” Be Pita e poeiena, “E möa.” 18U katunun kui na u katunun pepeito kap i haatsi u tula, taraha a ka e hamuri. Ba nori e tuol hahiser u tula be meimeir. E Pita e tuol gono has meraien bate meimeina.
A tsunono pan turu pris e rangrangati e Iesu
(Matiu 26:59-66, Mak 14:55-64, Luk 22:66-71)
19Ba tsunono pan turu pris e rangate nei e Iesu u katunun tsitsilo i tanen na mar hihatuts i tanen. 20Be Iesu e poeiena i tanen, “Alia u roron rangaia i matar u katuun. Na lia u roron hihatutsia tara man luman lotu a man tetenei na tara a Luman Lotu Pan, a man makum ti roron gono hobotoia u Jiu. Alia uma ranga hamousi. 21Aha te rangrangata sile milö alia? Alö go rangater u katuun ti hengoe iou lia. Nori e atei siler a man raranga tu hatei raien lia.” 22Pöata te ranga naia e Iesu a ka teka, ba töa katunun pepeito kap te tuol ia i rehinen e tapale nen me poeiena, “Alö goma mar ranga uai teka tara tsunono pan turu pris!” 23Be Iesu e poeiena i tanen, “Te ranga homi gula lia, balö te hatei nem u ranga u omi te ranga nagula lia. Kaba te ranga haniga gula lia, aha te tapala sile muleilö alia?” 24E Iesu e ka noa mei a kits, be Anas e hala mena neien tere Kaiapas, a tsunono pan turu pris.
E Pita e holis lenin e Iesu
(Matiu 26:71-75, Mak 14:69-72, Luk 22:58-62)
25E Pita e meimei noaia turu tula, ba u katuun e poeier i tanen, “Alö has a töa katunun tsitsilo tere Iesu?” Be Pita e holisina me poeiena, “E möa!” 26Ba töa katunun kui tara tsunono pan turu pris, a sungutuna a katuun a talinganen te ngats sekilema e Pita, e poeiena tere Pita, “Alia e peiegu alia e tara ragu moulimiou mere Iesu tara kuin olip.” 27Be Pita e holis lenina me poeiena, “E möa!” Ba keriou a tson e kekeretskö hamanasana.
E Iesu e tuol ia i matana e Pailat
(Matiu 27:1-2,11-14, Mak 15:1-5, Luk 23:1-5)
28Tara lunlan koru ba nori e laba ner a luma tere Kaiapas mena piou naria e Iesu tara luma tere Pailat a gamman. Ba u Jiu ema la sokö uari iahana luma, taraha a lo i taren e poeiena, a katuun te tasuna iahana luma tara katuun halhal turu Jiu ema antunan noue nei a kannouna turu Paska turu Jiu. 29Be Pailat e lakasa uana i taren me poeiena, “Alimiou e kout memi a katuun teka aha?” 30Ba nori e poeier i tanen, “Sanena a katuun teka tema kato homii, alam ema antunan mi piou nami ien i tamölö.” 31Be Pailat e poeiena i taren, “Alimiou go lue men batena kout namien tara lo peisa i tamilimiou.” Ba u Jiu e poeier, “Alam ema antunan kato hamate nami ta katuun.” 32A ka teka e kato hamani u raranga tere Iesu te ranga mam naien nori ena hakutie rien romana tara kuruse, taraha u katunura i Rom pepeisa te antunan markato uar teka.
33Be Pailat e tasu poutsuna iahana a luma me ngöena e Iesu me poeiena i tanen, “Alö a King turu Jiu?” 34Be Iesu e mar ranga palis mena neien teka me poeiena, “Alö peisa te hakats nem a ka teka, tsi alö u hengo naien tara tana katuun?” 35Be Pailat e poeiena, “Alia ema Jiugi! A hun katuun noa has i tamölö na u pris pan i taren te piou naria lö i tar. Aha tu kati lö?” 36Be Iesu e poeiena, “Alia a töa king, kaba alia ema king uagi i puta teka. Sanena alia a kingina i puta teka, ba u katuun i tar temi hiatatung sile riou lia ba pal kapan turu Jiu tema antunan pile kap naroi lia. Kaba lia ema king uagina i puta teka.” 37Be Pailat e poeiena i tanen, “Kaba lö a king noahas, boka?” Be Iesu e poeiena, “Aa, nonei a ka ti posa silei lia. Alia u tuhana sileia i puta tego hatei merai u katuun a Nimana. U katuun hoboto te ngiler u Mana e hengo hanige rioulia.” 38Be Pailat e poeiena i tanen, “Aha nonei, u Mana?”
Nori i rangein tega mate uu e Iesu
(Matiu 27:15-31, Mak 15:6-20, Luk 23:13-25)
E Pailat e ranga hakapa me lakasa pouts uana turu Jiu me poeiena i taren, “Alia ema sabiegi ta ka ta omi tara katuun teka. 39Kaba limiou e ka memiou a markato te hapurese menari a töa karabus tara mar pöata turu Paska teka. Alimiou e ngile miou alia go hapurese berai limiou a King turu Jiu?” 40Ba nori e ku hapanir me poeier, “E möa, hapurese e Barabas!” E Barabas a katuun a kopkop ne roron atung hasir u katuun.
