EHDOTON RAKKAUSEsimerkki

Kotimatka ja kotiinpaluu

Tämä on suosikkikohtani tässä tarinassa. Kun nuori mies raahautui kotiaan kohti, hän pelkäsi hetkeä, jolloin tulisi kasvotusten isänsä kanssa. Hän ei ollut varma, miten hän selittäisi asian, kun häneltä kysyttäisiin, mitä hän oli tehnyt kaikilla saamillaan rahoilla. Samaan aikaan hänen isänsä istui etukuistilla katsellen tielle päin. Hän istui siellä joka päivä toivoen ja odottaen, että jonakin päivänä hänen poikansa palaisi. Vihdoin isä näki poikansa siluetin ilmestyvän horisonttiin, eikä hän voinut hillitä itseään. Hän nousi ylös ja juoksi toivottamaan poikansa tervetulleeksi! "...Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi" (Luuk 15:20).  

Kuinka kaunis kuva sovinnosta, hyväksynnästä, anteeksiantamuksesta, armosta, laupeudesta. Isä ei ollut vihainen eikä tuominnut. Hän ei ollut katkera eikä kostonhaluinen. Sen sijaan hän oli täynnä sääliä rakastamaansa lasta kohtaan. Hän ei nuhdellut häntä, rankaissut häntä eikä lähettänyt häntä palvelijoiden keskuuteen. Joka päivä kun nuorukainen oli istunut sikolätissä uneksien kodistaan, hänen isänsä oli istunut etukuistilla uneksien pojastaan, odottaen hänen tulevan kotiin.