Päivittäinen hartaushetki Greg Laurien kanssaEsimerkki

Mielipaha vai katumus?

Katumuksella ja mielipahalla on ero. Mielipaha on kiinni jäämisestä johtuva harmi. Esimerkiksi, jos ryöstää pankin, pääsee pakoon joksikin aikaa, mutta sitten pidätetään, se harmittaa. Miksi? Koska jäit kiinni.

Tai kun ajat moottoritiellä, ja poliisi pysäyttää sinut, se harmittaa. Miksi? Koska jäit kiinni, ei siksi, että rikoit nopeusrajoitusta. Se ei ole katumusta; se on mielipahaa. Katumus on sitä, että olet tarpeeksi pahoillasi lopettaaksesi sen, mitä olet tekemässä ja muuttaaksesi käyttäytymistäsi.

Juudas Iskariot oli pahoilla mielin Jeesuksen pettämisestä. Hän tiesi että Jeesus oli syytön. Hän tiesi, että se, mitä hän teki oli väärin. Jos hän olisi katunut, hän olisi yhä voinut kääntyä Jeesuksen puoleen. Sen sijaan hän kääntyi uskonnollisten johtajien puoleen.

Ja mitä siitä seurasi hänelle? Itse asiassa, he sanoivat: "Tiedätkö mitä? Mitä se meille kuuluu? Se on sinun ongelmasi. Olet täyttänyt tarkoituksesi. Häivy täältä." Tuo on niin tyypillistä tälle maailmalle. Se lupaa vapautta, mutta tuo orjuutta. Se lupaa nautintoa, mutta tuo syyllisyyden. Onnellisuuden sijaan se tuo surua. Mielihyvän sijaan se tuo tuskaa. Juudaksella ei ollut maailmassa muuta ystävää kuin Jeesus, ja hän petti Hänet. Juudas kääntyi uskontoon, mutta uskonnolla ei ollut mitään tarjottavaa hänelle. Hän tarvitsi Kristusta.

Uskonto on kuin laastari, kun tarvitset avosydänleikkausta. Emme tarvitse ripausta uskontoa, koska ripaus uskontoa - tai jopa iso annos sitä - ei auta meitä. Tarvitsemme paljon Jeesusta.

Mihin syyllisyytesi ajaa sinua? Jos tunnet syyllisyyttä synneistäsi, sinun täytyy kääntyä Kristuksen puoleen. Se on ainoa paikka mihin mennä.

Yhteenveto: Tunnetko eron Jumalan mielen mukaisen murheen ja mielipahan välillä?

Tekijänoikeus © 2012 by Harvest Ministries. Kaikki oikeudet pidätetään.