انتخاب شده:
Jon 18: HLA 2020
هایلایت
به اشتراک گذاشتن
کپی
می خواهید نکات برجسته خود را در همه دستگاه های خود ذخیره کنید؟ برای ورودثبت نام کنید یا اگر ثبت نام کرده اید وارد شوید
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Jon 18
18
Nori i pile kapiin e Iesu
(Matiu 26:47-56, Mak 14:43-50, Luk 22:47-53)
1E Iesu e singo hakapa uu tara Tsunono, ba nonei e la gono meraiena u katunun tsitsilo i tanen i hapalana a gohi i Kitron tara makum te kaia a kui, ba nori e tasu ria tara kui teka. 2E Judas, a katuun tega harötein e Iesu turu katuun ti paköeien, e atei sil hasi a makum teka, taraha e Iesu e roron hagum gono meraia u katunun tsitsilo i tanen tara makum teka. 3Be Judas e lu rena u soldia na u katunun taratarakap tara Luman Lotu Pan ti la ma turu pris pan na u Parasi, ba nonei e peigi mera neien tara makum te kaia e Iesu. Nori i la mei a man lam na u bito na mankaan hiatatung.
4E Iesu e atei sil a manka tega butuia i tanen. Ba pöata ti tukuia u katuun teka, be Iesu e la taatago rena men me poeiena i taren, “Alimiou e sakemiou esi?” 5Ba nori e poeier, “E Iesu na i Nasaret.” Be Iesu e poeiena, “Alia e Iesu.” 6Pöata te peien, “Alia e Iesu,” be Judas na u katuun ti ka gono meien e hasula hatou murir me rusur i puta turu tsiktsiki. 7Be Iesu e rangata lenina, “Alimiou e sakemiou esi?” Ba nori e poeier, “E Iesu na i Nasaret.” 8Be Iesu e poeiena, “Alia e hatei hakapa ragulou limiou alia nonei e Iesu. Te sake milimiou alia, ba limiou te hala ba ramiou u katuun teka.” 9Nonei e mar ranga uu teka tego kato hamana menaien u raranga te hagou ranga naien me poeiena, “O Tamagulia, alia uma hapolasei ta töa turu katuun tu hale mei lö alia.” 10Be Saimon Pita e lousena u lahoton hiatatung i tanen me ngats sukena a katunun kui tara tsunono pan turu pris me ngats sekilena a talinganen tara pal matou. A solona a katuun teka e Malkus. 11Be Iesu e poeiena tere Pita, “Alö go hasogo poutsi u lahoton hiatatung. Nonei a kamits teka te hopö kap bei lia e Tamar. Alia ema antunan ramagi.”
E Iesu i la mena mei tere Anas
12-13Ba kapten turu ami na u soldia i tanen na u katunun taratarakap tara Luman Lotu Pan e pile kap ner e Iesu me kits naren, ba nori e piou mam narien tere Anas. E Anas nonei a halis a tson tere Kaiapas,#18:12-13 E Anas a tson pan a halis tere Kaiapas. a tsunono pan turu pris turu hiningal teka. 14Nonei e Kaiapas te ranga mei a pal kapan turu Jiu me poeiena, “E niga balana tega mate sil menai ta töa puku ta katuun, u katuun hoboto.”
E Pita e holisin tego atei sil menaien e Iesu
(Matiu 26:69-70, Mak 14:66-68, Luk 22:55-57)
15Be Saimon Pita na lia#18:15 E Jon e ranga sil poutsena, a peisanen. e kukuteiem e Iesu. Ba lia e la gono meiegu e Iesu tara pal pori tara luma tara tsunono pan turu pris, taraha a tsunono teka e atei sileiou lia. 16Kaba e Pita e tuol ia ielesala i hapalana a tamana tara ololo. Ba lia e la poutsugu mena ranga gono megu a tahol te pepeito kapiin a tamana tara ololo ba nonei e hatasuena e Pita. 17Ba nonei a tahol teka e poeiena tere Pita, “Alö has a töa katunun tsitsilo tere Iesu?” Be Pita e poeiena, “E möa.” 18U katunun kui na u katunun pepeito kap i haatsi u tula, taraha a ka e hamuri. Ba nori e tuol hahiser u tula be meimeir. E Pita e tuol gono has meraien bate meimeina.
