Evankeliointi on yksinkertaistaEsimerkki

Pelko on kuin haamu

Zig Ziglar on sanonut: “Pelkoa voi usein verrata vääriin todistuskappaleisiin, jotka vaikuttavat oikeilta.” Saat monesti nähdä, että ne, joita olet pelännyt loukkaavasi, ovat odottaneet (tai jopa rukoilleet) että joku puhuisi heille heidän sielustaan. Uhkaavimmat ihmiset ovat usein kaikkein avoimimpia evankeliumille.

Ala kertoa uskostasi, niin huomaat pian, että pelkosi oli kuin haamu. Kun käyt sitä vastaan, niin se haihtuu kuin kangastus ja häviää lopulta täysin. Olen kuullut lukemattomia tällaisia tarinoita.

Mentorini Reinhard Bonnke kertoi minulle ihmeellisen tarinan veljensä pelastumisesta. Reinhard näki vuosia sitten unen. Hän näki pelastumattoman veljensä Jürgenin kävelevän petollisen hataralla kävelysillalla yli syvän ja kivisen rotkon. Yhtäkkiä sillan ylle levisi sumuinen pilvi, ja hän kuuli veljensä huutavan apua ennen kuin putosi kuolemaan. Reinhard heräsi sydän hakaten ja peti hiestä märkänä. Sitten Pyhä Henki puhui selkeästi: ”Jürgen on iankaikkisuuden sillalla. Jos sinä et varoita tätä jumalatonta miestä, niin minä pidän sinua vastuussa hänen kuolemastaan… Kirjoita hänelle kirje ja kerro mitä näit unessa.”

Reinhard taisteli asian kanssa, koska hän tiesi, että Jürgen ja hänen muut veljensä kääntyisivät silloin häntä vastaan. Jürgen oli sitä paitsi kasvanut pastorin kodissa ja tunsi evankeliumin hyvin. Mitä evankelista Bonnke voisi kertoa hänelle sellaista, mitä hän ei vielä tiennyt? Mutta seuraavana päivänä Pyhän Hengen muistuttaessa uudelleen hän päätti joka tapauksessa totella. Hän kirjoitti kirjeen ja postitti sen heti.

Viikot kuluivat. Lopulta Jürgeniltä tuli kauan odotettu kirje. Tunteet tulvivat evankelista Bonnken olemukseen, kun hän luki sitä. Jürgen kirjoitti, että hänen vaimonsa oli juuri jättänyt hänet ja hänen paras ystävänsä oli kuollut. Masentuneena hän oli päättänyt tehdä itsemurhan, kun hän näki unen – täysin saman unen kuin Reinhard näki! Herättyään Jürgen polvistui sänkynsä viereen ja rukoili: ”Kaikkivaltias Jumala, sinä tiedät, etten edes usko sinuun, mutta minulla on veli, joka palvelee sinua. Jos sinä olet puhunut minulle tämän unen kautta, puhu minulle Reinhardin kautta.” Muutama päivä sen jälkeen evankelista Bonnken kirje tuli kuin sana taivaasta juuri oikealla hetkellä. ”Sinun unesi oli sama kuin minun”, Jürgen sanoi. ”Olen antanut elämäni Jeesukselle. Hän on antanut syntini anteeksi.”

Ajattele jos evankelista Bonnke olisi antanut pelon estää häntä kirjoittamasta kirjettä, joka pelasti Jürgenin elämän ja hengen (fyysisesti ja hengellisesti). Reinhard olisi joutunut elämään katuen sitä, että Jürgenin veri oli hänen käsissään.