Luka 18
18
Lesk՚ i värmeline sudj
1Iisus sanui openikoile ozoitezstarinan, miše ozutada heile: tarbiž kaiken loita, a ei väzuda. 2«Erases lidnas oli sudj, kudamb ei varaidand Jumalad i ei huiktelnus mehid. 3Siš-žo lidnas eli mugažo leskiak, kudamb paksus käveli hänennoks sanumaha: ‘Abuta minei, pästa mindai minun väritajaspäi.’ 4No sudj hätken ei tahtoind abutada. No jäl՚ges hän sanui iče ičeleze: ‘Olgha, hot՚ minä Jumalad en varaida i en huiktelde mehid, 5no ku nece leskiak tegeb minei äi mokid, ka minä abutan hänele, miše hän enambad ei tuliži minunnoks i ei mokičiži mindai’.»
6Ižand sanui: «Kulet-ik, midä sanub värmeline sudj? 7Ka ei-ik Jumal abuta ičeze valitud mehile, kudambad päiväd i öd kucuba händast abuhu? Hätkestub-ik hän abunke? 8Minä sanun teile: Hän teravas tuleb abuhu. No konz Mehen Poig tuleb, löudab-ik hän uskondad täl mal?»
Farisei i maksunkeradai
9Erasile, kudambad pidiba ičtaze oiktoin i hondostiba toižid, Iisus sanui necen ozoitezstarinan:
10«Kaks՚ mest mäniba pühäkodihe loičmaha. Toine oli farisei i toine maksunkeradai. 11Farisei seižui i loiči ičeksaze: ‘Sur՚ Sünd, minä kitän sindai, miše en ole mugoine kuti toižed mehed, razbainikad, pahudentegijad, verhiden akoidenke magadajad vai kut nece maksunkeradai. 12Minä pühütan kahtišti nedališ i maksan kümnendesen kaikespäi, midä san.’ 13Maksunkeradai seižui tagemba. Hän ei rohtind eskai leta sil՚mid taivhaze, vaiše löi ičtaze rindhiže i saneli: ‘Sur՚ Sünd, armahta mindai, grähkhišt!’
14Minä sanun teile: hän läksi kodihe Jumalan sil՚miš oiktan mehen, no se toine ei. Kaikutte, ken iče ičtaze korgenzoitab, linneb alenzoittud, no ken iče ičtaze alenzoitab, linneb korgenzoittud.»
Iisus i lapsed
(Matv. 19:13-15; Mark. 10:13-16)
15Iisusannoks todihe mugažo penid lapsid, miše hän kosketaiži heid. Necen nägištades openikad lajiškanziba tojid, 16no Iisus kucui lapsid ičezennoks i sanui: «Pästkat lapsid minunnoks, algat heid kel՚tkoi. Heiden vuiččed päzuba Jumalan valdkundaha. 17Todeks sanun teile: ken ei ota südäimehe Jumalan valdkundad muga kut laps՚, ka ei päzu sinna.»
Iisus i elokaz mužik
(Matv. 19:16-26; Mark. 10:17-27)
18Üks՚ sur՚ pämez՚ küzui Iisusal: «Hüvä opendai, midä minei tarbiž tehta, miše saižin jäl՚gestuseks igähižen elon?» 19Iisus sanui hänele: «Mikš sanud mindai hüväks? Niken ei ole hüvä, vaiše üks՚ Jumal. 20Käsköd sinä tedad: ala magada verhan akanke, ala riko, ala vargasta, ala kelhas värita, ole hüvä ičeiž tatale i mamale.» 21«Kaikiden neniden käsköiden mödhe olen elänu nores aigaspäi», sanui mez՚. 22Necen kulištades Iisus sanui: «Üks՚ sinai om völ tehmata. Mö kaik, midä sinai om, i jaga dengad gollile, i sinai linneb bohatust taivhas. Tule sid՚ i astu minunke.» 23Konz mez՚ kulišti necen, hän tuli pahaze mel՚he, sikš ku hän oli lujas elokaz.
24Iisus nägišti, miše mez՚ tuli pahaze mel՚he, i sanui: «Kut jüged om nenile, kenel om äi kodielod, putta Jumalan valdkundaha! 25Kebnemb om verbl՚udale ličtas neglankorvaižes läbi, mi elokahale putta Jumalan valdkundaha.» 26«Ken siloi voib sada päzutandan?» küzuiba kulijad. 27Iisus sanui: «Midä ei voi mez՚, sidä voib tehta Jumal.»
Pauk, kudamb tuleb openikoile
(Matv. 19:27-30; Mark. 10:28-31)
28«A kutak mö?» – küzui Petr. «Mö jätim kaiken, midä meil oli, i astum sinunke.» 29Iisus sanui heile: «Minä sanun teile: kaikutte, ken Jumalan valdkundan täht om jätnu ičeze kodin, vai kazvatajad, vai velled, vai sizared, vai akan, vai lapsed, 30hän jo necen aigan sab äjad enamba, mi om jätnu, i sen aigan, kudamb tuleb, hän sab igähižen elon.»
Iisus möst pagižeb ičeze surman polhe
(Matv. 20:17-19; Mark. 10:32-34)
31Iisus kucui kaks՚toštkümne openikad eriži i sanui heile: «Mö mänem nügüd՚ Jerusalimha. Sigä tegese kaik, midä Jumalan sanankandajad oma kirjutanuded Mehen Poigan polhe. 32Händast anttas Jumalad tundmatomiden rahvahiden käzihe, händast nagrdas i huigenzoittas, hänen päle sül՚ktas, 33lödas kunutoil i surmitas. No koumandel päiväl hän eläbzub.» 34Openikad ei el՚gendanugoi Iisusan sanoišpäi nimidä. Heile nece kaik oli kuti hämäras, hö ei tärtnugoi, midä Iisus sanui.
Iisus tegeb tervheks sogedan pakičijan
(Matv. 20:29-34; Mark. 10:46-52)
35Iisus tuli läz Jerihonad. Teveres ištui soged mez՚ pakičemas. 36Konz mez՚ kulišti, miše siriči astub äi rahvast, ka küzui, midä tegese. 37Hänele sanutihe, miše Iisus Nazaretalaine astub siriči. 38Siloi soged mez՚ kidastaškanzi: «Iisus, Davidan Poig, armahta mindai!» 39Ked astuiba ezinenas, käskiba hänele vaikastuda, no hän vaiše kidasti völ-ki lujemba: «Davidan Poig, armahta mindai!» 40Iisus seižutihe i käski toda händast ičezennoks. Mez՚ tuli, i Iisus küzui hänel: 41«Midä tahtoid, miše minä tegižin sinei?» Mez՚ sanui: «Ižand, tahtoižin sada nägun.» 42Siloi Iisus sanui hänele: «Ka näge! Sinun uskond tegi sindai tervheks.» 43Sen-žo aigan mez՚ zavodi nähta, i hän läksi Iisusan jäl՚ghe i ülenzoiti Jumalad. I kaik, ked nägiba necen, kitiba Jumalad.
(c) Biblijan kändmižen institut, Helsinki 2006