A tsunono pan turu pris e rangrangati e Iesu
(Matiu 26:59-66, Mak 14:55-64, Luk 22:66-71)
19Ba tsunono pan turu pris e rangate nei e Iesu u katunun tsitsilo i tanen na mar hihatuts i tanen. 20Be Iesu e poeiena i tanen, “Alia u roron rangaia i matar u katuun. Na lia u roron hihatutsia tara man luman lotu a man tetenei na tara a Luman Lotu Pan, a man makum ti roron gono hobotoia u Jiu. Alia uma ranga hamousi. 21Aha te rangrangata sile milö alia? Alö go rangater u katuun ti hengoe iou lia. Nori e atei siler a man raranga tu hatei raien lia.” 22Pöata te ranga naia e Iesu a ka teka, ba töa katunun pepeito kap te tuol ia i rehinen e tapale nen me poeiena, “Alö goma mar ranga uai teka tara tsunono pan turu pris!” 23Be Iesu e poeiena i tanen, “Te ranga homi gula lia, balö te hatei nem u ranga u omi te ranga nagula lia. Kaba te ranga haniga gula lia, aha te tapala sile muleilö alia?” 24E Iesu e ka noa mei a kits, be Anas e hala mena neien tere Kaiapas, a tsunono pan turu pris.
E Pita e holis lenin e Iesu
(Matiu 26:71-75, Mak 14:69-72, Luk 22:58-62)
25E Pita e meimei noaia turu tula, ba u katuun e poeier i tanen, “Alö has a töa katunun tsitsilo tere Iesu?” Be Pita e holisina me poeiena, “E möa!” 26Ba töa katunun kui tara tsunono pan turu pris, a sungutuna a katuun a talinganen te ngats sekilema e Pita, e poeiena tere Pita, “Alia e peiegu alia e tara ragu moulimiou mere Iesu tara kuin olip.” 27Be Pita e holis lenina me poeiena, “E möa!” Ba keriou a tson e kekeretskö hamanasana.
E Iesu e tuol ia i matana e Pailat
(Matiu 27:1-2,11-14, Mak 15:1-5, Luk 23:1-5)
28Tara lunlan koru ba nori e laba ner a luma tere Kaiapas mena piou naria e Iesu tara luma tere Pailat a gamman. Ba u Jiu ema la sokö uari iahana luma, taraha a lo i taren e poeiena, a katuun te tasuna iahana luma tara katuun halhal turu Jiu ema antunan noue nei a kannouna turu Paska turu Jiu. 29Be Pailat e lakasa uana i taren me poeiena, “Alimiou e kout memi a katuun teka aha?” 30Ba nori e poeier i tanen, “Sanena a katuun teka tema kato homii, alam ema antunan mi piou nami ien i tamölö.” 31Be Pailat e poeiena i taren, “Alimiou go lue men batena kout namien tara lo peisa i tamilimiou.” Ba u Jiu e poeier, “Alam ema antunan kato hamate nami ta katuun.” 32A ka teka e kato hamani u raranga tere Iesu te ranga mam naien nori ena hakutie rien romana tara kuruse, taraha u katunura i Rom pepeisa te antunan markato uar teka.
33Be Pailat e tasu poutsuna iahana a luma me ngöena e Iesu me poeiena i tanen, “Alö a King turu Jiu?” 34Be Iesu e mar ranga palis mena neien teka me poeiena, “Alö peisa te hakats nem a ka teka, tsi alö u hengo naien tara tana katuun?” 35Be Pailat e poeiena, “Alia ema Jiugi! A hun katuun noa has i tamölö na u pris pan i taren te piou naria lö i tar. Aha tu kati lö?” 36Be Iesu e poeiena, “Alia a töa king, kaba alia ema king uagi i puta teka. Sanena alia a kingina i puta teka, ba u katuun i tar temi hiatatung sile riou lia ba pal kapan turu Jiu tema antunan pile kap naroi lia. Kaba lia ema king uagina i puta teka.” 37Be Pailat e poeiena i tanen, “Kaba lö a king noahas, boka?” Be Iesu e poeiena, “Aa, nonei a ka ti posa silei lia. Alia u tuhana sileia i puta tego hatei merai u katuun a Nimana. U katuun hoboto te ngiler u Mana e hengo hanige rioulia.” 38Be Pailat e poeiena i tanen, “Aha nonei, u Mana?”
Nori i rangein tega mate uu e Iesu
(Matiu 27:15-31, Mak 15:6-20, Luk 23:13-25)
E Pailat e ranga hakapa me lakasa pouts uana turu Jiu me poeiena i taren, “Alia ema sabiegi ta ka ta omi tara katuun teka. 39Kaba limiou e ka memiou a markato te hapurese menari a töa karabus tara mar pöata turu Paska teka. Alimiou e ngile miou alia go hapurese berai limiou a King turu Jiu?” 40Ba nori e ku hapanir me poeier, “E möa, hapurese e Barabas!” E Barabas a katuun a kopkop ne roron atung hasir u katuun.
انتخاب شده:
:
هایلایت
به اشتراک گذاشتن
کپی
می خواهید نکات برجسته خود را در همه دستگاه های خود ذخیره کنید؟ برای ورودثبت نام کنید یا اگر ثبت نام کرده اید وارد شوید
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.